Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?

Vierailija kirjoitti:

Ostin vaatteen huuto.netistä. Maksoin myyjän tilille mutta tuotetta ei koskaan tullut. Otin myyjään yhteyttä ja hän sanoi ettei hänellä enää ole rahoja ja ei voi niitä palauttaa.

Googletin myyjän osoitteen ja oli jonkinlainen laitos kyseessä, en tarkemmin tiedä kyseisestä paikasta. Otin henkilökuntaan yhteyttä ja lähetin heille pankkikuitit ostoksestani heidän pyydettyään niitä, sain maksamani summan takaisin. Kyse oli pienestä summasta mutta ihan periaatteen vuoksi vaadin rahani takaisin, olen myös pienituloinen joten en halua hukata rahojani. Toisaalta halusin myös puuttua tilanteeseen jotta myyjä ei jatka toimintaa mahdollisesti kalliimpien tuotteiden kanssa.

Myyjä ei siis ollut koskaan postittanut tuotetta, otti vain rahani ja tuhlasi ne.

Laitoin alueen fb-kirppikselle ilmoituksen, että annan ilmaiseksi 20 v vuotta vanhan hääpukuni. Lapset leikkineet, tahroja. Jos vaikka jollekin tuunattavaksi muihin projekteihin. Kirjoitin selvästi, että ollut lasten leikeissä ja on sen näköinen.

Eka viesti: saako sovittaa? Tulisi häihin.

Toka viesti: Miksi et säästä lapsillesi heidän häihin? Luulin, että läppä mutta ei ollut.

Huh.

Myin torissa hellan, laitoin kuvia ja tarkat mitat, sain vastaukseksi kyselyjä väristä (eikö tosiaan kuvista näe että valkoinen) ja tyyliin "sopisiko tuollaiseen 48cm väliin?". Luulin aina että tuollaiset ovat jonkinsortin urbaanilegendoja mutta ilmeisesti moni käyttää noita myyntipalstoja ihan ajanvietteenä ilman aikomustakaan ostaa yhtään mitään...

Paikallisfacekirppiksillä on vakkari av-tyypit. Jo siinä vaiheessa tietää, että tuo sitä ei kylläkään ota ja vituttaa, jos jonossa on varma ostaja.

Se perusjuttu, että ilmaiselle tavaralle sovittiin noutoajankohta, eikä hakijaa näkynyt. Kysyin seuraavana päivänä haluaako hän vielä tavarat vai ei. Parin päivän päästä tuli viesti, että kyllä hän haluaa ja sovittiin taas uusi päivä. Eipä näkynyt enkä enää viitsinyt kysellä. Viikko meni ja taas tuli kyselyä, että olisiko tavarat vielä vapaana ja hän kyllä ottaisi. Ei ilmestynyt hakemaan kolmannellakaan kerralla ja sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.

Sellainenkin on koettu, että olin suunnilleen 5 minuuttia ennen sovittua aikaa paikalla hakemassa tavaraa, eikä myyjää näkynyt missään. Odotin jonkun puoli tuntia rappukäytävässä ennen kuin kyllästyin. Lähettämääni ihettelyviestiin myyjä vastasi vain, että "sori, unohdin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, tuo "myöhästyn vähän" on tosi ikävä. Jos on sovittu klo 9, niin silloin se on klo 9, eikä ilmoitella enää klo 9.15, että myöhästyn vähän. Meillä kävi pyörän hakija, joka unohti tulla sovittuun aikaan. Sovittiin uusi aika. Ilmoitteli vartin päästä sovitusta ajasta, että joutui ylitöihin ja tulee tunnin sisällä. Argh!

Tämä ei ole kyllä aina niin helppoa. Olen yleensä jämptisti ajoissa noutopaikoissa, mutta kerran myöhästyin varmaan 30 minuuttia. Lähdin kyllä mielestäni ajoissa, mutta arvioinkin matkan väärin (en ollut koskaan käynyt sielläpäin) ja sen lisäksi sain kierrellä ympäriinsä etsimässä oikeaa osoitetta.

