Parhaat häät joissa olet ollut? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ja istumapaikat pitää olla merkitty ja suunniteltu!!! Kerran olin ns paikattomissa häissä. Pöytään tuli vain vieraita ihmisiä. Kukaan ei puhunut mitään. Ilman merkittyjä paikkoja myös perhe voi joutua erikseen. Jos haluaa, että vieraat viihtyy, niin panosta istumajärjestykseen!

No ei tarvitse!!! Jos ihmiset eivät osa mennä istumaan ilman, että nimi lukee lapussa, sitten on syytä seistä koko ilta. 

t. v¨tuttaa vieläkin, kun serkun häissä olin aikuisena ihmisenä ainut, jolle oli merkitty paikka lasten pöytään

Sitten ihmiset luylee ettå tämmöiset seurantalo Viron viina tms junttihäät ne on kivoja ja varsinkin heiän omat oli. Mutta ei ollut. Meillä on käytöstavat ja pitää ollakin, en minäkään halua ketään loukata. Mutta häät on pers.eestä ja täällä sen voi sanoa.

Jokaikiset on olleet. Omatkin. Inhosin omiakin häitä. Miettikää sitä! Vihata omia häitä... Pakko oli pitää koska puoliso pakotti. Rakas on, vihkimistä en vastusta vaan häitä. Suomessa ei ainakaan osata näitä järjestää tyylillä. Hautajaisetkin on meillä kivemmat kuin häät.

Vierailija kirjoitti:

Ja istumapaikat pitää olla merkitty ja suunniteltu!!! Kerran olin ns paikattomissa häissä. Pöytään tuli vain vieraita ihmisiä. Kukaan ei puhunut mitään. Ilman merkittyjä paikkoja myös perhe voi joutua erikseen. Jos haluaa, että vieraat viihtyy, niin panosta istumajärjestykseen!

Istumapaikkajärjestyksessä ei ole mitään järkeä, kun tarkoitus ei kuitenkaan ole pönöttää samassa penkissä koko iltaa. Häistä tulee heti paljon rennommat, kun saa itse valita kenen seurassa istuu ja kenen ei. Perhe voi avata suunsa ja pyyttää vaihtamaan paikka, jos ei kestä muutamaa tuntia erossa toisistaan. 

PS Morsiamet on yleensä supermauttomia. Kukapa sen niille sanoisi?! Ihan liikaa meikkiä, karseita mekkoja, tissivako, selkä- ja käsiläskit tursuaa...

Avainsana on mielestäni rentous. Ei väkinäisiä mukahauskoja puheita, ei typeriä hääleikkejä, joissa nolataan ihmisiä jne. Hyvää ruokaa hyvässä seurassa hyvällä musiikilla höystettynä. Muuta ei tarvita. Panostaisi erityisesti siihen, että kutsutaan vain ihmiset, jotka oikeasti halutaan paikalle eikä mitään "Sirkka-täti on pakko kutsua, vaikka hän myrkyttää ilmapiirin, koska Sirkka-täti sentään on äidin ainut sisko". 

Pääsin astumaan morsiammen. 11 kk. siitä ja kyseltiin kummiksi, mutten iljennyt.

Vierailija kirjoitti:

Parhaat häät ovat ne kun hääpari hoitaa vihkimisen ja juhlat ihan keskenään.

Ketään ei kiinnosta pilata (kesä)viikonloppua jonkun häiden takia.

Minä menen mielelläni häihin. Jos joku ( idiootti ) kutsuu sinut, sano ei kiitos

Vierailija kirjoitti:

Pääsin astumaan morsiammen. 11 kk. siitä ja kyseltiin kummiksi, mutten iljennyt.

Ammeen astuja siellä sitten.

Se on aina plussaa, jos on monta musikaalista vierasta jotka esittävät laadukkaita musiikkikappaleita. Myös valokuvashowt ovat mielestäni kiva ohjelmanumero. Vanhemman sukupolven edustajien puheet kannattaa jättää minimiin, koska tapaavat olla pitkiä. Vieraslistaa sorvatessa kannattaa miettiä, kutsuuko sellaisia vieraita, jotka eivät tunne ketään muuta kuin hääparin, tai jos kutsuu niin ainakin avecillinen kutsu sitten heille. 

