Mopsin omistaja! Miksi otit mopsin?

Meillä ei ole mopsia, mutta toinen lyttykuonoinen rotu. Itse kyllä tiedostan rodun ongelmat nykyisin, toisin oli pian 10 vuotta sitten, sinisilmäisenä ja typeränä nuorena ensimmäistä koiraa hankkiessa. Silloin uskoin enemmän rotuyhdistyksen sivuja, jossa todettiin rodun edustajien olevankin sittenkin ihan terve rotu ja toisaalta myös ajattelin, että ainakin annan hyvän kodin yhdelle koiralle. No, enää en ottaisi lyttykuonoista koiraa. Nykyisen kasvatan rakkaudella tietysti loppuun saakka. Olemme onnekkaita, sillä meillä on ollut poikkeuksellisen terve yksilö. Silti ongelmiakin esim. ihon suhteen on ollut. Kannatan ehdottomasti jalostusta terveempään suuntaan.

Kiitos, hyvä kommentti!

Agressiiviset ja isot koirat seurakoirina voisi olla ihan oma keskusteluketjunsa. Eikö muka ole muuta vaihtoehtoa mopseille yms. kuin ottaa joku hankala ja vaarallinen iso hurtta?

Vanhemmilltani on kaksi mopsia nukutettu terveysongelmien vuoksi,  siksi päädyinkin itse sekarotuiseen sakemannin näköiseen  koiraan. Säälittää nuo sairaaksi jalostetut lytttynaamat, mopsit ja muut  :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerää on, että tähän keskusteluun vedetään muidenkin pienten rotujen yksittäisiä sairaita yksilöitä.

Suurimmalle osalle suomalaisista koiranomistajista sopisi parhaiten pieni seurakoira.

Mutta julkisen keskustelun myötä koetaan jotenkin hienoksi ottaa mahdollisimman alkukantainen koira toimittamaan krapulahalinallen virkaa.

Se jos mikä on sairasta.

Sulla vissiin on joku näistä sairaista pikkukoirista? Muuten kommentissasi ei ole mitään järkeä.

Lähinnä tulee paha olo, kun katsoo ihmisiä jotka halveksuvat seurakoiria, ja ottavat työkoiran, joka kärsii siitä että suurimpana osana päivistä ovat sisällä korttelin ympäri kiertämistä lukuunottamatta.

Järkeä voi rodun valinnassa olla muutenkin kuin kuonon pituudessa.

Mutta jos ei susta kuulosta järkevältä, niin jatka vaan koirasi kanssa. Siihen ei ikävä kyllä tarvita ajokorttia.

Minulla on kyllä ihan terve metsästyskoira, joka saa liikkua paljon luonnossa ja toteuttaa viettejään, ja tärkeintä on, että se rakenteen puolesta pystyy siihen! Ihmettelin vain logiikkasi; jos yhtä koirarotua/rotuja kritisoidaan, niin sitten pitää haukkua kaikki muutkin. Ne ihmiset, jotka ottavat näitä ns munanjatkekoiria, eivät ehkä ole keskustelemassa täällä asiasta.

Yrittääkö tämä yksi seurakoirajankkaaja sanoa, että parempi ottaa sairas pieni rotu joka on "helppo" koska ei pysty juuri mitään hengitysongelmiltaan tekemään, kuin että ottaisi terverakenteisen, vaativamman koiran?

Itse olen sitä mieltä että koiran terveyden tulee olla ykköskriteeri, jos ei jaksa nähdä sitä vaivaa että koiran kouluttaa tavoille ja sen kanssa ulkoilee kunnolla niin sitten saa jäädä ilman koiraa.

Saanko kysellä mopsin omistajat/ex-omistajat, kuin vanahksi koiranne eli?

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysellä mopsin omistajat/ex-omistajat, kuin vanahksi koiranne eli?

Valitettavasti monet yksilöt ovat pitkäikäisiä ja omistajat ovat tästä ihan mehuissaan kun pääsevät kehumaan miten koira oli mahdottoman terve kun eli 10-vuotiaaksi tai yli. Se eläiniän pituus ei ole mikään tae hyvästä elämänlaadusta.

