Lue keskustelun säännöt.
Koen lapsiperhe- ja työelämän niin raskaana, etten jaksa yrittää panostaa parisuhteen parantamiseen lainkaan
06.05.2018 |
Seksiä ei ole, läheisyyttä hyvin vähän, mitään romantiikkaa ei lainkaan, ei sinne päinkään. Nytkin lapset kulkutaudeista sairaana. Miten tällaista elämää voisi vielä vuosia jaksaa, etenkin kun nyt koen jotenkin ajautuneeni tähän vastoin omaa tahtoani, vaikkei se ihan totta olekaan.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä terapia voisi auttaa.
En usko. Tajuan itsekin että pitäisi nyt vain oppia iloitsemaan pienistä toiveideni mukaisista asioista ja onnistumisista vaikka isot kuviot ovat pielessä. En pysty, vaan kiukuttelen, olen ehkä liian epäkypsä vanhemmaksi. Ap
Juuri noissa kysymyksissä terapeutti voisi auttaa sinua!
Ei voisi, ellei tulisi sitten tänne tekemään kotityöt ja hoitamaan lasten asiat. Ap
Jos kävisit kerran viikossa tai joka toinen viikko terapiassa, niin miten se voisi vaikuttaa kotitöiden kertymiseen ja lasten asioiden hoitamiseen? Oikeasti, kyse on max 1,5 tunnin menosta. Olisiko se OIKEASTI mahdotonta? En tarkoita syyllistää, vaan muistuttaa että tuon asteisen oman ajan käytön tulisi olla ihan normikäytäntö jopa äideille.
Mitä se hyödyttäisi että kävisin tilittämässä terapeutille nämä asiat ja terapeutti sanoisi että opettele iloitsemaan siitä mitä sinulla on ja lapset kasvavat ja elämä muuttuu? Ainoa joka hyötyisi olisi terapeutti siitä että saisi viimeiset rahani. Ap
No joillain ihmisillä terapia oikeasti vaikuttaa asenteiden muutokseen, käyttäytymiseen ja minäkäsitykseen. Ei toki kaikilla eikä helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä terapia voisi auttaa.
En usko. Tajuan itsekin että pitäisi nyt vain oppia iloitsemaan pienistä toiveideni mukaisista asioista ja onnistumisista vaikka isot kuviot ovat pielessä. En pysty, vaan kiukuttelen, olen ehkä liian epäkypsä vanhemmaksi. Ap
Juuri noissa kysymyksissä terapeutti voisi auttaa sinua!
Ei voisi, ellei tulisi sitten tänne tekemään kotityöt ja hoitamaan lasten asiat. Ap
Jos kävisit kerran viikossa tai joka toinen viikko terapiassa, niin miten se voisi vaikuttaa kotitöiden kertymiseen ja lasten asioiden hoitamiseen? Oikeasti, kyse on max 1,5 tunnin menosta. Olisiko se OIKEASTI mahdotonta? En tarkoita syyllistää, vaan muistuttaa että tuon asteisen oman ajan käytön tulisi olla ihan normikäytäntö jopa äideille.
Mitä se hyödyttäisi että kävisin tilittämässä terapeutille nämä asiat ja terapeutti sanoisi että opettele iloitsemaan siitä mitä sinulla on ja lapset kasvavat ja elämä muuttuu? Ainoa joka hyötyisi olisi terapeutti siitä että saisi viimeiset rahani. Ap
Voin luvata että terapeutti ei vastaa sulle noin :).
Vierailija kirjoitti:
Teillä on ilmeisesti ollut tosi rankkaa eikä ole ihme että olet uupunut. Tarvitset keskusteluapua, muutakin kuin ystäviltä. Jos mahdollista, kannattaa tsekata myös avioliittoleirit, niillä on lastenhoito usein järjestetty.
On kyllä ollut, en mene yksityiskohtiin.
En ikinä lähtisi mihinkään avioliittoleirille jossa on muita ongelmapareja ja joitain teennäisiä pönöttäjiä, haluaisin olla ihan yksin tai korkeintaan miehen kanssa, ulkomaanmatka kaksin olisi kyllä hyvä mutta 1. Ei ole nyt rahaa 2. Ei ole pidempiaikaista lastenhoitoapua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä terapia voisi auttaa.
En usko. Tajuan itsekin että pitäisi nyt vain oppia iloitsemaan pienistä toiveideni mukaisista asioista ja onnistumisista vaikka isot kuviot ovat pielessä. En pysty, vaan kiukuttelen, olen ehkä liian epäkypsä vanhemmaksi. Ap
Juuri noissa kysymyksissä terapeutti voisi auttaa sinua!
Ei voisi, ellei tulisi sitten tänne tekemään kotityöt ja hoitamaan lasten asiat. Ap
Jos kävisit kerran viikossa tai joka toinen viikko terapiassa, niin miten se voisi vaikuttaa kotitöiden kertymiseen ja lasten asioiden hoitamiseen? Oikeasti, kyse on max 1,5 tunnin menosta. Olisiko se OIKEASTI mahdotonta? En tarkoita syyllistää, vaan muistuttaa että tuon asteisen oman ajan käytön tulisi olla ihan normikäytäntö jopa äideille.
