Lue keskustelun säännöt.
Edes itäsuomalaiset eivät halua luopua pakkoruotsista, koska ruotsintaito tiedetään tärkeäksi työelämässä
07.05.2018 |
Lukekaa Hesarista. Halukkaita oppilaita ilmaantui viidessä kokeilukunnassa liian vähän korvaaville kursseille, ainoastaan yksi opetusryhmä saadaan varmuudella kasaan.
"HALLITUKSEN ajama kokeilu ruotsin kielen korvaamisesta peruskoulun pakollisena B1-kielenä jollakin muulla kielellä on kuivumassa kasaan.
Viidessä kokeiluun ilmoittautuneessa kunnassa kiinnostuneita oppilaita ilmaantui yhteensä vain joitakin kymmeniä. Vain Savonlinnassa saadaan varmuudella yksi 16 oppilaan ryhmä. Ruotsin pakollisuudesta luopuminen ei siten kiinnostanut laajemmin edes Itä-Suomessa.
Kokeiluun ilmoittautui alun perinkin vain kuusi kuntaa, joista Kaustinen perui osallistumisensa sen jälkeen, kun kunnanhallitus oli kumonnut sivistyslautakunnan aiemman päätöksen asiasta. Kaustinen sijaitsee Keski-Pohjanmaalla aivan ruotsinkielisen asutuksen kyljessä.
Kielikokeilu oli alkujaan perussuomalaisten ja sittemmin hallitukseen jääneiden sinisten ajama ehdotus. Nämä puolueet ovat vastustaneet ruotsin kielen pakollisuutta peruskoulussa.
Ruotsin kielestä luopuminen on oppilaalle riski, koska työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yhden kielen karsimisen sijaan oppilaita kannattaisi motivoida paremmin sekä ruotsin että muiden kielten opiskeluun, koska monipuolinen ja toimiva kielitaito on koko ajan tärkeämpää."
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Keski-Suomesta kotoisin ja olen töissä firmassa pääkaupunkiseudulla, jossa lähes puolet henkilöstöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. Tuskin olen ainut, joka tässä maassa kulkeutuu lähes vahingossa umpisuomenkieliseltä alueelta suomenruotsalaisten pariin, joten eiköhän sitä kieltä ole ihan hyvä osata.
Missä ihmeen pohjoismaisessa umpiossa elämme? Tänään ja tulevaisuudessa sinun asiakkaasi voi olla kiinasta, yhteistyökumppanisi italiasta ja uusi kotisi latinalaisessa amerikassa. Meillä on nykyään muitakin mahdollisuuksia ja kohtaloita kuin päätyä puhumaan muumiruotsia valtion virastoon.
Koulussa opetettava suomenruotsi on kotimainen kieli. Se on kansalaistaito, jota tarvitaan kotimaassa toisten suomalaisten kanssa asioimiseen sekä suomalaisesta, ruotsinkielisestä kulttuurista nauttimiseen, jopa sen tuottamiseen. Se ei ole vieras ulkomaan kieli, joita opetetaan kansainvälisen bisneksen kaupparatsuille ja muillekin jotta jotenkin pärjätään turisteina, mutta valtaväestölle ne ovat pääasiassa tarpeettomia.
Älkää sitten enää perustelko ruotsin tarpeellisuutta näillä henkilökohtaisilla asioillanne, ruotsalaisilla poikaystävillä ja suomenruotsalaisilla työnantajilla ja sattuman onnen kantamoisilla. Kun ne eivät ole faktaa eivätkä vakuuta taikka kiinnosta.
