Kuinka piano seksin jälkeen pukemaan?
Saako "äijää" hoputtaa? Mahdollistaisi "asamaun pikaiset" suihkua ennen.
Kommentit (430)
Asamauta jotkut pelkäävät ihan suotta. Sitä harrastettiin jo Babyloniassa. Pitää vain olla oliiviöljyä ja riittävän pitkä alkusoitto, ennenkuin varovasti, lämpimin sormin aloitetaan teema.
Ennen loppumerkkiä saavuttaa glissandojen kautta uskomattoman forte fortissimon.
Toki vaatii soittajalta herkkyyttä ja hyvää tekniikkaa. Koskettimisto määrää tahdin etenkin alussa.
Vierailija kirjoitti:
Menin aukaisemaan ketjun eilen illalla ennen nukkumaanmenoa. Höröttelin sitten itsekseni puolen yötä sängyssä niin, että mies ei meinannut saada unta. Harkitsin jo siirtymistä pianon kainaloon, olisimme voineet resonoida koko yön yhdessä.
Minun mieheni huokaili, kun joutui taas tyytymään tällaiseen vanhaan huuliharppuun :-(
Mä heitän monesti pianon päälle ihan vaan puhtaat pyykit odottelemaan kaappiin viikkausta. Ei ole sitten niin alaston. Toimii varmasti seksin jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kuningatar Viktorian aikana oltiin niin häveliäitä, että pianon jalat verhottiin epäseiveellisten mielleyhtymien välttämiseksi.
Tuo on itse asiassa myytti, vanha vitsi josta on tullut nykynuorisolle "historiallinen fakta". Jostain just luin tästä :D
Mulla on sähköurut, mut käytön jälkeen heitän sen vaatekaappiin. Helppoa ja vaivatonta.
Se on Asamaun eikä asamaun! Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Asamau oli romantiikan ajan säveltäjä, joka jäi aikanaan Chopinin varjoon ja jälkipolvet unohtivat hänen lähes kokonaan. Hänestä jäi kuitenkin paljon tarinoita. Asamau oli erittäin kiihkeä, luova, alkuvoimainen, intohimoinen ja sormitekniikaltaan ylivoimainen. Hän oli taitava ja nopea (useimmille liiankin nopea) ja usein kävikin niin, että aikansa kulttuuriväki jäi valittaen voihkimaan, että nytkö se jo tuli se loppukliimaksi. Asamau panosti tekniikkaan ja hänen kerrottiin olevan mies, joka tuli ja valloitti, mutta ei jäänyt jälkeenpäin suorituksiaan analysoimaan saati kirjoittanut nuotteja tai mitään muistiin. Luovana ihmisenä jokainen kerta oli erilainen, mutta aivan uskomaton kokemus.
Minuuttivalssia epäillään hänen säveltämäkseen, mutta kateellinen kilpailija ehti merkitä sen nuottipaperille ja otti sävellyksen omiin nimiinsä. Hän sai vaivanpalkaksi myös loppuikäisen rannevaivan ja järjettömän karvankasvun käsiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuningatar Viktorian aikana oltiin niin häveliäitä, että pianon jalat verhottiin epäseiveellisten mielleyhtymien välttämiseksi.
Tuo on itse asiassa myytti, vanha vitsi josta on tullut nykynuorisolle "historiallinen fakta". Jostain just luin tästä :D
Lue nyt uudestaan tämä ketju ja mieti, eikö siinä voisi olla todellisuuspohjaa. Pianohan näyttää olevan mitä hekumallisin s*itin.
-"Well, we're all in the mood for a melody."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko vaihtaa hanuriin? Sille on helppo sujauttaa pusakka päälle.
Kyllä mä laittaisin hanurin housuihin.
Minun hanurini viihtyy kyllä hameessakin, kesähelteillä varsinkin. Ja juhliin yleensä puen hanurini hameeseen, jotenkin juhlavammalta tuntuu, kun hanuri on puettu hameeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin aukaisemaan ketjun eilen illalla ennen nukkumaanmenoa. Höröttelin sitten itsekseni puolen yötä sängyssä niin, että mies ei meinannut saada unta. Harkitsin jo siirtymistä pianon kainaloon, olisimme voineet resonoida koko yön yhdessä.
Minun mieheni huokaili, kun joutui taas tyytymään tällaiseen vanhaan huuliharppuun :-(
Hän ei siis ole puhallinmiehiä? On myös niitä, jotka pitävät fagotista, toiset kuuleman mukaan jopa nahkaisesta. Ilmeisesti moniakin soittimia voi pukea.
Vierailija kirjoitti:
”Mies ja kitara”
"Unplugged" :O
Pitääkö olla huolissaan jos alapään koskettimissa tuntuu jatkuvaa tykytystä? Joku soittotaidoton urpo paineli menemään likaisilla sormillaan vappuaaton juhlissa.. T. Teekkari-flyygeli
Tähän mennessä on kokemusta vain suomalaisista pianoista. Voiko joku suositella ulkomaalaista pianoa? Onko esim. tuntumassa eroa?
Hitto, tuli mieleen tosi härski juttu:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kirpparilla Asamaun pianokoulu 1/3-kirjan. Onneksi en ostanut kummitytölle.
Eikö Michael Aaronin Pianokoulu 1-4 ole tuttu juttu?
Onko noita pervoja enemmänkin?
Aaronin tekniikoihin en ole perehtynyt, mutta joitain aikoja takaperin televisiostakin tuli taiteilija Rakel Liekin pianokoulu. Harmi kun unohdin katsoa, ehkä hänkin olisi opettanut asamautekniikkaa.
tässä jäin ihmettelemään. miten ohjelma voi tulla televisiosta takaperin. Onko se joku uusi areenan toiminto, että voi katsoa ohjelmat lopusta alkuun?
Pianoasiaan otan sen verran kantaa, että minusta on ikävää kun piano sukupuolistetaan äijäksi sanomalla. Meidän piano on naispuolinen, mutta en halua mitenkään korostaa sitä vaan annan sen pukeutua seksin jälkeen ihan rauhassa joko hameeseen tai housuihin.
Seksin harrastaminen ilman hyvää syytä on kielletty Apu-lehdessä. Olen tullut Apu-uskoon. Apu-uskossa harrastamme vain havunneulasten syöntiä ja juomme suoraan Latvian Jurmalasta tuotua hiekkateetä. Siis liotamme Jurmalan hiekkaa kupissa ja nautimme sen. Saamme mineraaleja. Jos ihminen ei saa mineraaleja, hän on syntinen ja ansaitsee hieronnan.
Yhden tutulla on vanha harppu, toivon, ettei se koskaan riisuudu minun läsnäollessani! Pahimman varalle toivoisin vinkkejä, miten vanhan harpun saa pukeutumaan mahdollisimman nopeasti ilman, että sitä ennen pitäisi harrastaa seksiä!
Mun äiti pilasi koko elämäni pakottamalla pianotunneille, joita piti lestadiolaisvanhapiika.
Jäi ikuiset traumat, joista suku ei suostu puhumaan kanssani.
Mua kohdeltiin väärin, haluan kostaa jollekulle. En pysty nauttimaan pianomusiikista ollenkaan ja oon käynyt terapiassakin.
Mun vanha isotätini tekee näin, tosin pitää siinä liinan päällä vielä härskisti kahta kullattua kynttilänjalkaa. Ei siinä tiedä mihin silmänsä laittaisi, kun on kylässä.