Mitä ajattelet sisällissodan jälkeen leireillä kuolleista?
Kysehän on lähinnä punaisten puolella taistelleista.
Kommentit (63)
Minusta se oli hyvä opetus ja toisaalta moni olisi kotipaikkakunnallaan joka tapauksessa tapettu, koska oli murhannut viattomia. Ei siellä punaisten leireillä viattomia ollut kenenkään muun kuin propagandan mielestä. Väitöskirjojakin tehdään muistojen ja mielipiteiden perusteella ja väitetään niitä faktoiksi,
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne ammutut punaiset olisivat jo kuolleet näin sata vuotta kaiken jälkeen. Mutta jos historia ei olisi kääntynyt niihin olosuhteisiin, joissa punaiset saatiin vastuuseen, jos näin ei olisi tapahtunut, olisimme vapautuneet vasta neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Kuolleita olisi ollut paljon enemmän ja koko suomalaisuus olisi ollut moneen kertaan vaarassa. Lukekaa vaikka Viron neuvostoajoista. Junat kulkevat Siperiaan, jos eivät vetiseen vankilaan tai keskitysleiriin, kidutettavaksi tai armahduksessa jopa hirtettäväksi. Sellainen oli "punainen veli".
Vastustan muuten käytännössä " taloyhtiön yhteisiä autoja", "saunavuoroja" ja kaikkea, koska yhteisyys ei toimi (Paitsi jossain Salkkari utopian talossa). "Punainen veli" oli täysin väärä puheissaan ja teoissaan.
Kyllä.
Toinen mielenkiintoinen pointti Virosta on se, että jos on lukenut historiaa tietää että Virossahan katsottiin vapaaseen Suomeen päin paljon ihanteena ja unelmoitiin että "eräänä päivänä mekin olemme kuin Suomi". Katsottiin Suomen tv:tä salaa ja unelmoitiin, tiedettiin mihin tähdätä. Ja nyt ovatkin.
Joten on helppo olettaa, että Suomen vapaus myös vaikutti heidän jaksamiseensa, ideologiaan ja taistelutahtoon olla vapaa kansa taas. Jos Suomikin olisi ollut samassa hirvittävässä jamassa Punaisten voitettua Kapinansa, voi olla että Vironkaan tarinassa ei olisi tätä onnellista loppua. Oltaisiin molemmat samantasoisia ex-neuvostolaisia paskasäkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun isomummuni ei osallistunut millään tavoin sotaan, mutta jostain syystä hän kuitenkin päätyi vankileirille. En tiedä, mitä hän teki sinne joutuakseen. Ehkä sitoi jonkun haavoittuneen haavan? Ehkä antoi ruokaa nälkiintyneille? Ehkä puhui jollekin punaiselle? Ehkä hän oli jonkun punaisen ystävä?
Isäni sanoi kerran ohimennen, että isomummu oli leirillä, mutta hän ei tiennyt miksi. Siitä ei koskaan puhuttu. Perheemme ei ole koskaan ollut poliittinen. Jatkosodan jälkeen leskeytynyt isomummuni meni naimisiin valkoisella puolella taistelleen miehen kanssa. Sielläpä nyt lepäävät haudoissaan rinta rinnan.Kyllä se armeijan muonitus ja hoitaminen on auttamista. Muonan ja lääkkeiden puutteesta Moskovakin pelastui Saksan joukoilta toisessa maailman sodassa.
Punaisten auttamiseksi katsottiin jo sekin, että äiti kieltäytyi kertomasta, missä hänen poikansa piileksii. Kertoisitko sinä ja johdattaisit samalla tappajat oman lapsesi perään? Punaiseksi katsottiin sellaisetkin ihmiset, joiden kotitalon punaiset olivat jättäneet polttamatta. Punaisia olivat nekin, joiden sukulaisista joku oli liittynyt punaisten puolelle.
Sodassa ei ollut kukaan puolueeton, vaikka olisi halunnut olla.
On myös turha kiihkoilla sen puolesta, että punaiset ajoivat yhtenä suurena rintamana venäläistä hallintoa Suomeen. Monella pikkupaikkakunnalla ei Venäjää ajateltu lainkaan, haluttiin vain yläluokan hallinnasta pois. Sosialismista ei juurikaan ollut kyse. Tässä oli taustalla esimerkiksi torpparikapinat ja maanomistajien ylivalta alaluokkaan nähden. Vaikka Suomessa ei laillisesti ollut maaorjia, kyllä moni maaton käytännössä oli tyystin suurmaanomistajien tahdon alainen. Valkoiset olivat yläluokan armeijaa, yläluokkaa vastusti sitten se toinen vaihtoehto.
