Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko insinööriopinnot muka vaativammat kuin sosionomiopinnot?
28.04.2018 |
Kuitenkin korkeakoulututkintoja molemmat. Ärsyttää tuttavani, joka väittää sosionomiopintojen hoituvan hyvillä arvosanoilla miltei vasemmalla kädellä, mutta insinööriopinnoissa joutuu tekemään töitäkin.
Itse siis olen hakemassa sosionomiopintoihin aikuispuolelle.
Itse sanoisin, että kuka tahansa voi opetella matematiikkaa ja laskemaan, mutta ihmisten kanssa pitää jo käyttää älyä. He eivät toimi kaavojen mukaan ennustettavasti.
Miksi sosiaalialalla ja hoiva-alalla (amk) on "helppouden" maine? Että opiskelemaan pääsee kun osaa nimensä kirjoittaa ja opinnot alakoulutasoa. Ja että alalle hakeutuvat lähinnä bimbot ja huonoarvosanaiset, jotka eivät keksi muutakaan. Skarpit menevät teknisille ja kaupallisille aloille, ehkä yliopistoon sosiaalityötä opiskelemaan tai kasvatusaloja. Mutta amk ei ole mitään.
Ei arvosteta yhtä paljon kuin tekniikan aloja, vaikka äärimmäisen tärkeää työtä ja vaativaa tunnetyötä.
Kommentit (74)
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Matemaattisesti lahjakkaat eivät hakeudu AMK-opintoihin, koska heitä ei riitä edes yliopistojen/teknillisten korkeakoulujen tarpeisiin. Insinööriksi päätyvät matemaattisesti vähemmän lahjakkaat, koska sinne pääsee helposti. Ja opinnot on pitänyt jo kauan sitten mukauttaa sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on kuitenkin, että sosionomiopiskelijat ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin insinööriopiskelijat. Johtuu siitä, että jos lukiossa on pärjännyt edes jotenkin matemaattisissa aineissa, näistä ihmisistä on niin kova pula, että yliopiston tai teknillisen korkeakoulun ovet näille ihmisille aukeavat. Insinööriopintoihin päätyvät pelkät jämät. AMK-opettajat tietävät tämän ongelman.
Sen sijaan niille yliopistoaloille, joille sosionomiksi opiskelevat haluaisivat, on hyvin vaikea päästä, ja erittäin hyvälläkin papereilla voi jäädä ulos (psykologi, luokanopettaja jne), jolloin sosionomiksi voi päätyä opiskelemaan hyvinkin fiksua porukkaa.
Kovasti tätä on alapeukutettu, mutta näinhän tämä oikeasti on. Kaikki, jotka tietävät mitään korkeakoulujen hakusysteemeistä tietävät tämän.
Ainoa kysymys:
MITÄ VÄLIÄ?
Jos haluat sosionomiksi, niin se ja sama miten joku muu alat arvottaa. Mitä se sinua liikuttaa pätkääkään, onko kaverisi mielestä opintosi vaikeita vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Matemaattisesti lahjakkaat eivät hakeudu AMK-opintoihin, koska heitä ei riitä edes yliopistojen/teknillisten korkeakoulujen tarpeisiin. Insinööriksi päätyvät matemaattisesti vähemmän lahjakkaat, koska sinne pääsee helposti. Ja opinnot on pitänyt jo kauan sitten mukauttaa sen mukaan.
Mä olen matemaattisesti lahjakas, ja inssimatikka oli sikahelppoa. Matikka on kuitenkin vain yksi aine, laskemista on paljon muutakin alasta riippuen. Ammattikouluissa on kyllä matemaattisesti lahjakkaita, mutta vaikeudet ovat kielissä tai teoria-aineissa ja siksi lukion on jätetty väliin. Nämä hakeutuvat AMK:aan ja on jo valmiiksi suunniteltu, ettei käy lukiota vaan hakee ammattikorkeaan tekniselle puolelle amiksen jälkeen. Itse hain siksi, että paikkakunnalla, missä asuin, ei ollut yliopistoa ja oli siinä vaiheessa jo perhe ja miehen vakityö. Olin alanvaihtaja, mutta aiemman alan työllisyys oli huono ja sisälsi paljon asiakaspalvelua, mistä en pidä. Nyt on vakityö. Nykyisellä paikkakunnalla on yliopisto, mutta tekniikan puoli on pieni ja siellä ei ole sellaista alaa, mikä kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Lastenhoitajat ovat lähihoitajia, eivät sosionomeja. Sosionomi voi toki toimia päikyssä lto:na, tai päiväkodin johtajana.
