Todella ahdistavaa asua saman katon alla exän kanssa joka tuntee minua kohtaan pelkkää vihaa.
Aargh. Erottiin ja vielä pitäisi kesäkuun loppuun asti elää näin. Todella tuskallista. Tämän jälkeen en enää IKINÄ ala seurustelemaan saati vilkaise yhteenkään kaksilahkeiseen. Mieluummin elän selibaatissa loppuelämäni!
Kommentit (15)
Alkaa taas panettamaan jossain vaiheessa kuitenkin
Noin mäkin ajattelin silloin kun olin eroomassa, meni muutama kuukausi niin alkoi tehdä läheisyyttä mieli..
Minulla on myös kokemusta vihamielisen henkilön kanssa pakon edessä olemisesta, ja se jos mikä on ahdistavaa. Se kun toinen oikein huokuu vihaa... Hrrrrr...
Viha on tuskin aiheetonta.
Ole hyvä ja katso peiliin.
Käyttäydy ensi kerralla paremmin.
Mikä sut pakottaa asumaan ihmisen kanssa jonka seurassa et viihdy?
- Aivan. Oma valintasi.
Katso peiliin toisenkin kerran ja yritä edes oppia.
Joo. Menin äsken keittiöön tyhjentämään roskapusseja, ex oli laittamassa siinä ruokaa ja vahingossa tönäisin kaapin ovea niin että kolahti. Nosti käden pystyyn todella vihaisen näköisenä ja paukautti pippurimyllyn pöydälle. Käski myös häipyä keittiöstä mahdollisimman nopeasti. - Ap
Vierailija kirjoitti:
Viha on tuskin aiheetonta.
Ole hyvä ja katso peiliin.
Käyttäydy ensi kerralla paremmin.
Mikä sut pakottaa asumaan ihmisen kanssa jonka seurassa et viihdy?
- Aivan. Oma valintasi.
Katso peiliin toisenkin kerran ja yritä edes oppia.
Olen katsonut peiliin monta kertaa. Kyllä tässä molemmat ollaan käyttäydytty todella huonosti. Minä en ole kuitenkaan käynyt käsiksi tai yrittänyt hallita toisen elämää, mutta olen "kapinoinut" voimakkaasti vastaan.
Nuo oli muuten vain yksi murto-osa meidän ongelmista.. Osa ongelmista on niin syvällä ettei niitä voi enää edes selvittää, eikä niitä pysty edes muistelemaan kun tulee huono olo.
Syy miksi asumme vielä yhdessä on se että haluamme että lapsemme voivat käydä eskarin ja ekaluokan loppuun nykyisessä koulussa, enkä muutenkaan saanut asuntoa kuin vasta heinäkuun alkuun.. - ap
tuo on pitkä aika etenkin jos väkivallan uhkaa. Oletko katsonut lähialueen airbnb tms.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viha on tuskin aiheetonta.
Ole hyvä ja katso peiliin.
Käyttäydy ensi kerralla paremmin.
Mikä sut pakottaa asumaan ihmisen kanssa jonka seurassa et viihdy?
- Aivan. Oma valintasi.
Katso peiliin toisenkin kerran ja yritä edes oppia.Olen katsonut peiliin monta kertaa. Kyllä tässä molemmat ollaan käyttäydytty todella huonosti. Minä en ole kuitenkaan käynyt käsiksi tai yrittänyt hallita toisen elämää, mutta olen "kapinoinut" voimakkaasti vastaan.
Nuo oli muuten vain yksi murto-osa meidän ongelmista.. Osa ongelmista on niin syvällä ettei niitä voi enää edes selvittää, eikä niitä pysty edes muistelemaan kun tulee huono olo.Syy miksi asumme vielä yhdessä on se että haluamme että lapsemme voivat käydä eskarin ja ekaluokan loppuun nykyisessä koulussa, enkä muutenkaan saanut asuntoa kuin vasta heinäkuun alkuun.. - ap
Ai teillä on oikein lapsiakin?!
Sitä suuremmalla syyllä voit kysyä itseltäsi mitä olet tehnyt ja mikä on oma vastuusi tilanteesta.
Kirjoituksesi perusteella luulin sinua n. 18-19-vuotiaaksi seurustelijaksi.