Vankileirit ovat häpeällinen tahra Suomen historiassa. Leirien olosuhteet olivat epäinhimilliset, vaikka vangit kuinka olisivat olleet syyllisiä kapinaan. Ja kaikki eivät edes olleet, osa oli vain pakenemassa perheensä mukana Venäjälle.
Vaikka punaisten voitto olisi ollut kohtalokas Suomelle, heitä ei olisi pitänyt tappaa leireille. Kyseessä oli kansanmurha, jota ei Suomessa vieläkään tunnusteta.
Ymmärrän kyllä leirittämisen sinänsä. Pikaisia kuolemantuomioita langettaneista, lakia hyvin suurpiirteisesti noudattavista kenttäoikeuksista piti luopua ja kaikille taata kunnon oikeuskäsittely. Ne vain olivat hitaita prosesseja ja vankeja tuhansittain, joten odotusajat venyivät. Huono ruoka ja taudit sitten kaatoivat vankeja.
Jälkiviisaana voi sanoa, että Mannerheimin esitykseen rivimiesten vapauttamisesta olisi kannattanut suostua, olisi säästynyt paljon sekä aikaa että verta.
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Eiköhän niitä perusteltu ihan niillä pahuuksilla, mitä punaiset todellisuudessa tekivät.
On hyvä, että historiasta voidaan Suomessa nykyään puhua. Onneksi Suomen kansa on nykyään yhtenäinen ja toivotaan, ettei enää koskaan tule tällaista vastakkainasettelua. Koska, kenen etu on se, että kansa hajaantuu toisiaan vastaan???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Eiköhän niitä perusteltu ihan niillä pahuuksilla, mitä punaiset todellisuudessa tekivät.
Osittain perusteltiin, vaikka siitä ei erityisemmin piitattu, olivatko leireillä olleet syyllistyneet niihin pahuuksiin mistä heitä rangaistiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Eiköhän niitä perusteltu ihan niillä pahuuksilla, mitä punaiset todellisuudessa tekivät.
Osittain perusteltiin, vaikka siitä ei erityisemmin piitattu, olivatko leireillä olleet syyllistyneet niihin pahuuksiin mistä heitä rangaistiin.
Ja tässä mentiin metsään. Rankaisu rikoksista ok, mutta ilman oikeudenkäyntiä tuhansien tappaminen oli ihan yhtä lailla sotarikos. Varmasti kaikki voidaan olla yhtä mieltä esimerkiksi siitä, ettei yhtäkään lasta olisi saanut kuolla vankileireille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Eiköhän niitä perusteltu ihan niillä pahuuksilla, mitä punaiset todellisuudessa tekivät.
Osittain perusteltiin, vaikka siitä ei erityisemmin piitattu, olivatko leireillä olleet syyllistyneet niihin pahuuksiin mistä heitä rangaistiin.
Suurin osa oli leirillä odottelemassa oikeudenkäyntiä, joissa selvitettiin oliko pahuuksiin syyllistytty vai ei. Tämä siksi, että haluttiin luopua nopeista kenttäoikeuksista, jotka langettivat kuolemantuomioita hyvin ylimalkaisen käsittelyn päätteeksi.
Odotteluaikana vain nälkä ja taudit olivat jatkuva hengenvaara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitähän valkoisille olisi tehty, jos punikit olisivat voittaneet sisällissodan?
Varmaan tapettu ilman oikeudenkäyntejä. Ei niitä tappoleirejä voi perustella sillä, että toinen puoli olisi tehnyt jotain yhtä pahaa tai vielä pahempaa.
Eiköhän niitä perusteltu ihan niillä pahuuksilla, mitä punaiset todellisuudessa tekivät.
Osittain perusteltiin, vaikka siitä ei erityisemmin piitattu, olivatko leireillä olleet syyllistyneet niihin pahuuksiin mistä heitä rangaistiin.
Ja tässä mentiin metsään. Rankaisu rikoksista ok, mutta ilman oikeudenkäyntiä tuhansien tappaminen oli ihan yhtä lailla sotarikos. Varmasti kaikki voidaan olla yhtä mieltä esimerkiksi siitä, ettei yhtäkään lasta olisi saanut kuolla vankileireille.
Tätä mieltä oli mm. Mannerheim ja halusi rivimiehet vapaaksi, mutta hallitus sivuutti hänen mielipiteensä, koska ei haluttu yhdenkään syyllisen pääsevän tuomiotta. Hän sitten luopuikin ylipäällikön toimestaan ja lähti ulkomaille.
