Kuinka monta hoitajaa vauvalla voi olla?
Monessa maassa, missä ei ole korkeaa sosiaaliturvaa, on ihan yleistä, että päivisin vauvaa hoitaa joku muu kuin äiti (esimerkiksi mummo) ja että yleensäkin suku ja jopa naapurit osallistuvat aktiivisesti vauvan hoitamiseen. Noissa laajan suvun ja sosiaalisen kulttuurin maissa vauvoistakin kuitenkin näyttää kasvavan perussosiaalisia ihmisiä. Eivät he mitenkään traumatisoidu.
Suomessa vauva sidotaan lujemmin vanhempiin, mutta mikä on tieteellinen käsitys asian taustalla? Montako hoitajaa vauvalla saisi olla?
Kommentit (6)
Alun perin kiintymyssuhdeteoriassa korostettiin yhden hoitajan merkitystä. Nykyään on huomattu erityisesti ei-länsimaisia lastenhoitokäytäntöjä tutkittaessa, että normaali kiintymyssuhde kehittyy, vaikka hoitajia olisi useampiakin, kunhan he ovat tuttuja, turvallisia ja reagoivat johdonmukaisesti vauvan tarpeisiin. Yhden aikuisen ja vauvan symbioosi on ihmiskunnan historiassa poikkeus, ei sääntö.
Vierailija kirjoitti:
Alun perin kiintymyssuhdeteoriassa korostettiin yhden hoitajan merkitystä. Nykyään on huomattu erityisesti ei-länsimaisia lastenhoitokäytäntöjä tutkittaessa, että normaali kiintymyssuhde kehittyy, vaikka hoitajia olisi useampiakin, kunhan he ovat tuttuja, turvallisia ja reagoivat johdonmukaisesti vauvan tarpeisiin. Yhden aikuisen ja vauvan symbioosi on ihmiskunnan historiassa poikkeus, ei sääntö.
No siis tuo riippuu ihan lapsen iästä. Pääsääntönä meillä pidetään, että lapsi voi olla erossa pääasiallisesta hoitajastaan päivässä niin monta tuntia kuin on ikää kuukausissa, ja niin monta vuorokautta kuin on ikää vuosissa. Eli on aika iso ero, puhutaanko kuukauden (1 h max) vai yhdeksän kuukauden (9 h max) ikäisestä vauvasta. Ota myös huomioon, että monet pikkulasten äidit ulkomailla tekevät osapäiväistä, vaikka palaavatkin töihin hyvin aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Alun perin kiintymyssuhdeteoriassa korostettiin yhden hoitajan merkitystä. Nykyään on huomattu erityisesti ei-länsimaisia lastenhoitokäytäntöjä tutkittaessa, että normaali kiintymyssuhde kehittyy, vaikka hoitajia olisi useampiakin, kunhan he ovat tuttuja, turvallisia ja reagoivat johdonmukaisesti vauvan tarpeisiin. Yhden aikuisen ja vauvan symbioosi on ihmiskunnan historiassa poikkeus, ei sääntö.
kiintymyssuhdeteoria ei tietääkseni kiellä muiden hoitajien läsnäoloa. Kunhan lapsella on yksi pääasiallinen hoitaja, sen lisänä voi olla muitakin hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alun perin kiintymyssuhdeteoriassa korostettiin yhden hoitajan merkitystä. Nykyään on huomattu erityisesti ei-länsimaisia lastenhoitokäytäntöjä tutkittaessa, että normaali kiintymyssuhde kehittyy, vaikka hoitajia olisi useampiakin, kunhan he ovat tuttuja, turvallisia ja reagoivat johdonmukaisesti vauvan tarpeisiin. Yhden aikuisen ja vauvan symbioosi on ihmiskunnan historiassa poikkeus, ei sääntö.
No siis tuo riippuu ihan lapsen iästä. Pääsääntönä meillä pidetään, että lapsi voi olla erossa pääasiallisesta hoitajastaan päivässä niin monta tuntia kuin on ikää kuukausissa, ja niin monta vuorokautta kuin on ikää vuosissa. Eli on aika iso ero, puhutaanko kuukauden (1 h max) vai yhdeksän kuukauden (9 h max) ikäisestä vauvasta. Ota myös huomioon, että monet pikkulasten äidit ulkomailla tekevät osapäiväistä, vaikka palaavatkin töihin hyvin aikaisin.
No siis tuo sääntöhän ei perustu mihinkään psykologiseen tutkimukseen, vaikka onkin varmasti hyvä nyrkkisääntö tilanteessa, jossa vauva on ensisijaisesti kiintynyt yhteen ihmiseen. Meilläkin mentiin kyllä tuolla sillä erotuksella, että isä on myös hoitanut vauvaa pienestä asti paljon, eli tunnit laskettiin vain silloin, jos kumpikaan meistä ei ollut lapsen kanssa. Tässä oli nyt kuitenkin kyse tieteestä eikä hyvistä käytännöistä, vaikka toki vauvan ikä on olennainen kysymys ja hyvä pointti keskusteluun.
Tutkimukset turvallisen kiintymyssuhteen rakentumisesta useamman hoitajan varaan ei-länsimaisissa kulttuureissa liittyvät perheisiin, joissa saman katon alla voi asua isovanhempia, tätejä jne. Näissä kulttuureissa turvallisesti kiintyneillä lapsilla voi olla pienestä asti useita hoitajia ja äidit voivat työskennellä kotien ulkopuolella pitkiäkin aikoja. Kyse on kulttuurista, joissa laajempi sukuyhteisö korvaa ydinperheen, ei länsimaisten äitien osapäivätöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alun perin kiintymyssuhdeteoriassa korostettiin yhden hoitajan merkitystä. Nykyään on huomattu erityisesti ei-länsimaisia lastenhoitokäytäntöjä tutkittaessa, että normaali kiintymyssuhde kehittyy, vaikka hoitajia olisi useampiakin, kunhan he ovat tuttuja, turvallisia ja reagoivat johdonmukaisesti vauvan tarpeisiin. Yhden aikuisen ja vauvan symbioosi on ihmiskunnan historiassa poikkeus, ei sääntö.
kiintymyssuhdeteoria ei tietääkseni kiellä muiden hoitajien läsnäoloa. Kunhan lapsella on yksi pääasiallinen hoitaja, sen lisänä voi olla muitakin hoitajia.
Kyllä nykyään myös pääasiallisia hoitajia voi olla useampi, esim. molemmat vanhemmat, äiti ja isoäiti jne., kunhan hoitajat eivät vaihdu jatkuvasti ja reagoivat vauvan tarpeisiin suunnilleen samalla tavalla.
yksi pääasiallinen hoitaja, jonka lisäksi voi olla muita hoitajia. Yksi pääasiallinen hoitaja on nykykäsityksen mukaan tärkeä kiintymyssuhteen kehittymiselle.