Lue keskustelun säännöt.
Kehtaatko olla bikineissä miehesi kanssa?
12.05.2018 |
Varasimme etelänmatkan parin viikon päähän eilen ja tajisin, että siitä tulee ensimmäien kerta useampaan vuoteen, kun mieheni näkee minut bikineissä ja vielä kirkkaassa valossa.
Silloin aiemmin mieheni on arvostellut ulkonäköäni ja sanonut mm. lihavaksi. Olen tilastollisesti normaalipainoinen, 168 cm ja 59 kg ja kuntoilen salilla, mutta on tosiaan jäänyt lapsen saamisesta esim pömppömaha. Eikä ruumiinrakrnteeni ole sellainen, että olisin luonnostaan kaunis ilman vaatteita eli en ole tiimalasi vaan muotoa leveät hartiat, tasapskdu vyötärö ja kapea lsntio ja pieni peppu.
Aloin nyt stressata tästä niin, että heräsin yöllä oikein moneksi tunniksi valvomaan. Mitenköhän voisin huijata oloani paremmaksi uima-altaalla? En siis erityisemmin enää kaiken sen aiemman arvostelun jälkeen halua pääasiassa ns miellyttää miestäni tässä asiassa, vaan haluaisin välttää tunnetta, että olen huono ja ruma. Siis haluaisin välttää ylimääräistä itsetunnon laskua.
Pitää mennä ostamaan uusia bikineitä ainakin, mutta onko muita hyviä vinkkejä?
N45
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Niin, minulla on todella huono itsetunto. Ei ikä siihen erityisemmin vaikuta, vaikka nuorilla voi olla sellainen käsitys, että ihminen jotenkin täydellistyy vanhetessaan ja kaikki puutteet häviävät.
Kokouimapuku on pahempi kuin bikinit, koska silloin vatsan alue jää valkoiseksi, kun muu on ruskeaa. Valkoinen on korostusväri. Tämän mokan tein aikoinaan lapsen saamisen jälkeen, nykyään pitää päinvastoin yrittää saada maha kaikkein tummimmaksi kohdaksi.
Ap
Mitä väliä, jos vatsan alue jää valkoiseksi? Kuljetko napapaidassa vai missä kukaan näkee vatsaasi? Ihmettelen aina näitä rusketusrajajuttuja. Tosi vähän on tilanteita, missä kukaan näitä rajoja näkee, ja valkoisena
möllöttävät rinnat muuten ruskeassa kropassa ne vasta hölmöiltä näyttävätkin.
Kokouimapuvut ovat muutenkin olleet trendikkäitä jo muutaman vuoden, samoin korkeavyötäröiset bikinialaosat ja toppimaiset yläosat. Olet jotenkin jumittunut ajatukseen lappubikineistä, vaikka nämä harvoin pukevat ikäistäsi näistä ja alkavat olla out nuorillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokouimapuku on muutenkin bikineitä seksikkäämpi. Laita siis se.
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos vaihtaisit miestä?
Itse valittelin lapsen jälkeen, kun vyötärö ei palautunut ennalleen, vaan siihen jäi vähän pömppöä ja iho ei ole samalla tavalla piukea kuin ennen. Mies sanoi, että ei tietenkään ole, kun se lapsi sieltä tuli. Ja en kait mä kuvitellut että mikään ei muuttuisi...
Ihana mies mulla 😍
Sulla on tosiaan ihana mies!
Eroaminen ei ole mikään helppo ratkaisu, kun arvelen jääväni sen jälkeen yksin enkä löytäisi ketään uutta ja lapsikin on.
Seksiä meillä on valot päällä, mutta myös vaatteet minulla päällä, mies ei tunnu kiihottuvan siitä, jos olen alasti ja haluaa, että puen vaatteet päälle seksin ajaksi. Sellainen tietty vahvistaa kokemustani siitä, että ulkonäköni ei kelpaa. Ja nyt sitten pitäisi olla siis bikineissä kirkkaassa päivänvalossa.
No huomaan ettei kukaan ymmärrä ongelmaani täällä. Ehkä olette itse mahtavalla itseliottamuksella varustettuja sitten tai muuten vsin sitä mieltä, että vain nuorilla on oikeus epävsrmuuteen.
Ap
Tuo ihanan miehen omaava vastaa.
En heittänyt läpällä sitä että vaihda.