Huomatkaa, että tämäkin aloitus voi hyvin olla tarkoitushakuinen! Ei mennä siihen lankaan, että aletaan olla toisia vastaan, kun vähän usutetaan. Sisällissodassa tapahtui paljon pahoja, surullisia asioita ja vääryyksiä. Niitä kantoivat monet tavalliset ihmiset sisällään loppuelämänsä. Historiasta voi puhua ilman kiihkoilua ja vastakkainasettelua. Ei ole enää punaisia ja valkoisia.
Piruparat, eivät tainneet tietää mihin ryhtyivät. Moniahan köyhiä ja nälkäisiähän houkutteli palkka, ei niinkään aatteenpalo tai neuvostosysteemin ihanuus.
Kyllä nykymittapuulla sisällissodan jälkipyykki olisi sotarikos. Tämä ei ole ylpeä luku kansakuntamme historiassa, mutta se pyykki on vihdoin pestävä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka punaisten voitto olisi ollut kohtalokas Suomelle, heitä ei olisi pitänyt tappaa leireille. Kyseessä oli kansanmurha, jota ei Suomessa vieläkään tunnusteta.
Epämääräinen ryhmä venäläisiä ja suomalaisia ei ole kansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun isomummuni ei osallistunut millään tavoin sotaan, mutta jostain syystä hän kuitenkin päätyi vankileirille. En tiedä, mitä hän teki sinne joutuakseen. Ehkä sitoi jonkun haavoittuneen haavan? Ehkä antoi ruokaa nälkiintyneille? Ehkä puhui jollekin punaiselle? Ehkä hän oli jonkun punaisen ystävä?
Isäni sanoi kerran ohimennen, että isomummu oli leirillä, mutta hän ei tiennyt miksi. Siitä ei koskaan puhuttu. Perheemme ei ole koskaan ollut poliittinen. Jatkosodan jälkeen leskeytynyt isomummuni meni naimisiin valkoisella puolella taistelleen miehen kanssa. Sielläpä nyt lepäävät haudoissaan rinta rinnan.Kyllä se armeijan muonitus ja hoitaminen on auttamista. Muonan ja lääkkeiden puutteesta Moskovakin pelastui Saksan joukoilta toisessa maailman sodassa.
Punaisten auttamiseksi katsottiin jo sekin, että äiti kieltäytyi kertomasta, missä hänen poikansa piileksii. Kertoisitko sinä ja johdattaisit samalla tappajat oman lapsesi perään? Punaiseksi katsottiin sellaisetkin ihmiset, joiden kotitalon punaiset olivat jättäneet polttamatta. Punaisia olivat nekin, joiden sukulaisista joku oli liittynyt punaisten puolelle.
Sodassa ei ollut kukaan puolueeton, vaikka olisi halunnut olla.
On myös turha kiihkoilla sen puolesta, että punaiset ajoivat yhtenä suurena rintamana venäläistä hallintoa Suomeen. Monella pikkupaikkakunnalla ei Venäjää ajateltu lainkaan, haluttiin vain yläluokan hallinnasta pois. Sosialismista ei juurikaan ollut kyse. Tässä oli taustalla esimerkiksi torpparikapinat ja maanomistajien ylivalta alaluokkaan nähden. Vaikka Suomessa ei laillisesti ollut maaorjia, kyllä moni maaton käytännössä oli tyystin suurmaanomistajien tahdon alainen. Valkoiset olivat yläluokan armeijaa, yläluokkaa vastusti sitten se toinen vaihtoehto.
Lähde? Kyllä se kuuluu kertoa ja antaa petturille kuoleman palkka. Lokakuun vallankumouksen takana oli juutalaiset, joten ei se venäläishallinto ollut.
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa, että tämäkin aloitus voi hyvin olla tarkoitushakuinen! Ei mennä siihen lankaan, että aletaan olla toisia vastaan, kun vähän usutetaan. Sisällissodassa tapahtui paljon pahoja, surullisia asioita ja vääryyksiä. Niitä kantoivat monet tavalliset ihmiset sisällään loppuelämänsä. Historiasta voi puhua ilman kiihkoilua ja vastakkainasettelua. Ei ole enää punaisia ja valkoisia.
Hyvin moni meistä polveutuu sekä punaisista että valkoisista, enkä minä ainakaan vihaa osaa itsestäni siksi, että isoisoisä oli valkoinen ja toisen puolen isoisoäiti punainen.
Kyllä se armeijan muonitus ja hoitaminen on auttamista. Muonan ja lääkkeiden puutteesta Moskovakin pelastui Saksan joukoilta toisessa maailman sodassa.