Sosionomit toimivat myös esim. lastensuojelussa ohjaajina, perhetyöntekijöinä, jälkihuoltotiimeissä jne.
Myös aikuissosiaalipuolella esim. sosiaaliohjaajina sosiaalitoimistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Matemaattisesti lahjakkaat eivät hakeudu AMK-opintoihin, koska heitä ei riitä edes yliopistojen/teknillisten korkeakoulujen tarpeisiin. Insinööriksi päätyvät matemaattisesti vähemmän lahjakkaat, koska sinne pääsee helposti. Ja opinnot on pitänyt jo kauan sitten mukauttaa sen mukaan.
Mä olen matemaattisesti lahjakas, ja inssimatikka oli sikahelppoa. Matikka on kuitenkin vain yksi aine, laskemista on paljon muutakin alasta riippuen. Ammattikouluissa on kyllä matemaattisesti lahjakkaita, mutta vaikeudet ovat kielissä tai teoria-aineissa ja siksi lukion on jätetty väliin. Nämä hakeutuvat AMK:aan ja on jo valmiiksi suunniteltu, ettei käy lukiota vaan hakee ammattikorkeaan tekniselle puolelle amiksen jälkeen. Itse hain siksi, että paikkakunnalla, missä asuin, ei ollut yliopistoa ja oli siinä vaiheessa jo perhe ja miehen vakityö. Olin alanvaihtaja, mutta aiemman alan työllisyys oli huono ja sisälsi paljon asiakaspalvelua, mistä en pidä. Nyt on vakityö. Nykyisellä paikkakunnalla on yliopisto, mutta tekniikan puoli on pieni ja siellä ei ole sellaista alaa, mikä kiinnostaisi.
Tottakai kaltaisiasi yksittäisiä opiskelijoita on, mutta koska moni AMK-insinööriopiskelijoista on lukion käyneitä ei niin lahjakkaita matemaattisesti, opinnot on täytynyt mitoittaa sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Matemaattisesti lahjakkaat eivät hakeudu AMK-opintoihin, koska heitä ei riitä edes yliopistojen/teknillisten korkeakoulujen tarpeisiin. Insinööriksi päätyvät matemaattisesti vähemmän lahjakkaat, koska sinne pääsee helposti. Ja opinnot on pitänyt jo kauan sitten mukauttaa sen mukaan.
Ei kaikki matemattisesti lahjakkaat suinkaan halua mennä yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa joku sosionomi miten kauan teillä menisi opettaa hommanne insinöörille, ja sitten joku insinööri voisi kertoa miten kauan teillä menisi opettaa sosionomi hallitsemaan teidän hommat.
Huono kysymys, koska persoonan täytyy olla tietynlainen, jotta voi toimia sosionomina. Siihen taas ei voi opettaa.
