Olenko mä jotenkin tosi ei-empaattinen tmv. kun tämä nykyajan miesten itkeskely tv:ssä ja lehdissä tökkii?
Eilisen Vain Elämää -jakson aikanakin tuli Kasmirin itkemistä katsellessa mieleen, että eiiih, miks tuonkin pitää olla tuollainen vollottaja.
Onhan se hyvä, että on tunteita, mutta... uh, tuo vetistely alkaa tulla jo korvista ulos.
Olen luullut, että olen tosi lämmin ja empaattinen ihminen, mutta en mä kai sitten olekaan.
Kommentit (30)
Nyt on menty lässytyksessä ja sellasessa vetistelyssä jo liian pitkälle jotenkin, enkä tarkota ollenkaan ettei ihmiset saa itkeä, itkeminen on tarpeellista ja normaalia. Mutta tarkotan tätä nykyajan tekolässytysmentaliteettia ja sellasta, en osaa ny antaa sille mitään sopivaa sanaa, toivottavasti joku ymmärtää mitä ajan takaa. Esim nämä vanhemmat, jotka eivät voi vain kieltää lastaan, vaan kaikki pitää selittää rauhallisesti, ihan kaikki. En ymmärrä millon maailma on näin vässykäski muuttunut, kyllä jotain jämäkkyyttä pitäisi löytyä sopivissa paikoissa.
Tota ohjelmaa en jaksa katsoa, ainahan ne siellä tuntuvat vain vollaavan. Puuttuu vain joku tv-parisuhdepsykiatri, se joku maarit siihen tekosäälivine ilmeineen sössöttämään, tai se dunderfelt lässynlää.
Aidot tunteet ja empatia ovat hyväksi, mutta myös jämäkkyys. Tuntuu että nyt ollaan sellasessa maailmassa, että kaikki valuu ja pehmenee liikaa kuin sulanut jäätelötötterö, sen seurauksena syntyy epäinhimillisiä pahoja vastavoimia, joilta tas puuttuu empatiakyky kokonaan, ja tällänen lässytyskulttuuri ja sössöily on oiva maaperä tollasilla ääri-ilmiöille kalastella sitten agendallaan meitä, joita lässytys ja velttoilu on alkanut kyllästyttää.
Eli ollaan skarppina, pysytään nyyhkyilyssä ja pehmyydessäkin kohtuudessa, sillä vältymme kovilta ja pahoiltakin ilmiöiltä. Ihmiset kaipaavat auktorieettia, nyt se vähän puuttuu, siksi lähtevät seuraamaan vääriä "profeettoja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti miehet uskoivat siihen läppään, että mieskin saa näyttää tunteitaan.
Hmm, no kyllähän he faktisesti saavat. Vai mitä tarkoitat?
Hyvin meni pointti perille.
Niin, yritin vain sanoa, että kannattaa vähän tarkemmin kirjoittaa, mitä tarkoittaa tuollaisen kirjallisen mutisemisen sijaan.
Jos miehetkin alkavat itkemään, niin on maailma sitten ihan pilalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä sano ''isot pojat ei itke'' ja löi kiveksille kun olin lapsi. Aika nopeesti oppi pidättämään kyyneleitä. Mun kokemuksen mukaan ne kyyneleet kannattaa pidättää myös naisten seurassa, naiset nimittäin halveksii tunteellisia miehiä (salaa) vai montako kertaa olette nähneet naisten menevän väliin kun reppanaa kiusataan/hakataan? Tästä on tehty ihan tutkimuksia apinoillakin. Lauman vahvin apina kiusasi lauman heikointa apinaa ja kukaan ei mennyt väliin päin vastoin muutkin apinat liittyivät kiusaamiseen ja lopuksi kaikki hylkivät tätä heikointa apinaa.
Ikävä kokemus sulla. Mutta älä katso kaikkea ennakko-oletustesi kautta, koska löydät vain varmistusta omille uskomuksillesi.
On aika yleistä, ettei kiusaamisen väliin mennä, jos kokee puuttujana olevansa alakynnessä. On vaikeaa ääneen tuomita käytös, jolle näkee niin paljon kannattajia, ettei omalla puuttumisella ole mitään vaikutusta vaan voi jo arvata, että joutuisi itsekin silmätikuksi.
Mä näen maailman kokemuksieni kautta. Mikään ei opeta paremmin kuin kokemukset. Puuttuminen on paras vaikutus. Ihminen joka puuttuu toisen kiusaamiseen haastaa kiusaajan joka on valta-asemassa, se osoittaa suurta vahvuutta, tiedän tämän itsekkin kiusattuna ja kiusaajana. Ne ihmiset jotka hiljaa katsovat vieressä ovat vielä heikompia kuin kiusattu, totaalisia pelkureita ja beta paskoja.
