Lue keskustelun säännöt.
Lapsella kaksi kotia, joissa selvästi eri säännöt
06.05.2018 |
Onko täällä sellaisessa tilanteessa olevia? Oletteko pohtineet sen vaikutusta lapseen? Varmasti kaikissa kodeissa on hieman eri säännöt mutta tarkoitan nyt aika räikeää tilannetta: toisessa kodissa lähes kaikki tehdään puolesta, saa mitä haluaa jne, toisessa joutuu itse siivoamaan huoneensa ja on muutenkin tiukemmat säännöt, läksyt esim. hoidetaan pääsääntöisesti ennen leikkejä kun toisessa kodissa ne voi jättää ainakin silloin tällöin tekemättä, jos ei mukamas ehdi. Kun lapsi on vielä niin pieni, ettei ymmärrä rajojen ja myös tylsien hommien opettelun tärkeyttä, on asetelma vähän sellainen että toisessa kodissa on kivaa ja toisessa joutuu sitten enemmän kohtaamaan tyhmältäkin tuntuvia asioita. Monikohan 12-vuotias esim. valitsisi tällaisessa tilanteessa sen kodin, jossa pääsee helpommalla?
Kommentit (10)
Mä ainakin. Mulla ei ole kuitenkaan täysimittaista vertailukokemusta molemmista, sillä olin sen vähemmän vaativan ja rajoja asettavan vanhemman luona vain kerran viikossa yhden yön ja (joka toinen??) viikonloppu.
Mulla on ainakin paljon ristiriitoja elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siis uutena kumppanina osa tätä vaativampaa kotia. Koen että ikätasoinen vaatiminen on hyvästä, on karhunpalvelus tehdä kaikki puolesta jne. Eikä täälläkään siis mitään orjapiiskureita olla. Mutta kieltämättä välillä miettii, miten se vaikuttaa lapseen. Pitäisikö eroa yrittää kaventaa vain siksi, ettei kahden kodin välillä olisi niin räikeästi kahta eri maailmaa? Ts väljentää tämän kodin vaatimuksia. Oikeasti olen vain sitä mieltä, että lapsen äidin pitäisi miettiä enemmän kasvatusperiaatteitaan mutta hänen kanssaan asiasta keskustelu on valitettavasti mahdotonta. -ap
Onhan kotona ja koulussakin eri säännöt.
Mun lapset ovat varttuneet kahdessa eri kodissa ja erisäännöin. Eikä ole ollut oikeastaan ikinä asian kanssa ongelmia, tajusivat, että molemmissa on puolensa. Tosin joo, 12-veenä kysyttäessä olisivat varmaan valinneet sen ns helpomman kodin, onneksi ei kukaan kysellyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän lapsi nyt oppii, että eri paikoissa on eri säännöt. Mummolassakin on omansa.
Meidän lapsilla oli myös. Minä olen se löysempi koti. Toki tykkäsivät olla minun luonani enemmän, mutta väitän sen kyllä johtuvan muustakin kuin säännöistä. Ihan tervejärkisiä heistä kasvoi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapsi nyt oppii, että eri paikoissa on eri säännöt. Mummolassakin on omansa.
Meidän lapsilla oli myös. Minä olen se löysempi koti. Toki tykkäsivät olla minun luonani enemmän, mutta väitän sen kyllä johtuvan muustakin kuin säännöistä. Ihan tervejärkisiä heistä kasvoi.
Säännöistä se on kiinni. Kukapa on niin mukava asettaessaan rajoja yhtään kellekään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on juuri tuollainen tilanne. Ex-vaimon luona kuria ei juuri ole. Ei ole sääntöjä, ja vaikka olisikin, niitä ei tarvitse noudattaa, eli "rangaistuksia" ei ole olemassa. Lapsia yritetään myös suojella vastoinkäymisiltä, pettymyksiltä ja pahalta mieleltä kaikin keinoin. Liian helposti saavat tahtonsa läpi. Elävän kuin pellossa. Tämä on ollut ex-vaimonn kasvatustyyli jo silloin kun olimme yhdessä.
Minun kodissani taas on selkeästi rajat. Lapset eivät ole tottuneet siihen, että vanhempi todella pitää niistä rajoista kiinni, ja ei tarkoittaa todella ei. "Uhkailut" eivät ole vain uhkauksia, vaan ne todella toteutetaan (siis esim "jos et nyt lopeta, niin otan puhelimen pois viikoksi". Kyllä lapsille on varmasti hankalaa, kun on niin erilaiset oltavat ja säännöt kodeissa. Huomaan sen tottakai, koska ovat vähän niinkuin hämillään aina muutaman ensimmäisen päivän ajan kun tulevat luokseni. Välillä saavat järjettömiä kiukkuhuutokohtauksia.
Klassikko. Eroperheen isä ostaa suklaata ja nintendo-pelejä... siis lainausmerkeissä. KLASSIKKO! Ja sitten äiti koittaa sanoa, että "Xugwhangwang" mikä hiluvitkutin milloinkin, on hankinnassa vasta kun huone on siisti ja hissan kokeesta vähintään kasi. Sitten lapsi menee isälleen ja hilavitkutin ostettiin "ohi mennen" kun käytiin pizzalla.
Klassikko! Ei kai tästä enempää!
Muakin kiinnostaa :)