Vauvalta leikattiin kielijänne puuduttamatta saksilla.

jos itkua tuli vain vähän.

Vähän itki ja ikää hänellä oli 3 kk, oli varmasti ihan järkevä ratkaisu jos kielijänne oli kireä.

laitettiin putket korviin kuusiviikkoisena ilman puudutusta.

kireähkönä. Näytimme sitä erikoislääkärille ja hän tutkimatta napsautti sen poikki. AP

AP

Katkaisu kuulemma pitäisi tehdä nukutuksessa.

Ja nykyään se yleensä tehdään hammaslääkärin vastaanotolla.

AP

Vieläkö tätä tosiaan tapahtuu? Vuosia on jo tiedetty että vauvoilla kipukokemus on jopa suurempi kuin aikuisella.

Ja nykyään se yleensä tehdään hammaslääkärin vastaanotolla.

Lapseni puheterapeutti oli kysynyt korvalääkäriltä ja lääkäri oli sanonut, että toimenpide tehdään kuulemma nukutuksessa.

Sitä minäkin vähän ihmettelin.

Sen 3-vuotiaan tytön, jolla on kireä kielijänne, äiti.

jos imuote on huono, se on vain ihan pieni napsaus.

3kkn ikäinen on hiukan eri asia, kuin 3-vuotias, ja jos se kipu olisi hirveää, niin vauva olisi taatusti ulvonut urakalla. Lapsesi tulee vielä itkemään monet kipu-itkut, se on ihan varma, joten relaahan hiukan...

sanoivat että kielijänne on siinä rajoilla tarviiko katkaista vai ei. Mutta vastasynteneellä on helppojuttu mutta isommilla lapsilla tehdään nukutuksessa.

Suihkuta nyt sitten sellaisen muutaman kuukauden ikäisen pienen pieneen suuhun jotain puudutetta... Hah hah! Siinähän on koko suu puuduksissa sen jälkeen. Eikös se siinä tapauksessa oo parempi ilman puudutteita... Ja miten se pieni vauva sitten syö kun koko suu on niin puuduksissa ettei tunne mitään. Meillä ainakin vauva söi jo tunnin kuluttua napsaisusta, eikä takuulla olisi syönyt jos suu/kieli olisi ollut vielä kipeä.



t: jonkin sortin ammattilainen, joka näistä asioista sattuu tietämään

Suihkuta nyt sitten sellaisen muutaman kuukauden ikäisen pienen pieneen suuhun jotain puudutetta... Hah hah! Siinähän on koko suu puuduksissa sen jälkeen. Eikös se siinä tapauksessa oo parempi ilman puudutteita... Ja miten se pieni vauva sitten syö kun koko suu on niin puuduksissa ettei tunne mitään. Meillä ainakin vauva söi jo tunnin kuluttua napsaisusta, eikä takuulla olisi syönyt jos suu/kieli olisi ollut vielä kipeä.

t: jonkin sortin ammattilainen, joka näistä asioista sattuu tietämään

Käyttäydytkö työssäsikin näin ylimielisesti? Nimenomaan "jonkin sortin" ammattilainen.

ja tuo menetelmä on oikea jos kyseessä ihan pieni vauva. Isommat lapset nukutetaan.



Tuttavaperheen lapselta ei leikattu vauvana ja syöminen oli todella hankalaa etenkin kun siirryttiin kiinteisiin. Kaikki ruoka piti muussata.



Mikä pahinta puheenkehitys oli heikkoa, lapsi yritti puhua mutta puhe oli epäselvää. Vihdoin leikattiin ja oli niin iso että humautettiin. Pian operaation jälkeen puhe oli selkeää ja puheenkehitys otti isoja harppauksia.



Mieluummin niin että toimenpide tehdään ihan pienenä niin ei tule myöhemmin harmeja.

Nauratti vaan ajatus pikkuvauvan suuhun suihkuttamisesta. Ja alkoi harmittaa tuo kun sitä pidetään niin kamalana asiana, kun ilman puudutteita tehdään. Siis nämä myöhemmin tulleet kommentit,ei ap: ihmettely.

Anteeksi jos olin tyly tai ylimielinen. Ja ei, en ole työssäni mielestäni ylimielinen vaan vastaan asiallisesti ihmisten kysymyksiin. Huomasin kyllä viestini tylyyden kun sen itse jälkeenpäin luin...



t: se jonkin sortin ammattilainen

Eli ap:n alkuperäisiin kysymyksiin. Oli kyllä aika ajattelematonta lääkäriltä ryhtyä toimenpiteeseen ilman, että kertoi siitä. Siinä voi kuvitella miten pelästyy sellainen, joka ei asioista tiedä. Varsinkin aina kun on kyse omasta vauvasta/lapsesta. Oli kyllä aika kurjasti tehty.



Toisekseen kyllä se varmasti vähän sattuu, mutta parempi nyt pikkuisena kuin sitten esim.3-vuotiaana. Tuolloin niitä kyllä sitten puudutellaankin.

Ja tosiaan, meillä sama tehty 2 kk: ikäisenä, koska ei saanut syötyä kunnolla.Tuolloin ei puudutettu eikä tuntunut vauvaa paljon vaivaavan, itkua ihan vähän vain niin kuin teilläkin. Mutta me tiesimme etukäteen mihin toimenpiteeseen olimme menossa ja lääkäri selosti kyllä tilanteen meille.

Kannattaa ajatella, että nyt se on ohi eikä ainakaan pitäisi vaikuttaa sitten puheen kehitykseen tai syömiseen. :)



t: edelleen se, joka näkee näitä työssään melko usein

1. luokkalaisena, kun en oppinut r-kirjainta.

Muistan, miltä napsaus tuntui, mutten muista, että se olisi niin hirveästi sattunut, tai että olisin itkenyt.

Kerroin, että vauvalla on huono imuote. Lääkäriä se hymyilytti. Kerroin, että synnärin lääkäri oli epäillyt jännettä kireähköksi. Kirurgilääkäri käski laittaa vauvan pöydälle ja nappasi sakset käteensä ja sekunnissa oli jänne poikki. Hän ei kysynyt, haluammeko katkaisua, ei tutkinut, oliko tarvetta. Tunsin itseni julmuriksi ja petyin, kun spesialisti ei esitellyt asiaa meille saati tutkinut toimenpiteen tarvetta. Kyse on nyt siis kuitenkin vauvani kivun määrästä. Siihen kaipailen tietävämpien vastauksia. -ap