Minun parhaat häät ovat olleet omat hääni. Silloisen tyttöystävän kanssa pyysimme yhtä kaveriani järjestämään häät meille. Me maksoimme kaiken. Salin koristelu oli meille yllätys, emme siis tienneet siitä mitään. Kun astelimme alttaria kohti oli kaikki näkyvissä. Pastori siunasi meidät yhteiselle matkalle. Onnittelut sen jälkeen. Kahville kun menimme niin meitä passattiin viimeisen päälle.

Me pyysimme joitain ohjelmaan. Isosiskoni puhui. Pari kaveria puhui. Ohjelmaa oli ja oli lämmin ja hieno juhla. Viimeinen puhe oli minulla eli sulhasen puheenvuoro. Valmistelin sen yhdessä vaimoni kanssa kun ajelimme ennen kirkkoon menoa.

Halusimme välttää riisisateen ja ikäänkuin karkasimme loppulaulun aikana.

Musiikki, puheet ja muu ohjelma oli hieno.

Olemme olleet naimisissa 37v ja meillä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta.

Isot vanhan ajan kesähäät isossa maalaistalossa joissa olin vieraana lapsena/teininä. Koko suku paikalla vauvasta vaariin + kylän väkeä. Juhlat aloiteltiin pihalla nostamalla skumpat ja pommacit. Sitten sisälle hakemaan ruokaa. Ainoastaan hääpari ja vanhempansa ym. läheisimmät oli plaseerattu yhteen huoneeseen, muut istuivat sisällä eri huoneissa tai ulkona erinäisissä sekaporukoissa. Juttua riitti. Ruokana oli perinteistä maalaispitoruokaa, piirakoita, leipää, suolalohta, perunat ja paistit ym. sekä jotakin salaatteja ja vastaavia ja jokin pappilan hätävaran tyypinen jälkiruoka. Juomaksi oli kotikaljaa, vettä, maitoa, mehua ja taisipa sahtiakin löytyä.

Väliajalla sisällä oli varmaan jotakin puheita, joku virsikin ehkä laulettiin. Ulkona kylän ja suvun äijät ja pojat pyörittivät spontaanisti perinteisiä ohjelmia suunnilleen puukon potkaisusta merimiespainiin. Saattoipa jotkut käydä nurkan takana terävilläkin. Jos joku ukoista väsähti, niin hänet saateltiin jonnekin lepäämään. Lapsilla oli oma huilaus/leikki/lueskelupaikka talon yläkerrassa talon lasten huoneissa.

Kahvin, monenlaisten pikkuleipien ja täytekakun jälkeen pappi poistui, sali raivattiin ja tanssit alkoivat häävalssilla. Lapsiperheet ja vanhukset alkoivat pikkuhiljaa kotiutumaan, ja jossain vaiheessa hääpari ja muut ikätoverinsa suuntasivat niin jatkoille paikalliselle hotellille.

Keli oli hieno, tunnelma iloinen ja leppoisa eikä mitään väkisin väännettyä ohjelmaa ollut. Kotimatka valoisassa kesäyössä kruunasi kokemuksen.

Mukavat häät, ei sellaisia ole olemassakaan.

Hääleikit, moni sanoo että pitää olla, kumma kun ne alkaa ei vaapaaehtoisia löydy.

Skukulaiset ja kaverit, joita nähdään kerran 10 vuodessa, tai ei olla nähty livenä koskaan, pitää sinne häihin kutsua, on sitten niin vaivaitunut meininki että.

Talvella ei häitä juuri järjestetä, kesähäät vituttaa kaikkia, kun olisi parempaakin tekemistä ja on puoli pakko mennä ettei puolitumtematon morsian pahoita mieltä.

Liikaa porukkaa, liian pieni paikka, liian kaukana, kuuma tai kylmä.

Viina, tuo suomalaisen juhlimis kulttuurin kulmakivi, ollakko vai eikö olla, teet niin tai näin puolet loukkaantuu.

Lapset vai ei, kun elsimica ei kuitenkaan osaa käyttäytyä ja vanhempia ei jälkikasvun ulinat pahemmin kiinnosta, kirkkoon mukavaa huutoa, vaivautuneen tunnelman ratoksi.

Jne, jne...

parhaat mahdolliset häät, hääpari käy maistraatissa ja se oli siinä.

Omat. Mentiin maistraatissa naimisiin, todistajat saatiin sieltä eli oltiin muuten kahden. Sitten hienoon ravintolaan lounaalle, pyörällä merenrantaan, lopuksi elokuviin. Oli rentoa ja romanttista.