Lue keskustelun säännöt.
Selityshän se oli tuokin lopettaa tutustuminen
07.05.2018 |
Alussa miestä ei haitannut 80km välimatka tapaamisiin, päinvastoin oli mielissään, kun saman lajin harrastaja löytyi näinkin läheltä. Oli ensin se kiinnostuneempi osapuoli. Jossain vaiheessa huomasin jotain harventumista yhteyksissä ja tulihan sieltä lopulta se ilmoitus, että välimatkaa on liikaa töitten ohessa. Puoli vuottahan tuota kestikin .
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Miehet aiheuttaa vain pettymyksiä. Alun kiinnostuksen hälvettyä tunnistaa, kun miehellä on jo uusi kierroksessa. Kyllä naisen on paras pysyä sinkkuna, sillä ei miehet nykyään osaa sitoutua.
Tää on kyllä totta ja surullista,harva mies enää osaa ja haluaa sitoutua. Vain kypsimmät jo juoksunsa juosseet ja ne joilla on huonoimmat mahikset saada naisia, haluavat seurustella. Muiden miesten kannattaa mielestään pitää hauskaa useiden naisten kanssa, sillä useimpia keskivertojakin miehiä aina välillä lykästää, kun seksittömyyteen kyllästyneitä sinkkunaisia on pilvin pimein.
Itse mieluiten sekstailisin saman miehen kanssa monogamisesti, mutta kun ei löydy halukasta sopivaa niin harrastan seksisuhteita tai satunnaisia yhden kerran juttuja. Olen tavallaan tahtomattani osa ongelmaa, mutta en tiedä paranisiko tilanne jos alkaisin pihtailemaan. Miehet kohauttaisivat olkiaan ja etsisivät seuraavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensihuuma loppui ja 80 km matka alkoi tuntua tylsältä. Ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Välimatkahan on sellainen että tuon ajelisi vaikka työmatkana ja jos sellaista seuraa on tarjolla joka kiinnostaa niin varmasti mies tuon matkan ajaa. Eli oikea vastaus on, että mies ei ollut niin paljon kiinnostunut sinusta että olisi halunnut jatkaa.
Mies
Juuri näin. Seurusteluaikana olimme opiskelemassa eri kaupungeissa ja välimatkaa oli 250 km siivu. Miehellä oli auto , minulla ei ja yllättävän usein hän viikollakin jaksoi tuon matkan ajaa.
Kyllä se etäisyys vaan rassaa, vaikka olisi kuinka hyvä juttu meneillään. Siihen minunkin suuri rakkaus joskus kaatui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herran jestas! Mun suuri rakkaus asui toisella mantereella ja kyllä se sieltäkin vaan pääsi lentokoneella. Joskus ihan yllättäinkin. Sitten vaan mietittiin, että kuka muuttaa minne ja kokeiltiin ensin yhtä ja sitten toista. Yhdessä ollaan vieläkin. Joten ei ne yleensä välimatkaan kaadu vaan johonkin ihan muuhun.
30 v. aviossa
Minä ja Maitokahvi asumme eri puolilla maailmaa XD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasimme nuorina opiskelijoina tulevan aviomieheni kanssa ja välimatkaa oli 400km. Vuoden ajan matkattiin toistemme luo joka toinen viikonloppu, sitten muutin valmistumiseni jälkeen miehen opiskelupaikkakunnalle. Tuohan on varmaan ihan tavallista nykyäänkin.
Tilanne on ihan toista eronneilla 40-50 + ihmisillä, joilla vakituiset työpaikat, asunto, lapsia ja ties mitä muuta. Monelle on siinä vaiheessa etäsuhde yksi mahdollisuus solmia parisuhde, mutta se vaatii melkoista luottamusta ja kaikista ei siihen ole. Tuskin olisin itsekään valmis työpäivän jälkeen ajamaan edes 60km tapaamaan miestä ja sitten takaisin yöksi kotiin. Pitkällä tähtäimellä väsyttävää ja tulisi liikaa odotuksia tyyliin kaikki pitää mennä hyvin, kun harvoin tavataan ja kenties koskaan ei tule yhteistä elämää saman katon alla.
Minusta on rehellistä myöntää, jos matka ja työvuorot tai työn määrä häiritsevät liiaksi suhdetta. Kypsä ihminen voi senkin myöntää, vaikka helppoa se ei ole.
Mies on huomannut ettei halua muuttaa sinne missä sinä asut, etkä ilmeisesti sinäkään ole puhunut muuttamisesta sinne missä hän asuu. Hän on todennut että monen vuoden ajalle tuollainen etäsuhde ei ole se mitä hän haluaa parisuhteeltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet aiheuttaa vain pettymyksiä. Alun kiinnostuksen hälvettyä tunnistaa, kun miehellä on jo uusi kierroksessa. Kyllä naisen on paras pysyä sinkkuna, sillä ei miehet nykyään osaa sitoutua.
