Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?

Jokohan kerroin tässä ketjussa, että annoin Roskalavalla pois vesivahinkoisen ja siltä haisevan työtuolin. Joku sen hakikin ja muutaman päivän kuluttua se oli muutamalla kympillä myynnissä paikallisella Fb-kirppiksellä. Hajusta tai kosteusvauriosta ei mainittu mitään ja sama tuoli se oli, selkänojassakin näkyi se kosteusraita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä niitä, joilla on jatkuvasti myynnissä uusia ja käyttämättömiä ihovoiteita ja muita. Ostaako ne valtavan kasan jostain alennusmyynnistä, vai onko siinä jotain epäilyttävää? 

Tilaavat kauneustuotteiden yllätysbokseja (tyyliin Glossybox ja Goodiebox) 821ja myyvät itselleen sopimattomat tuotteet eteenpäin. Ihan ymmärrettävää toimintaa.

Ostaako näitä joku? Itse en uskaltaisi. Tuote voi aivan hyvin olla avattu ja testattu ja ties kuinka vanha.

Aikanaan pöytäkirppisaikaan juurikin vähän käytetyt huulipunat yms. kosmetiikka meni hyvin kaupaksi. Kuulin vinkin eräältä työkaverilta, kun pohdin, miten hävitään ne ja hän tiesi, että varasimme tuolloin kirppispöydän kerran vuodessa. Itse en uskaltaisi ostaa.

Tuo varailu on niin tympeetä että tuon takia en oikeasti varaa yhtään kellekään, jos ei maksa etukäteen!

Kerran möin fb kirpparilla sohvaa, tosi hyväkuntoinen. Kiire oli päästä siitä eroon muuton vuoksi ja erään kirppisryhmän useat tutut jäsenet huutelivat että av yv sopiiko meille kysyn mieheltä :) ja jonossa oli 8 ihmistä. Muutama päivä meni ja vähitellen lähes kaikilta tuli viestiä että perun :) vaikka sohva oli ihan justiisa sitä mitä luvattiin. Lopulta möin sellaiselle joka oli laittanut yv ihan muuten ja sanonut että jos tulee ostamaan, tulee aikaan x. Saapui paikalle silloin ja maksoi pyyntisumman.

Tuo varailu on ihan perseestä. Näistä viestiketjussa varaajista eräs otti jopa kahta viikkoa myöhemmin otti ekaa kertaa yhteyttä hiukan kiukkuiseen sävyyn että olit sit myynyt sen sohvan!

Vierailija kirjoitti:

Olin myymässä 150cm jyrsijänhäkkiä ja ilmoituksessa oli selvästi, että vain nouto ja hinnasta ei voi tinkiä. Heti aloitti jankutuksensa mielleniaali yh-äippä, joka vaati häkkiä 8 eurolla ja vielä kuljetuksen. Käskin lukea ilmoitukseni uudelleen ja ymmärtämään sen, mutta sama autistinen jankutus vaan jatkui. Mulle-kaikki-heti-milleniaali syyllisti narsistisesti minua siitä, että hänen elukkansa kärsi liian pienessä häkissä. Aivan käsittämättömän tyhmiä ihmisiä nämä facen milleniaalit.

Miten milleniaalit liittyy nyt yhtään mihinkään? Mä olen 40-vuotias ja olen milleniaali.

Vierailija kirjoitti:

Myin huonekalun, hinta 120 euroa. Ostaja tuli, hänellä oli 115 euroa ja kysyi, että onko tällä summalla ok. Vastasin, että hinta on 120euroa. Ostaja lähti sitten autostaan kaivelemaan kolikoita. Vähän tuli itellekin siinä tyhmä olo, mutta toisaalta: tinkiä voi, mutta voisi myös varautua siihen, että se ei onnistu ja varata mukaan pyydetyn summan joka tapauksessa. 