Eli jos inssi on sellainen, jolla alkaa alahuuli väpättää kun esim. joku huutaa hänelle, niin ei tule selviämään päivääkään sosionomina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus on älykkyyttä, insinöörit normaalia älykkäämpiä ja sosionomit yleensä jotain lastenhoitajia, ei siinä juuri aivoja tarvita. Sosionomiksi voisi opiskella varmasti jopa kuka tahansa heikkolahjainen ihminen, insinööriksi vain tarpeeksi älykäs. Tietysti arvostan enemmän inssejä kuin jotain bimbokanasosionomeja. :D
Juu tässä kommentissa oikein loistaa se normaalia korkeampi älykkyys! :D
/s
Ja minä olen se ääliö, jolle yliopistossa opiskelu on ollut naurettavan kevyttä ja helppoa oikeasti vaativaan ja työelämälähtöiseen amk-opiskeluun verrattuna... Tällainen vertailu nyt vain on vähän absurdia kun on niin ihmisestä ja alasta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vielä amk-insinöörinä väitän, että jos joku insinööriksi valmistunut tai insinööriopiskelija väittää, että sen tutkinnon suorittaaksen pitäisi olla älykäs, niin sellainen ei itse ole mitenkään älykäs. Matikassa olen kyllä aina ollut hyvä, mutta ryhmästäni yksikään ei reputtanut matikkaa. Fysiikassa oli vaikeuksia parilla, sellaisella, joilla ei ollut lukiopohjaa, mutta yllättävän hyvin muut amistaustaisetkin pärjäsivät. Jostain syystä amistaustaiset pärjäsivät hyvin myös laskemista vaativissa ammattiaineissa. Sen sijaan englanti, samalla kun nämä ammattiaineissa huippuoppilaat pitivät esitelmiä, mun korvat vuotivat verta. Aika monta sellaista taisi ryhmässäni olla, jolla on suurin piirtein muut vitosia, mutta englanti menty läpi juuri ja juuri. Mutta täytyy kyllä olla pölkkypää, jos kuvittelee inssiopintojen jotain suurta älyä vaativan. Sarkasmia se varmaan olikin? Tosin siksi en ole varma, kun ole livenäkin tavannut tällaisia ihmisiä, mm. juuri omassa ryhmässäni ja nämä ajattelivat eivät juuri itse sitä välkyintä porukkaa olleet.
Totta, matikka on suhteuttu. Meillä ensimmäisillä tunneilla laskettiin murtolukuja! Kyllä, oikeesti. Kuulemma nykyoppilaista osa, lukiopohjaisistakaan, eivät inssiopintoja aloittaessaan osaa niitä ja niitä kuitenkin pitäisi ammattiaineissa laskea.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on kuitenkin, että sosionomiopiskelijat ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin insinööriopiskelijat. Johtuu siitä, että jos lukiossa on pärjännyt edes jotenkin matemaattisissa aineissa, näistä ihmisistä on niin kova pula, että yliopiston tai teknillisen korkeakoulun ovet näille ihmisille aukeavat. Insinööriopintoihin päätyvät pelkät jämät. AMK-opettajat tietävät tämän ongelman.
Sen sijaan niille yliopistoaloille, joille sosionomiksi opiskelevat haluaisivat, on hyvin vaikea päästä, ja erittäin hyvälläkin papereilla voi jäädä ulos (psykologi, luokanopettaja jne), jolloin sosionomiksi voi päätyä opiskelemaan hyvinkin fiksua porukkaa.
Sisäänpääsyprosentit ei kerro mitään älykkyydestä vaan hakijoiden ja paikkojen suhteesta. Jos 1000 tyhmää hakee 10 paikkaa verrattuna 1000 fiksua 400 paikkaa, mitä se prosentti oikein kertoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Insinööriopinnot on helppoja. Vaikeinta siinä on turhautuminen. Ei järjestetä kursseja, pitää odottaa että pääsee ryhmiin, ei voi tenttiä ajoissa, harjoittelut on liian pitkiä ja niitä on vaikea saada. Inssiksi voisi lukea kahdessa vuodessa jos siihen annetaisi mahdollisuus.
Muistuttaisin kaikkia, ettei ole olemassa mitään AMK-inssin matematiikkaa, vaan opetetut asiat määrää ala, ja vaikeustason opettaja. Erot koulujen ja alojen välillä voivat olla suuria.
Käytännössä asian kuuluisi olla niin, että alakohtaiset matematiikat ovat vastaavat kuin yliopiston kandiopiskelijoilla samalta alalta. Erot koulutuksessa syntyvät siinä, että kun amkkilainen menee työharjoitteluun, opiskelee kandi sivuaineita.
Vierailija kirjoitti:
Ja minä olen se ääliö, jolle yliopistossa opiskelu on ollut naurettavan kevyttä ja helppoa oikeasti vaativaan ja työelämälähtöiseen amk-opiskeluun verrattuna... Tällainen vertailu nyt vain on vähän absurdia kun on niin ihmisestä ja alasta kiinni.