Ahdistaa ajatella miten moni eläinparka on tukehtumiskuoleman partaalla jopa vuosikymmenen.

https://www.google.fi/search?q=pug+skull&client=ms-unknown&prmd=ivmn&so…:

Kauas on tultu sudesta, raukat eläimet kärsivät paskojen ihmisten vuoksi!

Hei mopsista haikailevat, ottakaa mut! Olen ylipainoinen, ja mulla on nivelrikot jaloissa ja selässäkin vähän vikaa, joten köpöttelen ainakin ajoittain vaivalloisesti. Nyt mulla on vielä paha flunssa keuhkoputkentulehduksineen sun muineen, eli hankaluuksia hengittää ja syödä. Kyllä kuuluu rohinaa ja pihinää summuuta. Voin luvata että olen hellyttävän surkea ja avuton, ja tosi leppoisa ja kiltti kun vaan joku välillä vähän pitää huolta ja jelppii. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerää on, että tähän keskusteluun vedetään muidenkin pienten rotujen yksittäisiä sairaita yksilöitä.

Suurimmalle osalle suomalaisista koiranomistajista sopisi parhaiten pieni seurakoira.

Mutta julkisen keskustelun myötä koetaan jotenkin hienoksi ottaa mahdollisimman alkukantainen koira toimittamaan krapulahalinallen virkaa.

Se jos mikä on sairasta.

Sulla vissiin on joku näistä sairaista pikkukoirista? Muuten kommentissasi ei ole mitään järkeä.

Lähinnä tulee paha olo, kun katsoo ihmisiä jotka halveksuvat seurakoiria, ja ottavat työkoiran, joka kärsii siitä että suurimpana osana päivistä ovat sisällä korttelin ympäri kiertämistä lukuunottamatta.

Järkeä voi rodun valinnassa olla muutenkin kuin kuonon pituudessa.

Mutta jos ei susta kuulosta järkevältä, niin jatka vaan koirasi kanssa. Siihen ei ikävä kyllä tarvita ajokorttia.

Minulla on kyllä ihan terve metsästyskoira, joka saa liikkua paljon luonnossa ja toteuttaa viettejään, ja tärkeintä on, että se rakenteen puolesta pystyy siihen! Ihmettelin vain logiikkasi; jos yhtä koirarotua/rotuja kritisoidaan, niin sitten pitää haukkua kaikki muutkin. Ne ihmiset, jotka ottavat näitä ns munanjatkekoiria, eivät ehkä ole keskustelemassa täällä asiasta.

Ihan samaa asiaa olin ihmettelemässä. Että haukutaan kaikki muutkin. (Pienet seurakoirat)

Hienoa sinun koirallesi. Useimmilla koiranomistajilla ei arkipäivässä kuitenkaan ole tuntikausia koiran onnellisuudelle. Se olisi hyvä tiedostaa koiraa hankkiessa vaikka kuinka näkisi itsensä lenkkeilijänä.

Vierailija kirjoitti:

Yrittääkö tämä yksi seurakoirajankkaaja sanoa, että parempi ottaa sairas pieni rotu joka on "helppo" koska ei pysty juuri mitään hengitysongelmiltaan tekemään, kuin että ottaisi terverakenteisen, vaativamman koiran?

Itse olen sitä mieltä että koiran terveyden tulee olla ykköskriteeri, jos ei jaksa nähdä sitä vaivaa että koiran kouluttaa tavoille ja sen kanssa ulkoilee kunnolla niin sitten saa jäädä ilman koiraa.

Osaatko lukea? Sanoin että keskustelussa on hyvä pitää mielessä myös se, että pieni tai seurakoira ei ole synonyymi sairaalle.

Ymmärrän millaisista löhtökohdista väärään rotuvalintaan päädytään paljon helpommin, mitä enemmän luen näitä keskusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Siksi lemmikkikään ei saisi liikaa muistuttaa eläintä, vaan mieluiten jotakin mielikuvituksen tuotosta ja animaatiohahmoa. Vielä jos se on avuttoman ja kömpelön oloinen piiskuttaja, sitä hellyttävämmäksi se koetaan.

Vertaa ajattelemalla vaikka suden pentua, joka on toimelias, kekseliäs, tarvittaessa aika hyvin omillaankin pärjäävä, kykenevä karkaamaan, satuttamaan, jne.