Sen sijaan tässä äskeisessä viestissäsi on asiaa. Siitä voi lähteä sitten pohtimaan eteenpäin, riittääkö argumentti vai ei, onko toteutus oikea vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että tämä 'pakko'ruotsi poistetaan kouluista. Siinähän nähdään sitten, millainen ryntäys (mukamas) tulisi venäjän ja kiinankielen tunneille... Veikkaan kuitenkin, että jos älli tai motivaatio ei riitä yksinkertaisen ruotsin opetteluun, ei se tule riittämään varsinkaan niihin kieliin, joissa täytyy kirjaimetkin opetella ihan uudestaan. Kun saksakaan ei onnistu näiltä ruotsin vihaajilta, vaikka kaiken logiikan mukaanhan kaikki muut kielet onnistuisivat tuosta vaan ja motivaatio opiskeluun on huipussaan - kunhan ei ruotsia tarvitse opetella.
Lisäksi, koska meillä on laki, jonka mukaan tiettyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan sekä suomeksi, että ruotsiksi, niin mistähän me löydämme ne työntekijät, jotka hallitsevat kaksi kieltä. Eli sittenpä taas nillitetään katellisena, että molemmat kotimaiset hallitsevat vie työpaikat, niin kuin nyt nillitetään yliopistopaikoista...
Tai sitten ruotsi joudutaan ottamaan opetusohjelmaan yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Johan siellä nytkin joudutaan tuhlaamaan resursseja esim. matematiikan kursseihin asioissa, jotka olisi pitänyt opetella ja kyetä ottamaan haltuun jo yläastella/lukiossa.
Vai tosissaanko täällä ajatellaan, että pelkkän suomenkielen täytyy riittää?
Mistä ne 7-luokkalaiset opiskelee ruotsin jos ei kokonaan alusta? Onko meillä joku geneettinen muisti, jonka ansiosta ruotsinkieli avautuu lapsille helpommin kuin muut kielet? Miten voi olla vaikeampaa opiskella vaikka espanjaa tai saksiaa tai venäjää?
Melkoinen osa suomen kielestä, varsinkin puhekielestä, sisältää ruotsin lainasanoja ja länsirannikolla myös ruotsista lainautuneita äännepiirteitä. Siitä on paljon enemmän apua ruotsin opiskelussa kuin venäjän opiskelussa.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Virkoihin ovat etusijalla kaksikieliset siellä, missä oikeaa osaamista tarvitaan. Kouluruotsilla voi asioida ravintolassa ja maksaa ostokset kassalla, mutta ei sillä työasioita hoideta.
Olen samaa mieltä siitä, että nykyisin ylipäätään ruotsin osaamisen taso jää heikoksi. Ehkä vielä 80-luvulla pakkoruotsin opiskelleilla osaaminen oli parempi. Omista kavereistakin kaksi meni opiskelemaan Uppsalan ja yksi opiskeli lääkäriksi ruotsinkielisten kiintiössä, koska niin oli helpompi päästä sisään.
Ruotsinkieleen vaatimus tulee poistumaan, kun ymmärretään sen syrjivän alunperin arabeja yms. H. He eivät pääse määrättyihin virkoihin virkamiesruotsin takia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että tämä 'pakko'ruotsi poistetaan kouluista. Siinähän nähdään sitten, millainen ryntäys (mukamas) tulisi venäjän ja kiinankielen tunneille... Veikkaan kuitenkin, että jos älli tai motivaatio ei riitä yksinkertaisen ruotsin opetteluun, ei se tule riittämään varsinkaan niihin kieliin, joissa täytyy kirjaimetkin opetella ihan uudestaan. Kun saksakaan ei onnistu näiltä ruotsin vihaajilta, vaikka kaiken logiikan mukaanhan kaikki muut kielet onnistuisivat tuosta vaan ja motivaatio opiskeluun on huipussaan - kunhan ei ruotsia tarvitse opetella.
Lisäksi, koska meillä on laki, jonka mukaan tiettyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan sekä suomeksi, että ruotsiksi, niin mistähän me löydämme ne työntekijät, jotka hallitsevat kaksi kieltä. Eli sittenpä taas nillitetään katellisena, että molemmat kotimaiset hallitsevat vie työpaikat, niin kuin nyt nillitetään yliopistopaikoista...