Tää menee ohi aiheen, mutta menin hierojalle ja edellinen asiakas oli siinä tiskillä maksamassa . Kovaan ääneen hän voivotteli, että missäs se lompakko olikaan ja kiusallisesti monta minuuttia kaiveli reppuaan ja kun lompakko lopulta löytyi, alkoi kiusallinen kolikoiden laskeminen ja kovaääninen voivottelu, että riittääköhän rahat. Hieroja oli silminnähden vaivaantunut. Lopulta asiakas kiljahti riemusta, että nyt on kolikot kasassa, mutta hieroja joutui vaivaantuneena sanomaan, että 20 senttiä vielä puuttuu... Jostain se asiakas onneksi löysi ne viimeiset sentit, mutta jäin vain miettimään, että kuka ihme menee kalliille hierojalle ilman, että varautuu maksamaan..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myin huonekalun, hinta 120 euroa. Ostaja tuli, hänellä oli 115 euroa ja kysyi, että onko tällä summalla ok. Vastasin, että hinta on 120euroa. Ostaja lähti sitten autostaan kaivelemaan kolikoita. Vähän tuli itellekin siinä tyhmä olo, mutta toisaalta: tinkiä voi, mutta voisi myös varautua siihen, että se ei onnistu ja varata mukaan pyydetyn summan joka tapauksessa. 

Tää menee ohi aiheen, mutta menin hierojalle ja edellinen asiakas oli siinä tiskillä maksamassa . Kovaan ääneen hän voivotteli, että missäs se lompakko olikaan ja kiusallisesti monta minuuttia kaiveli reppuaan ja kun lompakko lopulta löytyi, alkoi kiusallinen kolikoiden laskeminen ja kovaääninen voivottelu, että riittääköhän rahat. Hieroja oli silminnähden vaivaantunut. Lopulta asiakas kiljahti riemusta, että nyt on kolikot kasassa, mutta hieroja joutui vaivaantuneena sanomaan, että 20 senttiä vielä puuttuu... Jostain se asiakas onneksi löysi ne viimeiset sentit, mutta jäin vain miettimään, että kuka ihme menee kalliille hierojalle ilman, että varautuu maksamaan..?

Jotkut k..ipäät, jotka sitten kuvittelevat saavansa puuttuvan summan anteeksi. Ja ilmeisesti osa saakin, koskapa yrittävät tällaista.

Taannoin olin ostamassa tytölle jotain kympin gootti-paitaa, joka oli naapurikaupungissa. Kysyin viestillä postitusmahdollisuutta, että ei sen vuoksi tarvitsisi ajaa 45 kilometriä. Tyypiltä tuli agressiivista viestiä, että ei todellakaan postita yhtään mitään kenellekään (tämän jälkeen lisäsi jokaisen myyntiartikkelin otsikkoon kissan kokoisin kirjaimin, että EN POSTITA).

Kysyin olisiko mahdollista noutaa parin päivän päästä, jos tulisin vaikka muillekin asioille kaupunkiin. Tämä sopi. Sovittiin aika ja tapaaminen jonkun r-kioskin pihassa. 10 minuuttia ennen tapaamisajankohtaa sain myyjältä viestin, että haluaa MINUSTA kolme erilaista kasvokuvaa käsinkirjoitettune paperilappuineen ”todisteena”, että aion oikeasti ostaa tuon kympin rievun.

Tätä hämmästeltyäni sain jotain käsittämättömiä, psykoottisen kuuloisia ja taas agressiivisia viestejä siitä, kuinka olen hänen vainoajansa ja minulla on pahoja aikeita mielessä. Päätin, että pitäkööt riepunsa, jos on noin vaikeaa myydä yksi paita ilman FBI-tasoisia turvallisuustutkimuksia. Ilmoitin kohteliaasti, että unohdetaan kaupat. Tämän jälkeen poisti kaikki tavaransa myynnistä, mutta jatkoi agressiivisten viestien lähettelyä pari päivää ja uhkaili mm. poliisilla ja puhelimen jäljityksellä ym.

En tosiaan edes harkinnut, että alkaisin täysin vieraalle ihmiselle omia kasvokuviani timestampeillä lähettelemään. Ties mihin tarkoitukseen olisi tullut. Ehkä omiin kirppishuijauksiinsa toisten kasvoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei kyllä tapahtunut minulle, mutta työkaveri möi lasten sängyn. Ilmoituksessa luki vain nouto. Ostaja oli tullut paikalle 2 kaverinsa kanssa, moittinut ensin pitkään paria naarmua/tahraa ja tingannut sängyn puolella hinnalla. Kaupanteon jälkeen nämä 3 raavasta miestä olivat lähteneet kantamaan sänkyä pitkin katua 2 km päähän.