No mulle myös kävi niin, että olin sopinut noutavani tavaran klo 12. Sitten tuohon aikaan pyörin siellä alueella, kunnes tajusin, että olen ihan väärässä paikassa. Laitoin heti viestiä ja myyjä otti sen ihan ok. Myöhästyin 20 min.  Joskus käy ihan tahattomasti näin. Yleensä olen kyllä tarkka näissä.

Itse myyn nykyään kamaa vain suljetuissa, aiheelle tarkoitetuissa ryhmissä, koska siellä kaupanteko onnistuu yleensä aina ongelmitta. Muutama outo on vaan tullut vastaan, onneksi. 

- Myyn kenkiä ja ilmoitus seisoskelee muutaman kuukauden ilman mitään reaktiota. Saan kysymyksen kengistä ollessani ulkomailla. Kerron, että tulen kotiin aikana X ja voidaan sopia tapaaminen. Ostajalle tämä sopii ja että hän tosiaan haluaa nämä kengät. Tulen kotiin, ilmoitan itsestäni ja ostaja toteaa, että "No ei mulla olekaan rahaa".

- Myyn fanituotteita. Ostaja avettaa niitä kuukausikaupalla, eikä vastaa enää viesteihin. Lahjoitin lopulta pois toiselle kirpputorille.

- Ostan sarjakuvia. Myyjällä on kasa kiinnostavia opuksia. Etsin tietyn kuvittajan julkaisuja ja kysyn, mahtaako hänellä olla myytävässä tarjonnassa kyseisen kuvittajan sarjiksia. Joo, kyllä löytyy, 3 sarjista. Ostan ne kaikki. Saan sarjikseni, joista 1 on kuvittajalta ja 2 ihan toiselta tekijältä. Sarjakuvissa on aina kuvittajan nimi, jonka voi tarkastaa, joten pretty much kusetettu feeling. Varmaan vaan halusi päästä eroon niistä ja maksatti ne mulla. Ensi kerralla pyydän kuvia!

Vierailija kirjoitti:

Puoliso myi jotain tavaraa muistaakseni Tori.fi:n kautta, ja ostamaan tullut keski-ikäinen nainen yritti huijata rahanmaksussa väittämällä hintaa pienemmäksi; puoliso totesi, että ei, hinta oli kyllä se mistä oli sovittu, ja tässä vaiheessa naiselta vilahti kädestä lisäseteli mukaan. Oli siis selvästi ollut koko ajan kädessä, yritti vain huijata.

Muitakin negatiivisia kokemuksia keski-ikäisistä naisostajista, tuntuu kuin heillä olisi välillä turhankin vahva käsitys siitä mitä haluavat ja mihin hintaan. Anteeksi stereotypia, mutta näin meillä.

Sitten on tietenkin loputon lista näitä av-yv-valokuvia-mittoja-peruutan-av-jne -kauppoja; kova se on työ saada netissä tavaraa myytyä. 

Itsellä samanlaisia kokemuksia nuorista miehistä. Osti tyttöystävänsä puolesta tuotteen mutta ei ollut tarpeeksi rahaa mukana ja etsimällä etsii olemattomia vikoja tuotteesta. Pakko myydä liian halvalla kun ei jaksa etsiä uutta ostajaa tilalle, tämän varaan ostaja laskikin. Kusetettu fiilis.

No ei mitään kovin omituista, mutta  viime kesänä myin parvekelaattoja facebookin kierrätysryhmässä. Siihen muodostui heti jono ja ekan varaajan kanssa sovittiin nouto seuraavalle päivälle. Yöllä heräsin puhelimen piippauksiin, joku mies oli perustanut ryhmän "parvekelaatat" facebookiin. Pommitti siellä, että milloin voi hakea ne laatat. Hän ei ollut siis mennyt tavalliseen tapaan jonoon. Oli aikamoinen työ selvittää, etten myy niitä hänelle jonon ohi. 

Toisen kerran  ostin jonkun tavaran ja myyjän profiilikuvassa oli mies lapsen kanssa, ulkomaalainen nimi.  Menin sovittuun tapaamispaikkaan, myyjää ei näkynyt. Lopulta  myyjä laittoi kiukkuisen viestin, että missä olen, hän odottaa täällä. Mä ihmettelin, että minä myös olen täällä.  Myyjä seisoi mun vieressä ja näki kun aloin vastaamaan hänen viestiin ja alkoi kiukkuamaan, että miksi en ottanut kontaktia ja "kuka sinä oikein olet". Yritin selittää, että odotin miestä saapuvaksi paikalle kun profiili oli miehen. Ihan sekavaa, lopulta sain tavaran ja maksoin. Siinä profiilissa oli niin erikoinen nimi, ettei siitä tiennyt oliko miehen vai naisen, mutta kuva oli miehen.

