Lapselle tuli kesätehtäväksi kasvion kerääminen, määrä 40 kasvia
Voi kiesus mikä urakka. Ihan oikeesti, onko mitään järkeä, voi ne kasvit muutenkin opetella.
Laitoin kouluun viestin, ensinnäkin kysyin kuka maksaa kasvion keräämisen materiaalit. Peruskoulu on maksuton.
Kommentit (451)
Tiedättekö te ollenkaan kuka ne opetussuunnitelman perusteet on tehny? Selvästikään ette. Ihan tavan ope ei voi päättää kaikesta, mitä oppilailtaan vaatii ja mitä ei. Opetusuunnitelman perusteet tulevat Opetushallituksesta ja sitä on kuulkaa vain on vain noudatettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Ai, mulle se on ihan suorehuista yleisimpiä. Löytyy vähäravinteisilta soilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Ai, mulle se on ihan suorehuista yleisimpiä. Löytyy vähäravinteisilta soilta.
Etsimme kissojen ja koirien kanssa. Lehtokasvit oli helpoimpia, niitä kyllä löytyi. Yksi Ahvenanmaan kasvi jäi hakematta...
Tämäpä yllätys. Minun lapset ovat syntyneet 1970-luvula, eikä yhtäkään kasvia tarvinnut kerätä. Eikä kännyköistä oltu vielä kuultukaan. Milloin kasvien kerääminen on taas aloitettu?
Minun piti aikoinaan kerätä 80 kasvia ja oli mukavaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö te ollenkaan kuka ne opetussuunnitelman perusteet on tehny? Selvästikään ette. Ihan tavan ope ei voi päättää kaikesta, mitä oppilailtaan vaatii ja mitä ei. Opetusuunnitelman perusteet tulevat Opetushallituksesta ja sitä on kuulkaa vain on vain noudatettava.
Kasvio ei ole opetussuunnitelmassa😂 ja vaikka olisikin, Suomessa opettajat on poikjeuksellisen autonomisia, joten he voivat hyvin itsenäisesti päättää, millaista kasviota vaativat.
T. Yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ap:n viestissä osa on varmasti provoa, niin ärsyttää ihmisten vähättelevä asenne kasvion keräämisen vaikeutta kohtaan. Se on oikeasti vaikeaa. Sama 40 nimettyä kasvia prässättynä tai nimilapun kanssa kuvattuna on myös meidän tytön tehtävänä. Tehtävässä lukee, että kannattaa pyytää apua vanhemmilta ja muilta sukulaisilta. Ei oletetakaan että tuosta selviää yksin. Ensinnäkin jos haluaa 9-10 numeroksi, eivät lähiseudun kasvit riitä, vaan osa kasvaa Lapissa, osa etelässä. Kasion numero on puolet bilsan arvosanasta. Jo 8 saadakseen pitää tajuta aloittaa nyt ja jatkaa elokuuhun asti. Kasvit pitää kuvata/kerätä kukkivina. Pelkistä lehdistä lähtee pisteitä.
Sinänsä tehtävä on kiva, ellei olisi noin haastava. Aiotaan jo tänään lähteä pyörälenkille yhdessä, sillä minulla on muistikuva, että olisin joskus nähnyt valkovuokkoja tietyssä paikassa. Täällä ei niitä normaalisti kasva. Tai onkohan etelässä vielä valkovuokkoja äitienpäivän aikaan, silloin saatetaan käydä mummolassa. Sinivuokko on jo kuvattu. Viime hetkillä ennen kukinnan loppumista. Samalla retkellä voisi tsekata valmiiksi onko tuolla "vanhan kartanonherran puistossa" jalavaa. Siellä nimittäin on nimettynä monia muualta tuotuja kasveja ja puita.
Vähättelevä asenne johtunee siitä, että suurin osa on tehnyt tuon kasvion itse kouluaikoinaan (ainakin itse olen). En tiedä ketää, kuka olisi luokalle tuon takia jäänyt. Olihan jotkut hankalia, mutta oppilaat antoi toisilleen vinkkejä kun joku löysi jotain haastavaa. Eikä meillä ollut silloin edes mitään Whatsapp-ryhmiä. Peräänkuuluttaisin vanhemmilta hieman uskoa oman lapsen tekemiseen ja lapsille reilua annosta Can Do -asennetta. Ihme valitusta ja napinaa aikuisilta ihmisiltä. Lapsi löytää 90% kasveista varmasti itse. Jos muutamassa rehussa pitää auttaa, niin onpa kamalaa.
Sama vähättely jatkuu.
Meillä sitä kasviota keräsi lopulta neljä aikuista teinin lisäksi ja silti jäi osa löytämättä.