Usein nämä tällaiset tuhisevat pikkuiset mulkosilmäiset koirat ovat muotia, koska julkkis-bimbot Jenkeissä lompsii salamavalojen räiskeeseen juuri tuollainen otus Luis Vuitton-veskastaan tuijottaen.

Nää Vuittoneista pilkistävät pikkukoirat ovat kyllä onneksi jo aikalailla menneen talven lumia. Ei taida ylipäätään Vuitton olla enää niin suosittu laukku kuin oli vielä 2000-luvun alussa.

No mutta ilmiönä siis se, että pissisten globaalin nokkimisjärjestyksen huipulla olevat pissis-kuningattaret kanniskelevat aina mukanaan asusteena jotakin pinkkiin tutuun puettua pikkupiskiä, josta tulee sitten se seuraava muotikoira. Miksei ikinä voi tulla muotiin edes joku sellainen terveempi rotu, jonka kanssa tuon pissis-ikonin nähdään lenkkeilevän, heittävän palloa jne. normaalia tervettä koiran kanssa olemista???

Eipä ole tähän mennessä löytynyt vielä yhtään hyvää perustelua mopsin ottamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittääkö tämä yksi seurakoirajankkaaja sanoa, että parempi ottaa sairas pieni rotu joka on "helppo" koska ei pysty juuri mitään hengitysongelmiltaan tekemään, kuin että ottaisi terverakenteisen, vaativamman koiran?

Itse olen sitä mieltä että koiran terveyden tulee olla ykköskriteeri, jos ei jaksa nähdä sitä vaivaa että koiran kouluttaa tavoille ja sen kanssa ulkoilee kunnolla niin sitten saa jäädä ilman koiraa.

Osaatko lukea? Sanoin että keskustelussa on hyvä pitää mielessä myös se, että pieni tai seurakoira ei ole synonyymi sairaalle.

Ymmärrän millaisista löhtökohdista väärään rotuvalintaan päädytään paljon helpommin, mitä enemmän luen näitä keskusteluja.

No eiköhän sen suurin osa älyä, että kaikki pikkukoirarodut eivät ole yhtä sairaita. Tässä keskustelussa on kyse lyttykuonoisista koirista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysellä mopsin omistajat/ex-omistajat, kuin vanahksi koiranne eli?

Valitettavasti monet yksilöt ovat pitkäikäisiä ja omistajat ovat tästä ihan mehuissaan kun pääsevät kehumaan miten koira oli mahdottoman terve kun eli 10-vuotiaaksi tai yli. Se eläiniän pituus ei ole mikään tae hyvästä elämänlaadusta.

Ahdistaa ajatella miten moni eläinparka on tukehtumiskuoleman partaalla jopa vuosikymmenen.

Jep, eikä nämä näe koskaan niitä pentueen yksilöitä, jotka kuolevat jo ennen luovutusikää kehitysvammaisuuteensa.

Aivan kuin muistaisin lukeneeni laatulehti Daily Mailistä miten Iso-Britannia pohtii kieltävänsä mopsit. Eli rotu on jalostettu niin sairaaksi, että koko rotu olisi yhtä eläinrääkkäystä.

Vielä siitä söpöydestä, en tajua miten joku voi pitää mopsin peräpäätä söpönä??? Musta se on vaan joku irvokkaasti epäonnistunut jäljitelmä possun takapuolesta, siis inhan näköinen tekele. Pikkupossun peräpää taas on tavallaan ihan söötti, saparo ja kaikki.

Tässä viestiketjussa hyvin näkee millaiset ihmiset täällä palstailevat ja vielä kommentoivat :D Kyllä on ollut naurussa piteleminen :D

Eilen oli agilityn alkeiskurssilla ranskanbulldoggi. No eihän siitä mitään tullut. Mietin vaan, että jos herranen aika haluaa harrastaa koiran kanssa, niin miksi ottaa hengitysvaikeuksista ja selkävioista kärsivä koira?! En tiedä tuleeko tuo koira edes pääsemään alkeiskurssia loppuun, niin vaivalloista on liikkuminen possunnäköisellä koiralla. Lisäksi tosiaan selät on ranskiksilla karmeassa kunnossa.