Minusta taas keskenään niin erilaisten alojen vertaily on yksinomaan typerää, jos sitä vertailya tehdään "mää oon fiksumpi ku sää!" -mielellä.
Sosionomin opinnot voivat tuntua helpoilta, mutta alalla pärjääminen on toinen juttu. Kestätkö vaikeita asiakasryhmiä, vai alatko itkeä heti kun joku sanoo pahasti.
Inssiopinnoissa taas sitten ne omat haasteensa.
En itse suoraan sanoen edes käsitä, millä intresseillä porukka haluaa saada sen oman koulutusalansa kuulostamaan paljon vaikeammalta kuin joku toinen ala?
Vierailija kirjoitti:
Itse teknisellä alalla työskennelleenä ja sitten yliopistossa humanistis-yhteiskuntatieteelliselle alalle siirtyneenä voin kertoa että jotkut ihmistutkimuksen aineet ovat yllättävän vaikeita. Jo maisterivaiheessa sai huhkia aikalailla ja alkuvaiheessa eteen saattoi tulla niin vaikea kirja, ettei siitä tajunnut ensilukemalla yhtään mitään. Teoriat ovat vaikeita ja monimutkaisia... Monien teknisten tieteiden näkökulma kun on hyvin yksioikoinen ja konkreettinen verrattuna ihmistieteisiin.
Tähän tekisi mieli heittää aamenet. Abstrakti ajattelukin onneksi kehittyy, kun sitä sitkeästi harjoittaa. Itse innostuin alun kangertelun jälkeen niin, että päätin tehdä vielä väitöskirjankin.
Nykyään jos insinööri haluaa menestyä, vaaditaan hyvät sosiaaliset taidot.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Muistuttaisin kaikkia, ettei ole olemassa mitään AMK-inssin matematiikkaa, vaan opetetut asiat määrää ala, ja vaikeustason opettaja. Erot koulujen ja alojen välillä voivat olla suuria.
Käytännössä asian kuuluisi olla niin, että alakohtaiset matematiikat ovat vastaavat kuin yliopiston kandiopiskelijoilla samalta alalta. Erot koulutuksessa syntyvät siinä, että kun amkkilainen menee työharjoitteluun, opiskelee kandi sivuaineita.
Yliopiston kandit opettelevat kaikki samat matematiikat. Ero on siinä, opiskelevatko laajat kurssit vai normaalit kurssit.
Alue: Aihe vapaa
Tälläinen keskustelu ja kysymyksenasettelu ei ole kovin hedelmällinen.
Ap:n kysymyksen vastakkainasettelu ei toimi esim. siinäkään, että sosiologiaa ei oikeastaan opeteta koulussa, matematiikkaa taas opetetaan. Siinä suhteessa insinööriopinnot ovat opiskelijalle helpompia, koska osa aiheesta on jo opittu aikaisemmin. Sosionomiopinnoissa aihepiirit ovat vaikeammat, koska niitä ei opeteta lukiossa ja koska ne liittyvät ihmisiin. Jokainen voi miettiä mitä eväitä olisi lukiopohjalta selittää miten ehkäistä kansalaisten marginalisoitumista. Kysymykset ovat isoja ja merkittäviä.
Itse teknisellä alalla työskennelleenä ja sitten yliopistossa humanistis-yhteiskuntatieteelliselle alalle siirtyneenä voin kertoa että jotkut ihmistutkimuksen aineet ovat yllättävän vaikeita. Jo maisterivaiheessa sai huhkia aikalailla ja alkuvaiheessa eteen saattoi tulla niin vaikea kirja, ettei siitä tajunnut ensilukemalla yhtään mitään. Teoriat ovat vaikeita ja monimutkaisia ja niiden soveltamineen elävään elämään vielä vaikeampaa. Ihmiselämä on vain paljon monimutkaisempaa kuin teknologia, mutta tätä harva inssi ymmärtää. Monien teknisten tieteiden näkökulma kun on hyvin yksioikoinen ja konkreettinen verrattuna ihmistieteisiin.