Tai sitten ruotsi joudutaan ottamaan opetusohjelmaan yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Johan siellä nytkin joudutaan tuhlaamaan resursseja esim. matematiikan kursseihin asioissa, jotka olisi pitänyt opetella ja kyetä ottamaan haltuun jo yläastella/lukiossa.
Vai tosissaanko täällä ajatellaan, että pelkkän suomenkielen täytyy riittää?
Mistä ne 7-luokkalaiset opiskelee ruotsin jos ei kokonaan alusta? Onko meillä joku geneettinen muisti, jonka ansiosta ruotsinkieli avautuu lapsille helpommin kuin muut kielet? Miten voi olla vaikeampaa opiskella vaikka espanjaa tai saksiaa tai venäjää?
Melkoinen osa suomen kielestä, varsinkin puhekielestä, sisältää ruotsin lainasanoja ja länsirannikolla myös ruotsista lainautuneita äännepiirteitä. Siitä on paljon enemmän apua ruotsin opiskelussa kuin venäjän opiskelussa.
Stadin slangi lainaa suurimman osan venäjästä.
Eihän tämän kokeilun tarkoituksena ollut, että ruotsin opiskelu tulee kieltää, vaan onko hyvä, jos se olisi vapaaehtoista ja nyt se tuli todistettua, että ruotsin ei tarvitse olla pakollista, vaan he jotka haluavat voivat valita ruotsin, joten pakkolain voi tältä osin poistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että tämä 'pakko'ruotsi poistetaan kouluista. Siinähän nähdään sitten, millainen ryntäys (mukamas) tulisi venäjän ja kiinankielen tunneille... Veikkaan kuitenkin, että jos älli tai motivaatio ei riitä yksinkertaisen ruotsin opetteluun, ei se tule riittämään varsinkaan niihin kieliin, joissa täytyy kirjaimetkin opetella ihan uudestaan. Kun saksakaan ei onnistu näiltä ruotsin vihaajilta, vaikka kaiken logiikan mukaanhan kaikki muut kielet onnistuisivat tuosta vaan ja motivaatio opiskeluun on huipussaan - kunhan ei ruotsia tarvitse opetella.
Lisäksi, koska meillä on laki, jonka mukaan tiettyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan sekä suomeksi, että ruotsiksi, niin mistähän me löydämme ne työntekijät, jotka hallitsevat kaksi kieltä. Eli sittenpä taas nillitetään katellisena, että molemmat kotimaiset hallitsevat vie työpaikat, niin kuin nyt nillitetään yliopistopaikoista...
Tai sitten ruotsi joudutaan ottamaan opetusohjelmaan yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Johan siellä nytkin joudutaan tuhlaamaan resursseja esim. matematiikan kursseihin asioissa, jotka olisi pitänyt opetella ja kyetä ottamaan haltuun jo yläastella/lukiossa.
Vai tosissaanko täällä ajatellaan, että pelkkän suomenkielen täytyy riittää?
Mistä ne 7-luokkalaiset opiskelee ruotsin jos ei kokonaan alusta? Onko meillä joku geneettinen muisti, jonka ansiosta ruotsinkieli avautuu lapsille helpommin kuin muut kielet? Miten voi olla vaikeampaa opiskella vaikka espanjaa tai saksiaa tai venäjää?
Melkoinen osa suomen kielestä, varsinkin puhekielestä, sisältää ruotsin lainasanoja ja länsirannikolla myös ruotsista lainautuneita äännepiirteitä. Siitä on paljon enemmän apua ruotsin opiskelussa kuin venäjän opiskelussa.
Ehkä 1900-luvun alussa käytetyssä kielessä oli enemmän vaikutteita ruotsinkielistä, muttei nykynuoriso niistä mitään tiedä. Terveiset Porista
Vierailija kirjoitti:
Pakolliselle toisen kotimaisen opiskelulle on aivan selvät perusteet, vaikka denialistit tahtovat ne kieltää.