Mikä tässä on ongelma? Oli siis naarmuinen sänky, tinkisin minäkin, jos on siistinä kaupattu. Ja yksin tuskin sänkyä kannettua saa, joten apurit on ok. Ja miksei voisi kantamalla viedä, jos onnistuu kävellen.

Aiheen otsikon mukaisesti kyseinen toimintatapa oli omituista, vähintääkin erikoista. Ei kukaan kielläkään sänkyä kantamasta ulkona eikä sitä ongelmaksi nähty. On vain hyvin harvinainen näky ylipäätään nähdä kenenkään kuljettavan sänkyjä tmv isoja juttuja, joita yleensä ihmiset kuljettaa kärryillä tai pakuilla, käsivoimin pihaa kauemmaksi, tai ellei ihan naapurissa asu. 2km kuulostaa kyllä aika kaukaiselta naapuriksi maaseudun perähikiää suuremmilla asuinalueilla.

 

kuulkaas mammat se ei ole hullu joka pyytää... vaan.....

mammoilla taitaa olla tunnelisä mukana. tavaroissa.

ostin erään kerran puhelimen. ei tosiaan maksanut n 300e. viikon käytössä.

laitoin toriin ilmon. hinta 60e. kuitti löytyy ja takuuaika.

tuli vaikka mitä vastauksia.

eräskin yhmamma tinkasi 30e. sanoin ei käy. puhelin sen vk vanha.

myin sen nuorelle naiselle, jolla ei rahaa ollut kuin 45 e. sanoin saat sen sillä.

kuulin myöhemmin tämän naisen tarinan. ikävä sellainen.

vein hänelle oven taakse ruokakassin ja pudotin postiluukusta 45 e.

otti minuun myöhemmin yhteyttä ja oli kiitollinen..... että pelastin hänet ja lapsensa.... en kerro enempää.

oli heti ymmärtänyt että se raha tuli minulta. tuntemattomalta.

että mammat näin kauppaa tehdään. eikä rahankiilto silmissä. jostain vanhoista ikean karmeista huonekaluista ja vanhoista räteistä.

Minä annan myytävän vaatteen vaikka ilmaiseksi jollekin tutulle tai vien kierrätykseen, kuin jollekin rasittavalle muutamasta eurosta vänkääjälle ja ruikuttajalle. Joillakin on tapa tinkiä, vaikka hinta olisi mikä ja kauppa kaatuu muka johonkn 50 senttiin, kun tinkiminen on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo varailu on niin tympeetä että tuon takia en oikeasti varaa yhtään kellekään, jos ei maksa etukäteen!

Kerran möin fb kirpparilla sohvaa, tosi hyväkuntoinen. Kiire oli päästä siitä eroon muuton vuoksi ja erään kirppisryhmän useat tutut jäsenet huutelivat että av yv sopiiko meille kysyn mieheltä :) ja jonossa oli 8 ihmistä. Muutama päivä meni ja vähitellen lähes kaikilta tuli viestiä että perun :) vaikka sohva oli ihan justiisa sitä mitä luvattiin. Lopulta möin sellaiselle joka oli laittanut yv ihan muuten ja sanonut että jos tulee ostamaan, tulee aikaan x. Saapui paikalle silloin ja maksoi pyyntisumman.

Tuo varailu on ihan perseestä. Näistä viestiketjussa varaajista eräs otti jopa kahta viikkoa myöhemmin otti ekaa kertaa yhteyttä hiukan kiukkuiseen sävyyn että olit sit myynyt sen sohvan!

Tämän takia laitan aina ilmoitukseen, että nopeat ja sujuvat kaupat etusijalla ja ei hupivarauksia. Olkoon sitten vaikka myymättä mieluummin kuin että joku laittaa AV ja häviää kuin pieru saharaan. Myyn tai annan tuotteen sille, joka on valmis muitta mutkitta tulemaan hakemaan.

Myin kerran ihan nättiä, mutta meille tarpeetonta olohuoneen kattovalaisinta. Siihen tuli muutama tarjous, mutta yrittivät tinkiä jo muutenkin edullisesta hinnasta. Sanoin, että haluan myydä ilmoittamallani hinnalla (oli siis 15 e eli ei kallis). Valaisin jäi sillä erää myymättä.