Kasvio vaikutti arviointiin, joten pelkkä läpi saaminen ei riitä.
Mä keräsin kasvioni ihan yksin ilman vanhempien apua. Kavereilta sain ehkä pari vinkkiä. Bilsa oli peruskoulun päästötoikkarissa 9.
Ai kauheeta kun kakarat joutuu metsään. Ja vielä jos vanhemmat joutuu auttamaan! Helvetillistä meininkiä! Millä ajalla te nyt ehditte roikkua netissä. Yhyyyy!
Elämä Porvoossa on kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ap:n viestissä osa on varmasti provoa, niin ärsyttää ihmisten vähättelevä asenne kasvion keräämisen vaikeutta kohtaan. Se on oikeasti vaikeaa. Sama 40 nimettyä kasvia prässättynä tai nimilapun kanssa kuvattuna on myös meidän tytön tehtävänä. Tehtävässä lukee, että kannattaa pyytää apua vanhemmilta ja muilta sukulaisilta. Ei oletetakaan että tuosta selviää yksin. Ensinnäkin jos haluaa 9-10 numeroksi, eivät lähiseudun kasvit riitä, vaan osa kasvaa Lapissa, osa etelässä. Kasion numero on puolet bilsan arvosanasta. Jo 8 saadakseen pitää tajuta aloittaa nyt ja jatkaa elokuuhun asti. Kasvit pitää kuvata/kerätä kukkivina. Pelkistä lehdistä lähtee pisteitä.
Sinänsä tehtävä on kiva, ellei olisi noin haastava. Aiotaan jo tänään lähteä pyörälenkille yhdessä, sillä minulla on muistikuva, että olisin joskus nähnyt valkovuokkoja tietyssä paikassa. Täällä ei niitä normaalisti kasva. Tai onkohan etelässä vielä valkovuokkoja äitienpäivän aikaan, silloin saatetaan käydä mummolassa. Sinivuokko on jo kuvattu. Viime hetkillä ennen kukinnan loppumista. Samalla retkellä voisi tsekata valmiiksi onko tuolla "vanhan kartanonherran puistossa" jalavaa. Siellä nimittäin on nimettynä monia muualta tuotuja kasveja ja puita.
Vähättelevä asenne johtunee siitä, että suurin osa on tehnyt tuon kasvion itse kouluaikoinaan (ainakin itse olen). En tiedä ketää, kuka olisi luokalle tuon takia jäänyt. Olihan jotkut hankalia, mutta oppilaat antoi toisilleen vinkkejä kun joku löysi jotain haastavaa. Eikä meillä ollut silloin edes mitään Whatsapp-ryhmiä. Peräänkuuluttaisin vanhemmilta hieman uskoa oman lapsen tekemiseen ja lapsille reilua annosta Can Do -asennetta. Ihme valitusta ja napinaa aikuisilta ihmisiltä. Lapsi löytää 90% kasveista varmasti itse. Jos muutamassa rehussa pitää auttaa, niin onpa kamalaa.
Sama vähättely jatkuu.
Meillä sitä kasviota keräsi lopulta neljä aikuista teinin lisäksi ja silti jäi osa löytämättä.
Kasvio vaikutti arviointiin, joten pelkkä läpi saaminen ei riitä.
Mä keräsin kasvioni ihan yksin ilman vanhempien apua. Kavereilta sain ehkä pari vinkkiä. Bilsa oli peruskoulun päästötoikkarissa 9.
Ja?
Kai tajuat että eri aikakausina ja eri kouluissa erilaiset käytännöt ja vaatimustaso. Olen itse kerännyt itse ja saanut ysin. Lapsen vastimustaso oli kuitenkin ihan toinen. Ja nykyään ysillä ei tee enää mitään. Ks. lukiorajat.
Väittääkö joku teistä tosissaan, että kerättävällä listalla on mm. tammi, näsiä ja taikinamarja? Kysyn vaan, että millä oikeudella kukaan menee keräilemään rauhoitettua näsiää ilman maanomistajan lupaa, kun se on todella harvinainen?
Tammesta riittänee lehti, joka on pudonnut syksyllä maahan. Taikinamarja ei ole ihan harvinainen, mutta haastava metsäammattilaisellekin (kuten minulle).
Ei kasvio mitään kontaktimuovia vaadi. Luultavasti koululta saa vihon sitä varten ja teippirullan, että kasvit saa kiinnitetyksi. Älkää unohtako pyytää myös kynää, jolla voi kirjoittaa nimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Jos ette tunnista jotain kasvia, niin KVG, kun jo valmiiksi pyöritte täällä. Eikä sitä kasviota ole tarkoitus vanhempien kerätä vaan niiden teidän lastenne. Kyllä ne sen itse hoitaa, kun ette tunge siihen projektiin väkisin. Sitten kun ope kysyy, mistä löysit tämän kasvin, niin pitääkö lapsen sanoa, että pitää kysyä siltä kyylä-äidiltä, joka ei antanut metsään mennä.