Tuo kuvaamasi ns. heikkous on todella yleistä. Määritelmäsi mukaan suurin osa ihmisiä on totaalisia pelkureita ja beta paskoja vain siksi, ettei ole rohkea sankari. Totta kai minustakin olisi kiva, että ihmiset olisivat enemmän niin rohkeita, että uskaltaisivat käydä enemmistöä vastaan, mutta en oikein osaa moittia ketään siitä, että jättää sellaisen riskin ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä sano ''isot pojat ei itke'' ja löi kiveksille kun olin lapsi. Aika nopeesti oppi pidättämään kyyneleitä. Mun kokemuksen mukaan ne kyyneleet kannattaa pidättää myös naisten seurassa, naiset nimittäin halveksii tunteellisia miehiä (salaa) vai montako kertaa olette nähneet naisten menevän väliin kun reppanaa kiusataan/hakataan? Tästä on tehty ihan tutkimuksia apinoillakin. Lauman vahvin apina kiusasi lauman heikointa apinaa ja kukaan ei mennyt väliin päin vastoin muutkin apinat liittyivät kiusaamiseen ja lopuksi kaikki hylkivät tätä heikointa apinaa.
Ikävä kokemus sulla. Mutta älä katso kaikkea ennakko-oletustesi kautta, koska löydät vain varmistusta omille uskomuksillesi.
On aika yleistä, ettei kiusaamisen väliin mennä, jos kokee puuttujana olevansa alakynnessä. On vaikeaa ääneen tuomita käytös, jolle näkee niin paljon kannattajia, ettei omalla puuttumisella ole mitään vaikutusta vaan voi jo arvata, että joutuisi itsekin silmätikuksi.
Mä näen maailman kokemuksieni kautta. Mikään ei opeta paremmin kuin kokemukset. Puuttuminen on paras vaikutus. Ihminen joka puuttuu toisen kiusaamiseen haastaa kiusaajan joka on valta-asemassa, se osoittaa suurta vahvuutta, tiedän tämän itsekkin kiusattuna ja kiusaajana. Ne ihmiset jotka hiljaa katsovat vieressä ovat vielä heikompia kuin kiusattu, totaalisia pelkureita ja beta paskoja.
Tuo kuvaamasi ns. heikkous on todella yleistä. Määritelmäsi mukaan suurin osa ihmisiä on totaalisia pelkureita ja beta paskoja vain siksi, ettei ole rohkea sankari. Totta kai minustakin olisi kiva, että ihmiset olisivat enemmän niin rohkeita, että uskaltaisivat käydä enemmistöä vastaan, mutta en oikein osaa moittia ketään siitä, että jättää sellaisen riskin ottamatta.
Tai tarkemmin sanottuna vahvaa ja uhkaavaa vastaan. Jos näkee jonkun tuhoavan toisen elämän, totta kai pelkää että se voi tehdä saman myös itselle. On helppo puuttua vain silloin, kun tietää että takana on myös muita kannattamassa kiusaamiseen puuttumsta, niin että saa vahvuuden omalla puolelle.
Eihän narsistit toisten tunteita ymmärrä.
Antakaa toisten nyt itkeä. Ei se ole keneltäkään pois.
Minusta tuntuu pahalta se, että miehiä on yleisesti opetettu siihen ettei heikkouttaan ja haavoittuvuuttaan saa näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Eilisen Vain Elämää -jakson aikanakin tuli Kasmirin itkemistä katsellessa mieleen, että eiiih, miks tuonkin pitää olla tuollainen vollottaja.
Onhan se hyvä, että on tunteita, mutta... uh, tuo vetistely alkaa tulla jo korvista ulos.Olen luullut, että olen tosi lämmin ja empaattinen ihminen, mutta en mä kai sitten olekaan.
Olet kylmä ihminen, näin ne totuudet selviää itsestään.
Aidot tunteet telkkarissa liikuttaa katsojaakin. Vain elämää -formaattia on syytetty pakkoitkettämisestä, mutta laita nyt joku ukko itkemään väkisin, miten se muka onnistuu? Ei tirahtanut Toni Wirtaselta kyyneltä, eikä Cheekiltäkään, mutta kyllä nyt Jonne Aaron tai Kasmir vetistelee käskemättäkin. En siis oikein ymmärrä, miten mies saadaan väkisin kyynelehtimään. Toki jokainen (mies)kyynel kuvataan, joten sinänsä sitä ohjelmassa kyllä korostetaan.
Sitä en tajua, miksi pehmomieskulttuuria pitää työntää fiktioonkin. Hyvänä esimerkkinä tästä tv-sarja Onnela. Siitä puuttuu vahvat mieshahmot kokonaan. Kaikki on niin puhkiananlysoivia ja herkkiä ja tuntevia että ihan ärsyttää. Ei kaikki miehet ole sellaisia, eikä pidä olla, tarvitaan niitä maskuliinisiakin.
Hyvin meni pointti perille.