No, helpolla olen päässyt kuitenkin. Muuten on sujunut pääosin ja hyviä kauppoja olen tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Myin eurolla kesämekkoa josta olin laittanut yhden kuvan jossa näkyi mekon väri, pituus ja koon olin ilmoittanut. Joku nainen pyysi siitä lisäkuvia, ja tarkkoja mittoja. Sovittiin tapaaminen, ja hän teki oharit peräti kolme kertaa. Harmittaa että en silloin tajunnut ilmoittaa ostajasta ryhmän ylläpidolle.

Myin naisten vaatteita huutonetissä ja olin laittanut oman numeroni ilmoitukseen, sain monia ihmeellisiä soittoja miehiltä jotka kyselivät vaatteiden haaraosista(?!) ja yksi jopa kysyi voinko myydä hänelle dildon suoraan käytöstä otettuna. Kuulostaa ehkä uskomattomalta, mutta totta puhun.

Myin verhot 7 euron hintaan, hakiessa ostaja alkoi tinkaamaan euroja vielä alemmas ja syy oli niinkin uskomaton kuin että hänen täytyy lyhentää verhoja, siitä koituu hänelle lisävaivaa, siksi täytyy saada halvemmalla. Niinkuin se olisi mun ongelma!

Vaatehomma on tuttua, kun myyt naisten vaatteita (asiallisia vaatteita esim jakkua), tulee pervojen yhteydenottoja, miehet haluavat ostaa naisten alusvaatteita tai hanskoja. En myy enää naisten vaatteita netissä

Keräilen vanhoja My Little Ponyjä. Viitisen vuotta sitten sain huuto.net:istä huudettua vähän harvinaisemman yksilön sopuhintaan. Itse kauppa meni hyvin, poni saapui nopeasti ja hyvässä kunnossa.

Outous alkoi kun sain sen kuvattua ja laitettua englanninkieliseen blogiini luonnollisesti mielissäni löydöstäni. Lähes välittömästi sain vihaisen viestin: "Where did you buy this and when? >:C". Kerroin huutaneeni sen suomalaiselta sivustolta hiukan alle viikko sitten. Alkuperäisen viestin lähettäjä vastasi lyhyesti tyyliin: "Aijaa, no et sinä oo sitten se joka vei MUN ponin MUN nenän edestä".

Olin vähän kysymysmerkkinä, joten menin vilkaisemaan tän tyypin omaan blogiin ja se oli joku 30-v. brony, joka oli kirjoittanut uhkaavan blogitekstin siitä mitä se tekis sille tyypille joka oli huutanut Ebaystä samaisen ponin, jota tämä tyyppi piti oman itsensä ilmentymänä. Blokkasin bronyn äkkiä. Tunsin väistäneeni luodin :S

No ei tämä nyt niin omituinen, mutta ihmettelin sitä tilannetta kyllä. Pohjustuksen: Asumme miesystäväni kanssa mukavasti suht uudella alueella Helsingissä, 90 neliötä, ylin kerros ja merinäköala, eli puitteet ok. Myin erään vaatteen Torissa, vanhempi nainen tulee sen hakemaan ja n. 15 min valehtelematta menee ristikuulusteluun, että kenen asunto tämä on, omistavatko vanhempamme, lähtipä vielä kiertämään asuntoa. :D En osannut edes sanoa mitään. Tuon jälkeen hän vielä pyysi minua pukemaan(?) vaatteen ylleni jotta näkee miten se istuu. Olisi mennyt itse vessaan pukemaan, kun oli muutenkin olonsa jo kotoisaksi tehnyt. Tästä kunniasta kieltäydyin ja lopulta sentään kaupat tuli tehtyä.