Ns. pakkoruotsin vastustajat kohkaavat ruotsinkielisten etuoikeuksista. Juuri sen estämiseksi, että vähemmistölle muodostuisi jotain de facto -etuoikeuksia, myös suomenkielisille opetetaan ruotsia. Ne paljon puhutut ruotsinkielisten ns. "etuoikeudet" eivät ole syntyperään eivätkä äidinkieleen sidottuja, vaan puhutun kielen hyvään taitoon. Toisin sanoen ne ovat avoimina myös hyvin ruotsia osaaville suomenkielisille. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä sellaiseksi, ruotsia tulee opettaa suomenkielisille.
Logiikka on seuraava:
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
2)- Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä).
Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkoruotsia.
Ns. pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on oletettavasti tilanne, jossa suomenkielisille ei opeteta pakollisena ruotsin kieltä, mutta ruotsinkielisille kylläkin pakollisena suomen kieltä. Tämä merkitsee käytännössä epäreilua kilpailuetua ruotsinkielisten hyväksi, koska tällöin ruotsinkielisillä on aina mahdollisuus hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin (ruotsinkielisten lisäksi), mutta suomenkielisillä ei ole käytännössä vastaavaa tasa-arvoista mahdollisuutta hakea ruotsinkielisiin oppilaitoksiin (suomenkielisten lisäksi). Siispä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaa itse asiassa uusien etuoikeuksien antamiseen ruotsinkielisille.
Epäilemättä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaisi tällöin myös - ei suinkaan sovintoon, vaan - kielitaistelun kärjistymiseen entisestään, koska nyt ruotsinkielisillä olisi oikeasti etuoikeuksia. (On varsin todennäköistä, että ns. pakkoruotsin käyttöönoton yhtenä perusteena oli juuri ruotsinkielisten oppilaitosten avaaminen mahdollisuuksien mukaisessa määrin suomenkielisille, eli edellämainitunlaisten de facto -etuoikeuksien vieminen ruotsinkielisiltä.) Tavoitteeksi tulisi tällöin oletettavasti erillisen ruotsinkielisen koululaitoksen lakkauttaminen.
Mutta ilmeisesti ns. pakkoruotsin vastustajien tarkoituksenakin on nimenomaan kärjistää kieliriitaa, ei suinkaan saada oikeutta tai valinnanvapautta suomenkielisille.
Se, että kirjoitat, että "tästä seuraa", ei tarkoita mitenkään, että siitä niin seuraisi. Etenkin, kun ruotsinkielisiä oppilaitoksia ei tarvita ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että tämä 'pakko'ruotsi poistetaan kouluista. Siinähän nähdään sitten, millainen ryntäys (mukamas) tulisi venäjän ja kiinankielen tunneille... Veikkaan kuitenkin, että jos älli tai motivaatio ei riitä yksinkertaisen ruotsin opetteluun, ei se tule riittämään varsinkaan niihin kieliin, joissa täytyy kirjaimetkin opetella ihan uudestaan. Kun saksakaan ei onnistu näiltä ruotsin vihaajilta, vaikka kaiken logiikan mukaanhan kaikki muut kielet onnistuisivat tuosta vaan ja motivaatio opiskeluun on huipussaan - kunhan ei ruotsia tarvitse opetella.
Lisäksi, koska meillä on laki, jonka mukaan tiettyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan sekä suomeksi, että ruotsiksi, niin mistähän me löydämme ne työntekijät, jotka hallitsevat kaksi kieltä. Eli sittenpä taas nillitetään katellisena, että molemmat kotimaiset hallitsevat vie työpaikat, niin kuin nyt nillitetään yliopistopaikoista...
Tai sitten ruotsi joudutaan ottamaan opetusohjelmaan yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Johan siellä nytkin joudutaan tuhlaamaan resursseja esim. matematiikan kursseihin asioissa, jotka olisi pitänyt opetella ja kyetä ottamaan haltuun jo yläastella/lukiossa.
Vai tosissaanko täällä ajatellaan, että pelkkän suomenkielen täytyy riittää?