Mitä se hyödyttäisi että kävisin tilittämässä terapeutille nämä asiat ja terapeutti sanoisi että opettele iloitsemaan siitä mitä sinulla on ja lapset kasvavat ja elämä muuttuu? Ainoa joka hyötyisi olisi terapeutti siitä että saisi viimeiset rahani. Ap
Voin luvata että terapeutti ei vastaa sulle noin :).
Olen elämäni aikana tavannut jo useampaa psykologia ja terapeuttia ja kaikki ovat vastanneet noin. Ap
Mitä jos vaan jatkat kiukuttelua! Älä vaan edes yritä löytää mitään hyvää elämästä tai edes kokeilla näitä neuvoja.
Pää pensaaseen ja odota että lapset kasvaa ja saat sitä omaa aikaa. Ei siinä taida muu nyt auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: nytkin kerrankin olisi hyvä ilma ja haluaisin mennä lenkille mutten voi koska kipeää lasta ei voi viedä ulos ja mieskin kipeä niin joudun itsekin homehtumaan sisällä. Ap
Laita lapselle dvd pyörimään ja lähdet ulos. Mies voi levätä mutta on kuulo/näköetäisyydellä lapseen. Miksi teette asiat niin hankaliksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: nytkin kerrankin olisi hyvä ilma ja haluaisin mennä lenkille mutten voi koska kipeää lasta ei voi viedä ulos ja mieskin kipeä niin joudun itsekin homehtumaan sisällä. Ap
Laita lapselle dvd pyörimään ja lähdet ulos. Mies voi levätä mutta on kuulo/näköetäisyydellä lapseen. Miksi teette asiat niin hankaliksi?
Mies nukkuu eikä lapsi viihdy enää dvdn äärellä. Kaikki lapset eivät ole sellaisia ainakaan aina. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi teit sitten lapsia? miehen painostuksestako?
lapsi on nyt ykkössijalla! töitäkin on tehtävä että pystyy arkea pyörittämään. parisuhde jää kolmoseksi, ellei neloseksi kun omaa aikaakin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
miksi teit sitten lapsia? miehen painostuksestako?
lapsi on nyt ykkössijalla! töitäkin on tehtävä että pystyy arkea pyörittämään. parisuhde jää kolmoseksi, ellei neloseksi kun omaa aikaakin tarvitaan.
En painostuksesta mutta rohkaisusta kyllä. Omasta halustani en olisi uskaltanut koska tunnen itseni kyllä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: nytkin kerrankin olisi hyvä ilma ja haluaisin mennä lenkille mutten voi koska kipeää lasta ei voi viedä ulos ja mieskin kipeä niin joudun itsekin homehtumaan sisällä. Ap
Laita lapselle dvd pyörimään ja lähdet ulos. Mies voi levätä mutta on kuulo/näköetäisyydellä lapseen. Miksi teette asiat niin hankaliksi?
Mies nukkuu eikä lapsi viihdy enää dvdn äärellä. Kaikki lapset eivät ole sellaisia ainakaan aina. Ap
No tarviiko koko ajan viihtyä? Mitä lapsi tekee nyt kun palstailet? Oikeasti, mene nainen ulos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki: nytkin kerrankin olisi hyvä ilma ja haluaisin mennä lenkille mutten voi koska kipeää lasta ei voi viedä ulos ja mieskin kipeä niin joudun itsekin homehtumaan sisällä. Ap
Laita lapselle dvd pyörimään ja lähdet ulos. Mies voi levätä mutta on kuulo/näköetäisyydellä lapseen. Miksi teette asiat niin hankaliksi?
Mies nukkuu eikä lapsi viihdy enää dvdn äärellä. Kaikki lapset eivät ole sellaisia ainakaan aina. Ap
No tarviiko koko ajan viihtyä? Mitä lapsi tekee nyt kun palstailet? Oikeasti, mene nainen ulos!
Lapsi syö ja on tabletilla. Ja mies siis nukkuu. En voi jättää lapsia keskenään tähän, jättäisitkö itse?! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä syistä olet aiemmin tavannut terapeutteja?
Vierailija kirjoitti:
Ja siis kun kaikki on joka tapaisessa tätä samaa rasittavaa paskaa kuitenkin vielä monta vuotta niin ei ole motivaatiota yrittää mitään. Ap
Mitä oot tehnyt tilanteen ratkaisemiseksi? Haluaisitko panostaa parisuhteeseen? Miksi työt rasittaa, ihan vaan koska käy töissä vai?
Itse yritän suhtautua asioihin niin että jos joku rasittaa, niin yritän selvittää asian enkä jää vain tuleen makaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksut ihmiset osaavat ennakoida, lapsiarki on paskaa. Siksi fiksut ihmiset eivät lisäänny.