Laitoin valaisimen uudelleen myyntiin joskus puolen vuoden päästä. Alensin hintaa kymppiin. Joku varasi lampun heti. Olin jo sopimassa kauppoja tämän kanssa, kun jostain ilmestyi ihminen, joka oli puoli vuotta aiemmin halunnut ostaa minulta saman valaisimen kympillä. Hän oli sitä mieltä, että oli ekana jonossa!

En ollut ihan varma, miten asiassa piti oikeaoppisesti menetellä, mutta tämä, kenen kanssa kauppoja olin sopimassa, näki seinälläni tämän toisen viestin. Hämmentyneenä päätimme perua kaupat ja myin valaisimen tälle alkuperäiselle kympin tarjonneelle. Olin vähän ihmeissäni, kun ajattelin varauksen puolessa vuodessa rauenneen. Ainakaan hän ei ollut ilmoittanut vapauttaneensa, joten kai hän sitten oli jonossa...?

Kuinka todennäköistä on, että ostajaehdokas oikeasti katkaisee jalkansa/ joutuu moneksi viikoksi pakkolepoon/ lapset ja koira sairastuu pahaan mahatautiin yhtä aikaa/ auto leviää totaalisesti yms. juuri silloin kun noudosta on sovittu?

Mulle on ainakin sattunut näitä. Kauhean vaikea uskoa näitä nyyhkytarinoita. Vastaan vaan, että onpa ikävää, myyn seuraavalle.

Käytettyihin lasten kumppareihin, joita siis myin, olisi pitänyt laittaa oma nimmari ulkopuolelle. Keräilijä?!? olisi ostanut. Miksi nämä omituisimmat liittyvät aina jonkunsortin jalkineisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos jollakin on kymmenen kaksikymmentä vuotta myyntipalstoilla tavaraa myynnissä satoja. niin aivan varmasti tienaa sen yli 5000 ekee.

tämä sinulle akka jolla kuusi kakaraa.

verottaja kyttää kyllä sivuja. jos et ole tietoinen ja iskee tarvittaessa. siinpä olet myynyt etkä ilmoittanut tuloja.

jos on kuusi kakrua niin eikös niitä vaatteita ja harrastusvälineitä käytetä loppuun asti siis kierrätys perheen kesken.

taisi puhua palturia. ja keksitty juttu.

Vuodessa saat myydä 15 000 eurolla omaa irtaimistoasi verottomasti.

Miksi omaa irtaimistoa ei saa myydä vaikka 100 k€:lla? Siis jos olet maksanut 200 niin teet tappiota. Vittuako se verottajalle kuuluu...

Kyllä se kuuluu. Viime vuonna summa oli 10 000, mutta nyt 15 000 e.

Harvoin ostat jotain ja laitat sen kaappiin 5 v ja otat ja laitat myyntiin.

Voiton saaminen, eli ostat kympillä ja myyt satasella ja vanhan oman irtaimiston myyminen on 2 eri juttua.

Vierailija kirjoitti:

jos jollakin on kymmenen kaksikymmentä vuotta myyntipalstoilla tavaraa myynnissä satoja. niin aivan varmasti tienaa sen yli 5000 ekee.

tämä sinulle akka jolla kuusi kakaraa.

verottaja kyttää kyllä sivuja. jos et ole tietoinen ja iskee tarvittaessa. siinpä olet myynyt etkä ilmoittanut tuloja.

jos on kuusi kakrua niin eikös niitä vaatteita ja harrastusvälineitä käytetä loppuun asti siis kierrätys perheen kesken.

taisi puhua palturia. ja keksitty juttu.

5000 e vuodessa. Eli 20 vuodessa saat tienata 100 000 e, aivan verottomasti luvan kanssa. :D Edelleenkin siis jos onnistuu, eli myy ostohintaa kalliimmalla.

Toivotan verottajan tervetulleeksi soittamaan. Voin sanoa, että olen tosiaan myynyt n. 10 v ajan enkä ole ilmoittanut tuloja. Verottaja sanoo kiitos hei.

Kyllä sitä tavaraa riesaksi asti riittää, ihan siitä huolimatta että tavaraa kierrätetään lapselta toiselle. Viimeksi kun siivosin lasten vaatekaappia, lähti kassillinen varastoon, ja toinen kassillinen myyntiin. Samoin myin menneenä talvena pois muutamat monot, koska niitä kokoja ei tänä talvena tarvittu eikä lähivuosina näkynyt tarvetta. Eri lapsille menee samassa iässä eri koot. Kaikkea ei voi ruveta säästämään.