Mistä ne 7-luokkalaiset opiskelee ruotsin jos ei kokonaan alusta? Onko meillä joku geneettinen muisti, jonka ansiosta ruotsinkieli avautuu lapsille helpommin kuin muut kielet? Miten voi olla vaikeampaa opiskella vaikka espanjaa tai saksiaa tai venäjää?
Melkoinen osa suomen kielestä, varsinkin puhekielestä, sisältää ruotsin lainasanoja ja länsirannikolla myös ruotsista lainautuneita äännepiirteitä. Siitä on paljon enemmän apua ruotsin opiskelussa kuin venäjän opiskelussa.
Stadin slangi lainaa suurimman osan venäjästä.
Eihän tämän kokeilun tarkoituksena ollut, että ruotsin opiskelu tulee kieltää, vaan onko hyvä, jos se olisi vapaaehtoista ja nyt se tuli todistettua, että ruotsin ei tarvitse olla pakollista, vaan he jotka haluavat voivat valita ruotsin, joten pakkolain voi tältä osin poistaa.
Oikeaa stadin slangia puhutaan pienellä alueella ja sitä puuhuu loppujen lopuksi pieni ihmisryhmä verrattuna varsinaiseen suomen yleispuhekieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliselle toisen kotimaisen opiskelulle on aivan selvät perusteet, vaikka denialistit tahtovat ne kieltää.
Ns. pakkoruotsin vastustajat kohkaavat ruotsinkielisten etuoikeuksista. Juuri sen estämiseksi, että vähemmistölle muodostuisi jotain de facto -etuoikeuksia, myös suomenkielisille opetetaan ruotsia. Ne paljon puhutut ruotsinkielisten ns. "etuoikeudet" eivät ole syntyperään eivätkä äidinkieleen sidottuja, vaan puhutun kielen hyvään taitoon. Toisin sanoen ne ovat avoimina myös hyvin ruotsia osaaville suomenkielisille. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä sellaiseksi, ruotsia tulee opettaa suomenkielisille.
Logiikka on seuraava:
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
2)- Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä).
Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkoruotsia.
Ns. pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on oletettavasti tilanne, jossa suomenkielisille ei opeteta pakollisena ruotsin kieltä, mutta ruotsinkielisille kylläkin pakollisena suomen kieltä. Tämä merkitsee käytännössä epäreilua kilpailuetua ruotsinkielisten hyväksi, koska tällöin ruotsinkielisillä on aina mahdollisuus hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin (ruotsinkielisten lisäksi), mutta suomenkielisillä ei ole käytännössä vastaavaa tasa-arvoista mahdollisuutta hakea ruotsinkielisiin oppilaitoksiin (suomenkielisten lisäksi). Siispä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaa itse asiassa uusien etuoikeuksien antamiseen ruotsinkielisille.
Epäilemättä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaisi tällöin myös - ei suinkaan sovintoon, vaan - kielitaistelun kärjistymiseen entisestään, koska nyt ruotsinkielisillä olisi oikeasti etuoikeuksia. (On varsin todennäköistä, että ns. pakkoruotsin käyttöönoton yhtenä perusteena oli juuri ruotsinkielisten oppilaitosten avaaminen mahdollisuuksien mukaisessa määrin suomenkielisille, eli edellämainitunlaisten de facto -etuoikeuksien vieminen ruotsinkielisiltä.) Tavoitteeksi tulisi tällöin oletettavasti erillisen ruotsinkielisen koululaitoksen lakkauttaminen.
Mutta ilmeisesti ns. pakkoruotsin vastustajien tarkoituksenakin on nimenomaan kärjistää kieliriitaa, ei suinkaan saada oikeutta tai valinnanvapautta suomenkielisille.
Se, että kirjoitat, että "tästä seuraa", ei tarkoita mitenkään, että siitä niin seuraisi. Etenkin, kun ruotsinkielisiä oppilaitoksia ei tarvita ollenkaan.
Se, että sinä kirjoitat ettei niitä tarvita, ei tarkoita mitenkään ettei niitä tarvittaisi.