Seurustelin noin vuoden verran miehen kanssa jolla oli kaksi pientä lasta. En minä siihen mieheen koskaan edes rakastunut ja oikeastaan en oppinut tuntemaan häntä kunnolla. Lapset vei kaiken ajan ja yhteistä aikaa ei juurikaan ollut. Ennen sitä seurustelua matkustin kaksi kertaa vuodessa ja sen vuoden mitä olin sen miehen kanssa, niin ei matkustettu kertaakaan. Se ajatus omista lapsista vahvisti vaan sitä omaa ajatusta etten todellakaan halua jälkikasvua. Se, että tottunu menemään aina olla miettimättä asioita ja nyhvää kotona ei vaan sopinut enää minulle ja otin lopulta eron.
Nyt on mies jolla ei ole lapsia ja ei todellakaan halua, niin ollaan matkusteltu ja käyty muutenkin ulkona vanhaan tyyliin mitä elin vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Mistä syistä olet aiemmin tavannut terapeutteja?
Ahdistusoireiden takia. Ap
En ymmärrä näitä aloituksia että avaudutaan jostain ja jos joku antaa neuvoja kommentissa niin listataan joka ikiseen kohtaan miksi ei toimi tai käy. Onko tarkoitus vaan purkaa tuntoja ja valittaa? Eihän siinä mitään pahaa, mutta ollaan sitten rehellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis kun kaikki on joka tapaisessa tätä samaa rasittavaa paskaa kuitenkin vielä monta vuotta niin ei ole motivaatiota yrittää mitään. Ap
Mitä oot tehnyt tilanteen ratkaisemiseksi? Haluaisitko panostaa parisuhteeseen? Miksi työt rasittaa, ihan vaan koska käy töissä vai?
Itse yritän suhtautua asioihin niin että jos joku rasittaa, niin yritän selvittää asian enkä jää vain tuleen makaamaan.
Univaje koska herättävä aikaisin töihin ja työn määrä on liiallinen ja sisältö psyykkisesti kuormittava. Ap
I feel you.... Itse tein tämän vuoden osa-aikaista työtä joka auttoi jaksamisessa. En tiedä miten ens syksynä taas jaksan kokoaikaista työtä... :( Lapset 3v ja 6v. Mies tekee paljon myöhäistä vuoroa ja hänellä on sairaus joka verottaa jaksamista paljonkin.
Päivät menee niin että aamulla nousen lasten kanssa ylös klo. 6 kun lapset herää niin aikaisin (mies nukkuu kun tulee yö kahdelta töistä kotiin). Hoidan lasten aamuhommat ja omani. Lapset päikkyyn ja itse töihin kahdeksaksi. Olen töissä hoitoalalla (aika raskasta hommaa sekin), töistä pääsen kahdelta ja haen lapset. Mies lähtee töihin kolmen-neljän maissa. Tapellaan usein kotitöistä/ ruuanlaitosta. Mielestäni miehen pitäisi ottaa noista päävastuu, koska hänellä on päivisin aikaa. Liian usein se olen minä joka vääntää ruuat ja pesee pyykit työpäivän päälle. Hoidan illat siis yleensä muutenkin yksin kun mies on töissä, ellei ole vapaapäivää hänellä. Ilta kahdeksan saan lapset petiin, sit minulla on noin. tunti omaa aikaa (käyn suihkussa, hoidan ehkä jotain hommia tai sit makaan vain puhelin kädessä sohvalla), ysiltä alkaa itseä väsyttää niin että siirryn makkariin "katsomaan telkkaria" = nukahdan siihen. Viikonloput mies on usein töissä eli taas hoitelen lapset yksin ja usein viikonloppu menee kotityörästejä tehdessä.
Me ollaan oltu treffeillä varmaan viimeksi puoli vuotta sitten. Silloin viimeksi ollut varmaan seksiäkin 🤔 Mies ei koskaan järkkää mitään, en minäkään ole enää viitsinyt. Seksiä hän haluaa mutta minulta kumma kyllä halut kadonneet... isovanhemmat auttaa jonkin verran, mutta aika nihkeästi esim ottavat lapsia samaan aikaan hoitoon. Yökylään kukaan ei ole heitä ottanut samaan aikaan vielä koskaan. Enkä viitsi koko ajan kysellä kun vastaanotto ei aina ole niin innokasta... juttelin miehelle juuri että pitäiskö etsiä joku lastenvahti meille... mutta eipä meillä rahaakaan liiaksi ole, toki sitä nyt joskus voisi siitä ilosta maksaakin.
Päälle nämä lasten IHAN JATKUVAT sairastelut ja oma sairastelu. 2 viikkoa sitten oli vatsatauti koko perheellä, nyt korvatulehdus vuorossa. 😣
Teillä on ilmeisesti ollut tosi rankkaa eikä ole ihme että olet uupunut. Tarvitset keskusteluapua, muutakin kuin ystäviltä. Jos mahdollista, kannattaa tsekata myös avioliittoleirit, niillä on lastenhoito usein järjestetty.