Me ollaan oltu yhdessä yli vuosikymmen, ja siihen on mahtunut mukaan kaikenlaista. Olen itse ollut tosi timmissä kunnossa, vähän plösö ja nyt lapsen jälkeen mitä on. Ja mikään, siis mikään, mun ulkonäössä ei ole vaikuttanut siihen miten mies mua kohtelee. Toki kun olen timminä, niin vähän huomaa seksissä eroa miten tykkää katsella ja kosketella. Mutta aina ollaan alasti oltu ja tykännyt. Ja seksin ulkopuolella mitään eroa kohtelelussa ei ole ollut milloinkaan. Molemmat oltiin timmejä kun tavattiin, ja molemmilla ollut vaihtelua vuosien varrella. Mutta kun se ei ole kummallekaan se kuori, mihin ollaan sitouduttu tai mitä himoitaan (pelkästään). Toki molemmat ollaan urheilullisia ja se elämäntyyli on molemmille osa elämää.
Sulla on mies nyt pikkuhiljaa tuhonnut itsetuntoa ja saanut sulle aikaan sen kuvan että et kelpaa kenellekään enää. *Tämä ei pidä paikkaansa.*
On paljon miehiä, joille sä kelpaat. Kunhan se henkinen puoli natsaa. Nämä vähän lapselliselle tasolle jääneet "en kiihotu jos et ole täydellinen" tyypit ovat sitten erikseen.
On myös vaikea kuvitella, että sun mies kohtelisi sua muilla elämän osa-alueilla hyvin. Eli rajoittuuko tämä vain seksiin, vai onko muutenkin vähän asiat huonosti? Yleisesti ottaen tuollainen käytös korreloi sen kanssa että te ette ole tasa-arvoinen tiimi, joille elämä kohdataan "me yhdessä". Jos kaikki on muuten hyvin, niin ei sitten mitään. Mutta sitä on vaikea uskoa kertomasi perusteella. Onko teidän yhteinen elämä sellaista, mitä sä haluat ja miten haluat että? Onko teidän parisuhde sellainen mikä mallin haluat lapsillesi antaa? Eli kohteleeko mies sinua huonosti myös lasten nähden?
Meillä oli muuten myös vakavan sairastumisen myötä puolen vuoden totaali seksitauko. Eikä se aiheuttanut mitään mökötyksiä tai valituksia. Vaan toinen auttoi kaikessa missä pystyi, kun toinen oli huonona.
Näitä hyviä miehiä on. Ja sellaiselle miehelle sä kelpaat sellaisena kuin sä olet. Mutta sitä miestä ei löydä, jos jää idiootin kanssa elämään, idiootin joka murskaa itsetunnon, jolloin se kunnon mieskään ei saa enää mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos vaihtaisit miestä?
Itse valittelin lapsen jälkeen, kun vyötärö ei palautunut ennalleen, vaan siihen jäi vähän pömppöä ja iho ei ole samalla tavalla piukea kuin ennen. Mies sanoi, että ei tietenkään ole, kun se lapsi sieltä tuli. Ja en kait mä kuvitellut että mikään ei muuttuisi...
Ihana mies mulla 😍
Sulla on tosiaan ihana mies!
Eroaminen ei ole mikään helppo ratkaisu, kun arvelen jääväni sen jälkeen yksin enkä löytäisi ketään uutta ja lapsikin on.
Seksiä meillä on valot päällä, mutta myös vaatteet minulla päällä, mies ei tunnu kiihottuvan siitä, jos olen alasti ja haluaa, että puen vaatteet päälle seksin ajaksi. Sellainen tietty vahvistaa kokemustani siitä, että ulkonäköni ei kelpaa. Ja nyt sitten pitäisi olla siis bikineissä kirkkaassa päivänvalossa.
No huomaan ettei kukaan ymmärrä ongelmaani täällä. Ehkä olette itse mahtavalla itseliottamuksella varustettuja sitten tai muuten vsin sitä mieltä, että vain nuorilla on oikeus epävsrmuuteen.
Ap
Tuo ihanan miehen omaava vastaa.
En heittänyt läpällä sitä että vaihda.