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat samanarvoisia kansalliskieliä. Tyydy siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetussuunnitelmaan ei mahdu enää yhtään lisää kieliä. Oppilaat nääntyvät jo nyt erittäin vaativaan aikatauluunsa joka on jotain aivan muuta kun 25 vuotta sitten.
Peruskouluun tarvittaisiin lisää valinnaisuutta. Ne jotka haluavat opiskella kieliä menisivät "kielilinjalle" ja toiset " matemaattiselle" ja kolmannet "reaalilinjalle". Ihminen on nuorena jo sellainen kun on. Toisilla on päätä toiseen ja toisilla toiseen asiaan. Tämä pitäisi ottaa paremmin huomioon vaikka tulisikin kalliimmaksi.
Jos meinataan lisätä jotain mistä olette valmiit luopumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että tämä 'pakko'ruotsi poistetaan kouluista. Siinähän nähdään sitten, millainen ryntäys (mukamas) tulisi venäjän ja kiinankielen tunneille... Veikkaan kuitenkin, että jos älli tai motivaatio ei riitä yksinkertaisen ruotsin opetteluun, ei se tule riittämään varsinkaan niihin kieliin, joissa täytyy kirjaimetkin opetella ihan uudestaan. Kun saksakaan ei onnistu näiltä ruotsin vihaajilta, vaikka kaiken logiikan mukaanhan kaikki muut kielet onnistuisivat tuosta vaan ja motivaatio opiskeluun on huipussaan - kunhan ei ruotsia tarvitse opetella.
Lisäksi, koska meillä on laki, jonka mukaan tiettyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan sekä suomeksi, että ruotsiksi, niin mistähän me löydämme ne työntekijät, jotka hallitsevat kaksi kieltä. Eli sittenpä taas nillitetään katellisena, että molemmat kotimaiset hallitsevat vie työpaikat, niin kuin nyt nillitetään yliopistopaikoista...
Tai sitten ruotsi joudutaan ottamaan opetusohjelmaan yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Johan siellä nytkin joudutaan tuhlaamaan resursseja esim. matematiikan kursseihin asioissa, jotka olisi pitänyt opetella ja kyetä ottamaan haltuun jo yläastella/lukiossa.
Vai tosissaanko täällä ajatellaan, että pelkkän suomenkielen täytyy riittää?
Mistä ne 7-luokkalaiset opiskelee ruotsin jos ei kokonaan alusta? Onko meillä joku geneettinen muisti, jonka ansiosta ruotsinkieli avautuu lapsille helpommin kuin muut kielet? Miten voi olla vaikeampaa opiskella vaikka espanjaa tai saksiaa tai venäjää?
Melkoinen osa suomen kielestä, varsinkin puhekielestä, sisältää ruotsin lainasanoja ja länsirannikolla myös ruotsista lainautuneita äännepiirteitä. Siitä on paljon enemmän apua ruotsin opiskelussa kuin venäjän opiskelussa.
Ehkä 1900-luvun alussa käytetyssä kielessä oli enemmän vaikutteita ruotsinkielistä, muttei nykynuoriso niistä mitään tiedä. Terveiset Porista
Tykkäätkö niin? Siellä Porissakin on tuffaa ja fammua ja ties mitä pappaa ja mummua, niin että moro vaan, ja tulee olemaankin.
Puhekieli on täynnä ruotsin lainoja, enkä tässä tarkoita nyt välttämättä mitään murresanastoa vaan ihan yleistä puhekieltä. Laskepa vaikka ruotsalaisuudet noista parista ensimmäisestä virkkeestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kokeiluyritys siis osoittaa, että pakkoruotsi voidaan hyvin poistaa, koska suurin osa ilolla kuitenkin sitä opiskelee. Senhän tähden se on ollut pakko, kun on pelätty, ettei kukaan halua ruotsia opiskella. Mutta pakko pois samalla myös jatko-opinnoista ja virkamiehiltä.
