Oon kamalan yksinäinen

Aika yksinäistä minukin elämäni on, olisin kanssa onnellinen kun olisi kumppani jonka kanssa jakaa huolet

ja murheet sekä ilot myöskin.  Olen jo yli 50-vuotias ja menettänyt toivonikin seurallisempaan elämään.

En lähde mistään netistä uusia ihmissuhteita etsimään.

Sulla on onneksesi sentään mies. Mä olen sinkku, joskin yhden lapsen äiti, ja kovin yksinäinen. Kavereita on 3, yksi asuu monen sadan km päässä, yksi on lähinnä työkaveri ja yhtä näen kerran puolessa vuodessa ehkä. Sosiaaliset suhteeni ovat käytännössä lapseni, äitini ja sisareni. Työ on ihan henkireikä, samoin lapsi, hänestä tietysti on seuraa. Silti kaikki juhlat ym ovat hemmetin yksinäisiä, aina lapsen kanssa kaksin tai korkeintaan vanhempieni luona.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin sä asut? Olen kotiäiti ja lähtisin mielelläni kahville. Turku.

Mistä päin Turkua? En ole kotiäiti mutta mulla on 5v lapsi. Olen yh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Toistensa synttäreitä kyllä juhlivat ja muidenkin kavereidensa ja jos eivät päässeet, niin ilmoittivat kyllä. Mä en sitten ollut kenenkään heidän kaverinsa vaikka samassa porukassa olin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Toistensa synttäreitä kyllä juhlivat ja muidenkin kavereidensa ja jos eivät päässeet, niin ilmoittivat kyllä. Mä en sitten ollut kenenkään heidän kaverinsa vaikka samassa porukassa olin.

Ja sinä olit aina osallistunut muiden synttäreille ja jos oli tullut joku este, olit ilmoittanut, että et pääsekään? Koitan vaan miettiä, mitä ryhmädynamiikassa on tapahtunut, koska vaikuttaa siltä, että sut on haluttu "savustaa ulos" porukasta :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten nämä puolison kanssa eläjät kehtaa valittaa yksinäisyyttä? Mitenköhän edes selviäisivät sinkkuna...

Itsekö et koskaan kaipaa jotain muuta juttuseuraa kuin puolisosi?

Kysyisitkö noin myös ihmiseltä, jolla ei ole edes sitä puolisoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Toistensa synttäreitä kyllä juhlivat ja muidenkin kavereidensa ja jos eivät päässeet, niin ilmoittivat kyllä. Mä en sitten ollut kenenkään heidän kaverinsa vaikka samassa porukassa olin.

Ja sinä olit aina osallistunut muiden synttäreille ja jos oli tullut joku este, olit ilmoittanut, että et pääsekään? Koitan vaan miettiä, mitä ryhmädynamiikassa on tapahtunut, koska vaikuttaa siltä, että sut on haluttu "savustaa ulos" porukasta :(

En ole ap, mutta komme toin, kun mullakin on kutsutut yhtä lukuunottamatta jättäneet kylmästi juhlani väliin.

Olin tullut kaveriporukkaan myöhemmin, enkä kuulunut ns. kovaan ytimeen. Jossain vaiheessa tosin seurustelin yhden porukan jäsenen kanssa. Silloin kaikki tulivat kutsuttuina synttäreilleni.

Seuraavana (tai sitä seur vuonna, en muista), joku ilmoitti etukäteen ettei pääse/jaksa tulla. Syy ei ollut kummoinen, piti siivota tai jtn.

Uskon,ettäap:lle kävikuten minulle: ensin pari ihmistä porukassa on kertonut, ettei voikaan/halua/jaksa osallistua. Sitten loput alkavat ajatella, että 'jaa, jos se ja se eivät mene,enpä taida minäkään'. Lumipalloefekti poisjättäytyjissä.

Minua ei siis savustettu ulos - en näköjään oikeasti koskaan kuulunutkaan porukkaan, minua ei ollut hyväksytty kunnolla. Heille olin ilmeisesti hang around -tyyppi, jolla ei ollut väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Toistensa synttäreitä kyllä juhlivat ja muidenkin kavereidensa ja jos eivät päässeet, niin ilmoittivat kyllä. Mä en sitten ollut kenenkään heidän kaverinsa vaikka samassa porukassa olin.

