Juomisen lopettaminen kokonaan, mistä löydän tahdonvoiman...

Meillä mieheni kanssa on hyvin ruinoitunutta alkoholinkäyttö viikonloppuisin, sekä pe- että la-iltana. Kaikissa sosiaalisissa riennoissa on aina alkoholia tarjolla lomista nyt puhumattakaan. Itselläni juominen karkaa lapasesta (juon parin lasin sijaan pulloon viiniä) kun oikein ahdistaa ja valitettavasti elämässä on sellaista kestoahdistusta että ihan harvoin ei tule otettua liikaa. En pidä itseäni alkoholisti stina kuitenkaan mutta kaipa raja on häilyvä. Töissä käyn ja hoidan asiani muuten. Haluaisin nyt lopettaa juomisen kokonaan. Kokonaan siksi että jos stressiä ja ahdistusta on liikaa, en pysty tyytymään sopivaan määrään. Miten ihmeessä tällainen päätös tehdään ja siinä voi pysyä varsinkin huomioiden ympäristön "paine", tottumukset ym. ?Onko kellään ollut vastaavia ajatuksia ja tai kokemusta siitä miten täysraittiuteen voi päästä?