Pakkoruotsittajat tekee mitään vaan jotta kyseinen turhake ei vaan menetä yhtään asemiaan. Halvemmaksi tulisi palkata jokaiselle ummikolle tulkki kuin yrittää opettaa jokaiselle kieltä, joka niille ei kuitenkaan kelpaa kun harva oppii tarpeeksi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliselle toisen kotimaisen opiskelulle on aivan selvät perusteet, vaikka denialistit tahtovat ne kieltää.
Ns. pakkoruotsin vastustajat kohkaavat ruotsinkielisten etuoikeuksista. Juuri sen estämiseksi, että vähemmistölle muodostuisi jotain de facto -etuoikeuksia, myös suomenkielisille opetetaan ruotsia. Ne paljon puhutut ruotsinkielisten ns. "etuoikeudet" eivät ole syntyperään eivätkä äidinkieleen sidottuja, vaan puhutun kielen hyvään taitoon. Toisin sanoen ne ovat avoimina myös hyvin ruotsia osaaville suomenkielisille. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä sellaiseksi, ruotsia tulee opettaa suomenkielisille.
Logiikka on seuraava:
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
2)- Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä).
Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkoruotsia.
Ns. pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on oletettavasti tilanne, jossa suomenkielisille ei opeteta pakollisena ruotsin kieltä, mutta ruotsinkielisille kylläkin pakollisena suomen kieltä. Tämä merkitsee käytännössä epäreilua kilpailuetua ruotsinkielisten hyväksi, koska tällöin ruotsinkielisillä on aina mahdollisuus hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin (ruotsinkielisten lisäksi), mutta suomenkielisillä ei ole käytännössä vastaavaa tasa-arvoista mahdollisuutta hakea ruotsinkielisiin oppilaitoksiin (suomenkielisten lisäksi). Siispä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaa itse asiassa uusien etuoikeuksien antamiseen ruotsinkielisille.
Epäilemättä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaisi tällöin myös - ei suinkaan sovintoon, vaan - kielitaistelun kärjistymiseen entisestään, koska nyt ruotsinkielisillä olisi oikeasti etuoikeuksia. (On varsin todennäköistä, että ns. pakkoruotsin käyttöönoton yhtenä perusteena oli juuri ruotsinkielisten oppilaitosten avaaminen mahdollisuuksien mukaisessa määrin suomenkielisille, eli edellämainitunlaisten de facto -etuoikeuksien vieminen ruotsinkielisiltä.) Tavoitteeksi tulisi tällöin oletettavasti erillisen ruotsinkielisen koululaitoksen lakkauttaminen.
Mutta ilmeisesti ns. pakkoruotsin vastustajien tarkoituksenakin on nimenomaan kärjistää kieliriitaa, ei suinkaan saada oikeutta tai valinnanvapautta suomenkielisille.
Se, että kirjoitat, että "tästä seuraa", ei tarkoita mitenkään, että siitä niin seuraisi. Etenkin, kun ruotsinkielisiä oppilaitoksia ei tarvita ollenkaan.
Se, että sinä kirjoitat ettei niitä tarvita, ei tarkoita mitenkään ettei niitä tarvittaisi.
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat samanarvoisia kansalliskieliä. Tyydy siihen.
Paitsi, että ruotsi on tasa-arvoisempi. Sitä on pakko opiskella koko maassa, suomea ei. Suomea ei tarvi kaikkien osata, ruotsia pitää. Koska tämä maa tulee järkiinsä?
Ruotsin pitäisi olla valinnainen, sitä voisivat lukea ne keillä oikeasti on siihen innostusta ja jaksamista, toiset voisivat keskittyä vaikkapa siihen englantiin tai vaihtoehtoiseen kieleen esim. saksaan. Pakollinen ruotsin opiskelu vie monelta oppilaalta turhaan resursseja ja se on sitten pois muilta aineilta. Varsinkin jos tietää että ei tule hakemaan töitä alalta missä ruotsia tarvittaisiin, niin ei sitä silloin tarvitse.
Kun viimeksi kävin Imatran Lidlissä, oli siellä taas se päivä, kun venäläiset autot ja bussit melkein täyttivät parkkipaikat ja kaupan sisällä asiakkaista oli 90% naapurimaasta kotoisin ,tai peräisin.
