Voiko yli kolmekymppisenä vielä tulla urheilulliseksi?
Olen 32-vuotias aika huonokuntoinen nainen. Olen alkanut harrastamaan liikuntaa ja syömään paremmin, mutta en koe itseäni kunnolla edes liikunnalliseksi. Haluaisin kuitenkin tulla joskus urheilulliseksi. Haluan tavoitella rajojani jossain lajissa, mutta en oikein tiedä missä. Onko teillä vinkkejä urheilullisuudellisen saavuutamiseksi?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Harrastat sellaisia lajeja jotka oikeasti koet mielekkääksi. Siis että ihan todella haluat tehdä niitä mieluummin, kun maata vaikka sohvalla. Liikkumisen täytyy olla kivaa, siitä täytyy nauttia. Sen ei pidä olla mitään jumppaa, salia ja maratoni, koska kaikki muutkin tekee niitä.
En oikein osaa ajaa itseäni parempiin suorituksiin, vaan lopetan kun minulle tulee hiukan huono tai ikävä olo. Haluan päästä eroon tästä tavasta.
Pidän pyöräilystä, lenkkeilystä ja triahtlon kiinnostaa. Lajilla ei oikeastaan ole väliä, vaan haluan sen itsensä voittamisen fiiliksen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Harrastat sellaisia lajeja jotka oikeasti koet mielekkääksi. Siis että ihan todella haluat tehdä niitä mieluummin, kun maata vaikka sohvalla. Liikkumisen täytyy olla kivaa, siitä täytyy nauttia. Sen ei pidä olla mitään jumppaa, salia ja maratoni, koska kaikki muutkin tekee niitä.
En oikein osaa ajaa itseäni parempiin suorituksiin, vaan lopetan kun minulle tulee hiukan huono tai ikävä olo. Haluan päästä eroon tästä tavasta.
Pidän pyöräilystä, lenkkeilystä ja triahtlon kiinnostaa. Lajilla ei oikeastaan ole väliä, vaan haluan sen itsensä voittamisen fiiliksen.
ap
Aloita maltillisesti. Kehitä ensin peruskuntoa. Eli esimerkiksi jos tykkäät lenkkeillä, niin ensin ihan oikeasti aloitat kävelyllä. Kävelet reippaasti, niin että et enää saa itseäsi ihan piippuun kävelyllä. Sitten aloitat toooodella hitaalla hölkällä, niin että missään vaiheessa ei tunnu pahalta, maistu veri suussa tai satu mihinkään. Aina etenet pienin askelin, se on kaikista tehokkainta ja palkitsevinta. Et voi heti lähteä rykäisemään 10km juoksulenkkiä. Siinä tulee varmasti paha olo ja motivaatio karkaa kun ei pysty hyvään suoritukseen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Harrastat sellaisia lajeja jotka oikeasti koet mielekkääksi. Siis että ihan todella haluat tehdä niitä mieluummin, kun maata vaikka sohvalla. Liikkumisen täytyy olla kivaa, siitä täytyy nauttia. Sen ei pidä olla mitään jumppaa, salia ja maratoni, koska kaikki muutkin tekee niitä.
En oikein osaa ajaa itseäni parempiin suorituksiin, vaan lopetan kun minulle tulee hiukan huono tai ikävä olo. Haluan päästä eroon tästä tavasta.
Pidän pyöräilystä, lenkkeilystä ja triahtlon kiinnostaa. Lajilla ei oikeastaan ole väliä, vaan haluan sen itsensä voittamisen fiiliksen.
ap
Ryhmäliikunta voi olla hyvä keino ruoskia itsensä hyvän olon tuolle puolen. Esim spinning-treeni voisi sopia.
Jos rajojen tavoittelu on se mikä motivoi, niin lenkkeilijöille on ainakin lukuisia tapahtumia/kisoja, joista osaan on helppo lähteä ihan tavallisenkin kuntoilijan. Riippuen matkasta, jonka nyt pääset, niin loppukesäksi ehtii vielä hyvin ilmoittautua kympille tai puolimaratonille. Harjoitusohjelmia löytyy netistä pilvin pimein.
Kyllä. Harrastat sellaisia lajeja jotka oikeasti koet mielekkääksi. Siis että ihan todella haluat tehdä niitä mieluummin, kun maata vaikka sohvalla. Liikkumisen täytyy olla kivaa, siitä täytyy nauttia. Sen ei pidä olla mitään jumppaa, salia ja maratoni, koska kaikki muutkin tekee niitä.