Me ollaan oltu yhdessä yli vuosikymmen, ja siihen on mahtunut mukaan kaikenlaista. Olen itse ollut tosi timmissä kunnossa, vähän plösö ja nyt lapsen jälkeen mitä on. Ja mikään, siis mikään, mun ulkonäössä ei ole vaikuttanut siihen miten mies mua kohtelee. Toki kun olen timminä, niin vähän huomaa seksissä eroa miten tykkää katsella ja kosketella. Mutta aina ollaan alasti oltu ja tykännyt. Ja seksin ulkopuolella mitään eroa kohtelelussa ei ole ollut milloinkaan. Molemmat oltiin timmejä kun tavattiin, ja molemmilla ollut vaihtelua vuosien varrella. Mutta kun se ei ole kummallekaan se kuori, mihin ollaan sitouduttu tai mitä himoitaan (pelkästään). Toki molemmat ollaan urheilullisia ja se elämäntyyli on molemmille osa elämää.
Sulla on mies nyt pikkuhiljaa tuhonnut itsetuntoa ja saanut sulle aikaan sen kuvan että et kelpaa kenellekään enää. *Tämä ei pidä paikkaansa.*
On paljon miehiä, joille sä kelpaat. Kunhan se henkinen puoli natsaa. Nämä vähän lapselliselle tasolle jääneet "en kiihotu jos et ole täydellinen" tyypit ovat sitten erikseen.
On myös vaikea kuvitella, että sun mies kohtelisi sua muilla elämän osa-alueilla hyvin. Eli rajoittuuko tämä vain seksiin, vai onko muutenkin vähän asiat huonosti? Yleisesti ottaen tuollainen käytös korreloi sen kanssa että te ette ole tasa-arvoinen tiimi, joille elämä kohdataan "me yhdessä". Jos kaikki on muuten hyvin, niin ei sitten mitään. Mutta sitä on vaikea uskoa kertomasi perusteella. Onko teidän yhteinen elämä sellaista, mitä sä haluat ja miten haluat että? Onko teidän parisuhde sellainen mikä mallin haluat lapsillesi antaa? Eli kohteleeko mies sinua huonosti myös lasten nähden?
Meillä oli muuten myös vakavan sairastumisen myötä puolen vuoden totaali seksitauko. Eikä se aiheuttanut mitään mökötyksiä tai valituksia. Vaan toinen auttoi kaikessa missä pystyi, kun toinen oli huonona.
Näitä hyviä miehiä on. Ja sellaiselle miehelle sä kelpaat sellaisena kuin sä olet. Mutta sitä miestä ei löydä, jos jää idiootin kanssa elämään, idiootin joka murskaa itsetunnon, jolloin se kunnon mieskään ei saa enää mahdollisuutta.
Sulla on monta hyvää pointtia ja olen itseasiassa jopa usein vastannut samoin muille tällä pastalla. Jostain syystä samaa on vaikea soveltaa omassa elämässä.
Suhteessa on välillä ollut kaikenlaisia ongelmia, toisaalta myös hyviä ja erittäin hyviä aikoja.
En halua antaa tällaista parisuhdemallia pojalleni. Hän on ottanut jotain huonoa mallia, esim arvostelee minua ja mummuaan, toisaalta hän tuntuu kokevan olevansa itse lihava ja puhuu laihduttamisesta. Eli huonoja juttuja. Toisaalta ajattelen, että hän voi hyötyä siitä, että perheessä on aikuinen mies, koska hänellä ei ole mitään kontaktia isäänsä.
Tämä bikinijupakka on selvästi nostanut nämä ongelmat pintaan taas. Välillä olen uskotellut itselleni, että kaikki on hyvin. Viime yönä en taas nukkunut, kun ahdisti ajatus olla uimapuvussa kirkkaassa päivänvalossa miehen seurassa. En usko pystyväni eroamaan nyt, olen tullut siihen päätelmään, että pitäisi hankkia joku salasuhde hetkeksi, jos kokemus siitä, että joku muu mies haluaa minua ja pitää kauniina, parantaisi. Tämä on tietysti huono rstkaisu, mutta en keksi muutakaan eron vaihtoehtona.
Ap
Tunnen tuskasi ap. Mies ei ole kommentoinut mutta itse en ole pitänyt venyneestä vatsanahasta enää toisen raskauden jälkeen. En käytä enää bikineitä. On sellainen tankini-toppi jossa on bikinimäinen yläosa. Nätimpi kuin uimapuku mutta ei ole inha olo kun maha arpineen ei ole esillä. Uima-asuja ja ranta-asuja on monenlaisia, kaikille vartaloille. Testaile ja katso missä tuntisit olosi hyväksi. Tai sitten joku ohut rantamekko bikinien päälle.