No yksi ärsytys kyllä oli, kun myin kenkiä. Eräs nainen varasi. Laitoin yv. Ei vastausta pariin päivään. Lopulta laitoin siihen myynti-ilmoitukseen kaikkien nähtäville, että otatko. Hän pyysi kengän sisämittaa. Mittasin ja laitoin, että tosi hankala mitata, mutta sain mitaksi 24cm, vähempää ei ainakaan ole. Hän vastasi parin päivän päästä, että ei hän ota kun tarvis olla 24,5cm.  Viikko meni tässä puljaamisessa, sain kuitenkin kengät myytyä ja ostaja oli tosi tyytyväinen. 

Myyjällä oli tuotteen hintapyyntönä tasan 300 euroa ja hän julisti että jos kauppoja ei synny päivämäärään x mennessä, hän heittää sen roskiin.

Olen antanut/myynyt paljon huonekaluja Torissa, yleensä aina muuttojen ja remonttien yhteydessä. Laitan ostajille viesteihin aina tarkat mitat ja muistutuksen kantajista, esim. 'ota mukaan kantoapua, hylly on painava.' Parhaita on noutajat jotka tulevat hakemaa isoa vitriiniä yksin, ilman kantoapua saatteella 'mulla on selkä kipeä, en voi nostaa'. Siinä sitten yhdessä ihmetellään miten sohva, sänky tai kaappi saataisiin auton kyytiin.

Vierailija kirjoitti:

Myyjällä oli tuotteen hintapyyntönä tasan 300 euroa ja hän julisti että jos kauppoja ei synny päivämäärään x mennessä, hän heittää sen roskiin.

Ohhoh! Saako tiedustella millaisesta esineestä oli kyse?

Hei kertokaa tietämättömälle mitä noi av ja yv-lyhenteet noilla nettikirppiksillä tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Hei kertokaa tietämättömälle mitä noi av ja yv-lyhenteet noilla nettikirppiksillä tarkoittaa.

Av= alustava varaus

Yv=yksityisviesti

Laitoin hääpukuni myyntiin hyvien kuvien, mittojen  ja selostuksen kera. Ilmoituksessa oli myös puh. nroni jos olisi lisäkysymyksiä. Ilmoituksen laitosta noin viikon päästä tuli soitto miespuoliselta henkilöltä. Hän kyseli puvusta ja minä selostin juurta jaksaen yksityiskohdista, ihmettelin vähän miksi hän kyselee asioita jotka olivat jo ilmoituksessa. Lopulta hän kysyi milloin voisi tulla sovittamaan pukua. Minä spontaanisti siihen: " öööö...mutta sinähän olet mies!" Oma mieheni joka istui lähelläni ja kuuli puheluni, silmät levähtivät pyöreiksi hämmästyksestä :D Yritin saada itseni koottua, ja ehdotin soittajalle, että sovitaan vaan joku sovitusaika, mutta soittaja katkaisi puhelun ilmeisesti tilanteesta nolostuneena.

No, hääpukuni on edelleen varastossani 18 vuoden jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Olen antanut/myynyt paljon huonekaluja Torissa, yleensä aina muuttojen ja remonttien yhteydessä. Laitan ostajille viesteihin aina tarkat mitat ja muistutuksen kantajista, esim. 'ota mukaan kantoapua, hylly on painava.' Parhaita on noutajat jotka tulevat hakemaa isoa vitriiniä yksin, ilman kantoapua saatteella 'mulla on selkä kipeä, en voi nostaa'. Siinä sitten yhdessä ihmetellään miten sohva, sänky tai kaappi saataisiin auton kyytiin.

Mä myin kerran isompaa tuolia. Ostaja laittaa viestin parkkipaikalta, että tuonko tuolin sinne, kun hänellä on kävekykepit. Raahasin tuolin itsekseni portaat alas parkkipaikalle, eikä se lopulta meinannut millään mahtua pieneen kolmeoviseen autoon... Yksin sain sen runnottua penkkejä siirrellen, ostaja oli ihan kädetön.

Sitä vaan, että kannattaisi reilusti vaan ilmoittaa, ettei ole kantajiin mahdollisuutta tai on vaikka "selkä kipeä". Voipa se myyjäkin olla selkäongelmainen tai vaikka halvaantunut. Jos on sovittu noudosta, niin mielestäni ostaja on itse velvollinen kantamaan, jos ei sovi erikseen muuta.