Ruotsin rekisterissä olevia henkilöautoja (...saati busseja) taas hyvä jos samalla parkkipaikalla muutaman onnistuu hyvällä säkällä osumaan paikalle kun sellainen sinne on pysäköity ja bongaamaan.
Kysymys: jos asut Imatralla ja aiot esim. juuri siihen Lidliin töihin, niin kummankohan kielen hyvä suullinen & kirjallinen osaaminen noteerataan työsopimustasi kirjoitettaessa ja työpaikkahaastattelun perusteella 'enemmän sinulle plussaksi' ?
'Henkinen kulttuurinen rikkaus', vaiko se jatkuva kassavirran voittojen kilinä ?
Öh. No on vähän asian laidalta että ruotsi koetaan tarpeelliseksi vain koska se on pakollinen valtion viroissa. Ehkä nämä virat voisi rajoittaa kuntiin, joissa vähintään 30 % puhuu ruotsia? Sitten ehkä toteutuskin alkaisi vastata ihmisten omaa mielenkiintoa.
Korjaus AP:seen, Ruotsin kielitaito LUULLAAN tärkeäksi. Kaverini on Vaasassa lähihoitajan duunissa eikä ole päivääkään ruotsinkielen taitoa vaadittu.
Itse asiassa laki ei edes vaadi ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta. Se on saatu ujutettua opetussuunnitelmaan 60-luvulla vehkeilyllä.
Kaksikielisyys Suomessa on toteutettu harvinaisen elitistisesti. Ruotsinkielisten ei tarvitse kilpailla koulutuspaikoista kuten suomenkielisten. Ahvenanmaalaisten ei tarvitse käydä armeijaa eikä sieltä saa suomenkielinen ostaa maata. Puhumme nyt maailman hemmotelluimmista mussukoista. Suomen ruotsinkieliset ovat kuin jenkkien juutalaiset. Täällä myös ruotsinkieliset hallitsevat suurimpia valtavirtamedioita, siksi niiden antikin on kovin ruotsimyönteistä.
Joku puolustelee historialla. No, miksi pitäisi muistella lämmöllä sortoa ja ruotsittamista?
Ruotsittamista tapahtuu edelleen niissä kunnissa joissa on paljon ruotsinkielisiä. Hyvä pienoinen esimerkki on teidennimet. Emme tarvitse enää yhtään Björkgårdintietä tai Bergträskinpolkua hankaloittamaan 95% ihmisten arkea.Tämä on tarkoituksellista ja on omakohtaista kokemusta taistelusta, ettei suomenkielisen tien nimeksi tule ruotsinväännöstä.
Ruotsinkieliset tykkäävät käyttää itsestään termiä suomenruotsalainen joka on väärä valtaosan kohdalla. Suomenruotsalaiseksi tekisi se,että on tai on ollut ruotsin kansalainen joka asuu Suomessa. Miksi kutsumme kahden Saksansuomalaisen lasta joka on syntynyt ja asunut ikänsä Suomessa? Suomalaiseksi. Muistakaa siis käyttää nimitystä ruotsinkielinen, hyvin harva heistä kun on Ruotsista muuttanut. Tällä Suomenruotsalainen nimityksellä he juuri haluavat korostaa olevansa enemmän muka ruotsalaisia, vaikka suomenpulliaisia hekin ovat :D
Lista jatkuisi loputtomiin, mutta nyt tulee niska kipeäksi ja pitää tehdä jotain muuta välillä.
Voi kuule todellakin haluan. Vaasassa ei kaupoissa usein saa edes palvelua suomeksi. Todellakin haluan nähdä, kuinka suurella motivaatiolla maan yliarvostetuin vähemmistöryhmä kunnioittaa muiden vähemmistöjen oikeuksia. En ole muuten täällä Itä-Suomessa kuullut ruotsia kohta vuoteen. Venäjää kuulee päivittäin.