Ja sinä olit aina osallistunut muiden synttäreille ja jos oli tullut joku este, olit ilmoittanut, että et pääsekään? Koitan vaan miettiä, mitä ryhmädynamiikassa on tapahtunut, koska vaikuttaa siltä, että sut on haluttu "savustaa ulos" porukasta :(

Aina ilmoitin. Olimme tiivis porukka aluksi ja tutustuimme opiskellesssa. Kyllä siitä merkkejä oli jo ennemmin, kun heillä oli keskenään jotain insidejuttuja, joihin mä en sitten koskaan päässyt mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Facebook on täynnä (ilmais)tapahtumia joihin voit osallistua ja harjoitella ihmisiin tutustumista. Kukaan ei tee sitä puolestasi että sen verran joudut olemaan rohkea ja näkemään vaivaa. Osallistuminen tietysti hankalaa jos asut kaukana perämaakunnassa.

Mä tutustun kyllä helposti ihmisiin, mutta kai mussa on joku vika, kun en saa pysyviä kavereita.

Ehkä tutustutkin ihmisiin, joilla on jo muutenkin paljon ystäviä, kavereita ja muita ihmissuhteita? Sun pitäisi tutustua sellaisiin, joilla ei vielä ole, mutta jotka haluaisivat uusia kavereita. 

Niin en tiedä. Pari vuotta sitten olin yhdessä tyttöporukassa, mutta syntymäpäivänäni tekivät kaikki oharit ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta yksinäinen.

Kaikki olivat siis luvanneet tulla, mutta mitään ilmoittamatta kukaan ei tullutkaan?

Niin. Istuin sitten yksin kakun ja sipsien kanssa. Boolia en onneksi tehnyt etukäteen.

Osaatko arvioida, oliko lupausten pettäminen tavallistakin tuossa porukassa? Siis että ensin luvataan ja sitten ei pidetäkään lupausta eikä edes ilmoiteta, että ei aiota pitää lupausta? Mullakin on muutama tuttu, jotka harrastavat tätä. Sanovat, että joo, me tullaan, ja sitten eivät vain ilmaannukaan paikalle. Ärsyttävää, mutta jotkut vain ovat sellaisia. Onneksi suurin osa kuitenkin ilmoittaa, jos tulo syystä tai toisesta peruuntuukin. Nämä ilmoittajat ovat yleensä niitä, jotka itsekin järjestävät erilaisia juhlia. Ymmärtävät, että juhlien järjestämisessä on oma vaivansa. Nämä taas, jotka eivät ilmoita, eivät myöskään yleensä järjestä mitään juhlia. 

Toistensa synttäreitä kyllä juhlivat ja muidenkin kavereidensa ja jos eivät päässeet, niin ilmoittivat kyllä. Mä en sitten ollut kenenkään heidän kaverinsa vaikka samassa porukassa olin.

Ja sinä olit aina osallistunut muiden synttäreille ja jos oli tullut joku este, olit ilmoittanut, että et pääsekään? Koitan vaan miettiä, mitä ryhmädynamiikassa on tapahtunut, koska vaikuttaa siltä, että sut on haluttu "savustaa ulos" porukasta :(

En ole ap, mutta komme toin, kun mullakin on kutsutut yhtä lukuunottamatta jättäneet kylmästi juhlani väliin.

Olin tullut kaveriporukkaan myöhemmin, enkä kuulunut ns. kovaan ytimeen. Jossain vaiheessa tosin seurustelin yhden porukan jäsenen kanssa. Silloin kaikki tulivat kutsuttuina synttäreilleni.

Seuraavana (tai sitä seur vuonna, en muista), joku ilmoitti etukäteen ettei pääse/jaksa tulla. Syy ei ollut kummoinen, piti siivota tai jtn.

Uskon,ettäap:lle kävikuten minulle: ensin pari ihmistä porukassa on kertonut, ettei voikaan/halua/jaksa osallistua. Sitten loput alkavat ajatella, että 'jaa, jos se ja se eivät mene,enpä taida minäkään'. Lumipalloefekti poisjättäytyjissä.

Minua ei siis savustettu ulos - en näköjään oikeasti koskaan kuulunutkaan porukkaan, minua ei ollut hyväksytty kunnolla. Heille olin ilmeisesti hang around -tyyppi, jolla ei ollut väliä.

On aika tavallista, että kun seurustelusuhde päättyy, toinen osapuoli tipahtaa yhteisestä porukasta pois.