Täällä toinen sikkunainen joka niin allekirjoittaa saman. Miehiä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Jos on pakko saada mies, niin ota joka sormelle yksi, joku niistä voi pysyä. Mä en jaxa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet aiheuttaa vain pettymyksiä. Alun kiinnostuksen hälvettyä tunnistaa, kun miehellä on jo uusi kierroksessa. Kyllä naisen on paras pysyä sinkkuna, sillä ei miehet nykyään osaa sitoutua.
Täällä toinen sikkunainen joka niin allekirjoittaa saman. Miehiä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Jos on pakko saada mies, niin ota joka sormelle yksi, joku niistä voi pysyä. Mä en jaxa..
Itsekin yritin muodostaa suhdetta, mutta mies ei ollutkaan vakavissaan. Olen ollut aiemmin kahdessa pitkässä suhteessa ja ilmeisesti kiintiö täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alussa miestä ei haitannut 80km välimatka tapaamisiin, päinvastoin oli mielissään, kun saman lajin harrastaja löytyi näinkin läheltä. Oli ensin se kiinnostuneempi osapuoli. Jossain vaiheessa huomasin jotain harventumista yhteyksissä ja tulihan sieltä lopulta se ilmoitus, että välimatkaa on liikaa töitten ohessa. Puoli vuottahan tuota kestikin .
No hyvinhän se meni. Naiset katoavat yhtäkkiä kertomatta yhtään mitään. Edes tekstiviestiä ei pystytä laittamaan, vaikka juuri äsken kaikki oli hyvin.
Minut mies jätti selittäen joskus miten olen tosi täydellinen, mutta hän ei vain ole se oikea minulle... tuo ap:n saama selitys ei sentään ole ihan niin falski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En luota enää koskaan miehiin. Eron jälkeen yritin tutustua netin kautta miehiin ja kaikilla sama kaava: alussa kiinnostus valtavaa ja kun kiinnostut itse, mies etääntyy ja lopulta katoaa kokonaan. Kolmen vuoden aikana 5kpl tällaista miestä ja seksiä oli kahden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minut mies jätti selittäen joskus miten olen tosi täydellinen, mutta hän ei vain ole se oikea minulle... tuo ap:n saama selitys ei sentään ole ihan niin falski.
Just niin. Sarjaa kootut selitykset. Miksi miesten on niin vaikea sanoa, ettei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alussa miestä ei haitannut 80km välimatka tapaamisiin, päinvastoin oli mielissään, kun saman lajin harrastaja löytyi näinkin läheltä. Oli ensin se kiinnostuneempi osapuoli. Jossain vaiheessa huomasin jotain harventumista yhteyksissä ja tulihan sieltä lopulta se ilmoitus, että välimatkaa on liikaa töitten ohessa. Puoli vuottahan tuota kestikin .
No hyvinhän se meni. Naiset katoavat yhtäkkiä kertomatta yhtään mitään. Edes tekstiviestiä ei pystytä laittamaan, vaikka juuri äsken kaikki oli hyvin.
Tuo on kyllä todella ikävää toimintaa, olipa mies tai nainen kyseessä. Mutta menettääkö tuollaisessa lopultakaan mitään? Samoin selitykset matkan pituudesta, joka kuitenkin on vakio . Olisiko ihan mahdottomuus kertoa, ettei tullut kohtaamista tunnetasolla?
Etäsuhdekin on joillekin parempi kuin olla vailla minkäänlaista suhdetta. Siinä ohessa voi rauhassa katsella ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos se välimatka sitten pitemmän päälle tosiaan alkoi tuntua liian isolta esteeltä?
Jos on tosissaan ihastunut, niin ei tunnu.
Äh. Kiinnostus vain lopahti. Joskus niin käy. Onhan noita pettymyksiä koettu. Harva puhuu suoraan. Osa vain feidaa. Yksi jätti roikkumaan ja myönsi vasta kun kysyin, tarkoittaako hiljaisuus, että tämä oli tässä.
Uutta vain katselemaan! Minäkin löysin, paljon upeamman!
Olin suhteessa missä ensin oltiin etäsuhteessa, sitten mies muutti mun luo ja sen jälkeen mä sen luo. Suhde kesti 1,5 v. Sen jälkeen kumpikaan ei viihtynyt vieraalla paikkakunnalla eikä toisaslta myöskään toistensa seurassa. Win-win.