Kyllä ihmetyttää nämä nykyajan urpot vanhemmat, kun koulu ei saisi vaatia mitään heidän Minna-Pettereiltään. Aina vaan ovat käsi ojossa. Mokomat loiset. Ja kyllä, köyhän yh-äidin lapsenkin pitää nämä kerätä. Jättää äiti vähemmälle situkan ja tupakin siksi aikaa ja menee ulos lapsensa kanssa. Ja ulkona ei ole sitten synonyymi sanalle terassi.
Lapset on fiksuja, mutta niiden vanhemmat yleensä täysiä persläpiä.
Vierailija kirjoitti:
Väittääkö joku teistä tosissaan, että kerättävällä listalla on mm. tammi, näsiä ja taikinamarja? Kysyn vaan, että millä oikeudella kukaan menee keräilemään rauhoitettua näsiää ilman maanomistajan lupaa, kun se on todella harvinainen?
Tammesta riittänee lehti, joka on pudonnut syksyllä maahan. Taikinamarja ei ole ihan harvinainen, mutta haastava metsäammattilaisellekin (kuten minulle).
Ei kasvio mitään kontaktimuovia vaadi. Luultavasti koululta saa vihon sitä varten ja teippirullan, että kasvit saa kiinnitetyksi. Älkää unohtako pyytää myös kynää, jolla voi kirjoittaa nimet.
Näsiää ei ollut. Nuo kaksi muuta kyllä.
Eikä ne kasvit missään vihkossa siististi pysy. Kyllä siihen se kasviokansio piti ostaa. Prässi meillä oli valmiiksi.
Kova purnaaja tuo ap, onkohan masentunut?
Kannattaisiko alkuun googlata ne kasvit yhdessä läpi, ja kasvin ulkonäön lisäksi tarkistaa kukkimisaikoja ja -kasvupaikkoja. Miettiä, missä lähistöllä kasvaa tai voisi kasvaa kyseistä kasvia ja kirjoittaa aikataulu, mitä kerätään missäkin kuussa sekä siihen nuo paikat.
Muuten, tammia ja jalavia yleensä löytyy puistoista. Joillakin paikkakunnilla on puulajipuistoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Loistavaa! Mä olin niin tyytyväinen kun tyttö pakersi viime kesänä kasvien kanssa, sen verran laiskaa tuo nykynuorien kouluelämä on että hyvä et joskus koulusta tuleekin jotain isompaa ;)
Eihän kasviota nyt kontaktimuovin alle kerätä ja A4 vihko riittää ihan hyvin alustaksi jolle kukkakasvit teipataan. T. Biologian kandidaatti
Siis voiko tämäkin ollla joillekin perheille ylitsepääsemätön tehtävä. Kertoo kyllä enemmän kyseisestä perheestä, heidän elämänhallinnan taidoistaan ja yleisestä asenteestaan elämään. Ei taida näistä lapsista tulla isona mitään kun yhden kasvion kerääminen on noin vaikeaa. Ei ole mitenkään mahdotonta tehdä itselleen vaikka jääkapin oveen muistutusta että mitkä kukat kukkivat milloinkin ja sitten sen mukaan käydä keräämässä ne. Mutta tosiaan, ne elämänhallintataidot....
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko tämäkin ollla joillekin perheille ylitsepääsemätön tehtävä. Kertoo kyllä enemmän kyseisestä perheestä, heidän elämänhallinnan taidoistaan ja yleisestä asenteestaan elämään. Ei taida näistä lapsista tulla isona mitään kun yhden kasvion kerääminen on noin vaikeaa. Ei ole mitenkään mahdotonta tehdä itselleen vaikka jääkapin oveen muistutusta että mitkä kukat kukkivat milloinkin ja sitten sen mukaan käydä keräämässä ne. Mutta tosiaan, ne elämänhallintataidot....
Jos ei satu asumaan vähäravinteisella suolla lehtomaisemassa Ahvenanmaalla ja mökkeile Kuusamossa, se niiden kerääminen ei ole ihan noin yksinkertaista.
Ainakin pääkaupunkiseudulla lapset "keräävät" kasvit ottamalla kuvan kännykällä. Oma logo kasvin viereen ja kuva. So simple!
Sitten vaan kuvat tietokoneelle ja tulostetaan ja tehdään kansio.