Vihasta vielä. Kokemuksesta tiedän, miten paljon ja pahimmassa tapauksessa peruuttamatonta vahinkoa puoliso voi tehdä kumppanilleen, vaikka "ei tarkoita mitään pahaa". Sellaistakin, mitä ei katumalla enää korjata. Tiedän miltä tuntuu, kuin rakkaus kuolee ja muuttuu vihaksi kärsimyksen takia.
Siksi myötätuntoni on puolisosi puolella.
Parikymppisenä jouduin asumaan erään epämiellyttävän miehen kanssa monta kuukautta, kun mies ei suostunut lähtemään. Kaduttaa se, etten lähtenyt nopeasti itse pois. Oli kai sovittu että hän hakee asunnon, mutta todellisuudessa mitään ei tapahtunut. Naisten kannattaa siis lähteä itse aktiivisesti asunnosta ja nopeasti, jos mitään mahdollisuuksia - harmi että asuntojen saanti on vaikeaa. Ellei ole rahakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viha on tuskin aiheetonta.
Ole hyvä ja katso peiliin.
Käyttäydy ensi kerralla paremmin.
Mikä sut pakottaa asumaan ihmisen kanssa jonka seurassa et viihdy?
- Aivan. Oma valintasi.
Katso peiliin toisenkin kerran ja yritä edes oppia.Olen katsonut peiliin monta kertaa. Kyllä tässä molemmat ollaan käyttäydytty todella huonosti. Minä en ole kuitenkaan käynyt käsiksi tai yrittänyt hallita toisen elämää, mutta olen "kapinoinut" voimakkaasti vastaan.
Nuo oli muuten vain yksi murto-osa meidän ongelmista.. Osa ongelmista on niin syvällä ettei niitä voi enää edes selvittää, eikä niitä pysty edes muistelemaan kun tulee huono olo.Syy miksi asumme vielä yhdessä on se että haluamme että lapsemme voivat käydä eskarin ja ekaluokan loppuun nykyisessä koulussa, enkä muutenkaan saanut asuntoa kuin vasta heinäkuun alkuun.. - ap
Ai teillä on oikein lapsiakin?!
Sitä suuremmalla syyllä voit kysyä itseltäsi mitä olet tehnyt ja mikä on oma vastuusi tilanteesta.Kirjoituksesi perusteella luulin sinua n. 18-19-vuotiaaksi seurustelijaksi.
Vihasta vielä. Kokemuksesta tiedän, miten paljon ja pahimmassa tapauksessa peruuttamatonta vahinkoa puoliso voi tehdä kumppanilleen, vaikka "ei tarkoita mitään pahaa". Sellaistakin, mitä ei katumalla enää korjata. Tiedän miltä tuntuu, kuin rakkaus kuolee ja muuttuu vihaksi kärsimyksen takia.
Siksi myötätuntoni on puolisosi puolella.
Tottakai tiedän oman osuuteni tähän! Peiliin on tullut katsottua vuosien aikaa monia monia kertoja. En itsekkään tunne miestä kohtaan mitään muuta kuin vihaa ja ärsytystä, on tuhonnut minun elämästäni 7 vuotta.. Osaan kuitenkin peittää inhoni ja olla aikuinen. Tässä kuitenkin pitäisi vielä yli kuukausi asua yhdessä. - Ap
nyt lähelle 40 kirjoitti:
Parikymppisenä jouduin asumaan erään epämiellyttävän miehen kanssa monta kuukautta, kun mies ei suostunut lähtemään.
Oliko mies murtautunut kotiisi ja leiriytynyt sinne?
Olisit kutsunut poliisin.
Ja siis tää nykyinen eksä numero 94 oli se kuuluisa narsisti kuten kaikilla teilläkin :( mä luovutan toivon :(
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tää nykyinen eksä numero 94 oli se kuuluisa narsisti kuten kaikilla teilläkin :( mä luovutan toivon :(
-ap
No en ole tuota kirjoittanut. :D -Ap
Vierailija kirjoitti:
Noin mäkin ajattelin silloin kun olin eroomassa, meni muutama kuukausi niin alkoi tehdä läheisyyttä mieli..
Eksäni meni kihloihin toyboynsa kanssa, vaikka minulle uhoili miten hän ei "vahvana" naisena tarvitse miestä.
:D :D :D
Niinhän moni toteaa ja sitten kuitenkin taas alkaa päättämään/rakastutaan.