Mutta tämä vastaus oli lähinnä yleisesti, eikä tuolle riitelijälle, joka ei suostu uskomaan esim. mitä verottajan sivuilla lukee, ja hänen mielestään on epäuskottavaa, että 8-henkisellä perheellä saattaisi kertyä ylimääräistä tavaraa, jota kaikkea ei haluta tupata varastoon...

Vierailija kirjoitti:

kuulkaas mammat se ei ole hullu joka pyytää... vaan.....

mammoilla taitaa olla tunnelisä mukana. tavaroissa.

ostin erään kerran puhelimen. ei tosiaan maksanut n 300e. viikon käytössä.

laitoin toriin ilmon. hinta 60e. kuitti löytyy ja takuuaika.

tuli vaikka mitä vastauksia.

eräskin yhmamma tinkasi 30e. sanoin ei käy. puhelin sen vk vanha.

myin sen nuorelle naiselle, jolla ei rahaa ollut kuin 45 e. sanoin saat sen sillä.

kuulin myöhemmin tämän naisen tarinan. ikävä sellainen.

vein hänelle oven taakse ruokakassin ja pudotin postiluukusta 45 e.

No jos itse sattuu olemaan varakas, miksei näinkin.

Mulla vaan sattuu useimmiten itsellä olevan tarve niille muutamille euroille, jotka jostain rätistä EHKÄ saan.

otti minuun myöhemmin yhteyttä ja oli kiitollinen..... että pelastin hänet ja lapsensa.... en kerro enempää.

oli heti ymmärtänyt että se raha tuli minulta. tuntemattomalta.

että mammat näin kauppaa tehdään. eikä rahankiilto silmissä. jostain vanhoista ikean karmeista huonekaluista ja vanhoista räteistä.

Mun mies toimii isossa taloyhtiössä talkkarina. On talkkaritiimissä, 3 miestä, monta sataa asuntoa.

Väh 2 x vuodessa joku kuolee asuntoon, joku saa häädön, joku vaan muuttaa pois.

Vuosikymmeniä on mies työkavereiden kanssa tyhjentänyt asuntoja. Tuntee, ainakin naamalta, jokaisen.

Perillinen voi asua ulkonailla, nyt koronan aikana eristyksissä jne.

Mies pakkaa asunnon, heivaa varastoon ja jossain vaiheessa joku hakee tai ei.

6 kk säilyttää, sitten mä voin laittaa ne kiertoon.

Aina kuolemantapauksessa on jätetty valokuvat, kirjeet jne sivuun ja niitä löytyy.

Häädöissä on helppoa, vuokralainen on vienyt jo arvokkaan.

Kaikkien näiden vuosien aikana asunnoista ei ole ikinä löytynyt mitään superarvokasta. Perusirtaimistoa vaan.

Ottamatta kantaa muuhun tällä kertaa: paljon ikävämpi ja vahingollisempi elämäntapa on sillä, joka lähtökohtaisesti nimittelee tuntemattomia ihmisiä akoiksi ja kakaroiksi, kuin sillä, joka harrastaa ahkeraa kirppiskauppaa.

Viimeaikoina olen useamman kerran törmännyt tällaiseen, että myyjä ei tule hinnassa euroakaan vastaan kun yritän tehdä ihan asiallista tarjousta. Sitten nämä samat tyypit lähettävät minulle viikkojen tai jopa kuukausien päästä viestiä, että olisitko vielä kiinnostunut. No en ole.

Esim joku myi uudenveroisia aurinkolaseja, jotka posteineen olisi maksanut 40€. Samoja laseja on säännöllisesti nettikauppojen alessa noin viidelläkympillä tai jopa alle. Tarjosin 30 plus postit, ei kelvannut. Kuukauden päästi laittoi viestiä että vieläkö ostat.

Monelle myyjälle uudenveroinen tuntuu olevan sama kuin uusi. Jokainen saa toki pyytää ihan mitä hintaa lystää, mutta on lähinnä ärsyttävää, että pitkän ajan kuluttua lähetellään viestiä kun tuote ei menekään kaupaksi.