Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV
Kommentit (4145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkona näyttää olevan ihana ilma ja siitä tuli mieleen kesä. Aloin ajatella, miten mukavaa meillä olisi yhdessä kesällä. Rakastan valoisia kesäöitä ja olisi ihanaa katsella kanssasi merta rantakallioilla istuen. Meri olisi peilityyni ja olisi aivan hiljaista, kuuluisi vain jotain lintujen ääniä. Tällaisissa kesäajatuksissa lähetän sinulle halauksia.
En tiedä, onko tää mulle, mutta juuri tuollaisesta haaveilen rakkaani kanssa.
Sehän voisi olla ihan toteutettavissa, vai mitä mieltä olet?
ei ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkona näyttää olevan ihana ilma ja siitä tuli mieleen kesä. Aloin ajatella, miten mukavaa meillä olisi yhdessä kesällä. Rakastan valoisia kesäöitä ja olisi ihanaa katsella kanssasi merta rantakallioilla istuen. Meri olisi peilityyni ja olisi aivan hiljaista, kuuluisi vain jotain lintujen ääniä. Tällaisissa kesäajatuksissa lähetän sinulle halauksia.
En tiedä, onko tää mulle, mutta juuri tuollaisesta haaveilen rakkaani kanssa.
Sehän voisi olla ihan toteutettavissa, vai mitä mieltä olet?
Haluaisin ehdottomasti toteuttaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Ensinnäkin en edes tiedä, mitä tämä toinen osapuoli minusta ajattelee.
Etkö haluaisi ottaa selvää asiasta?
Todellakin haluaisin. Vaan ei ole tullut tilaisuutta.
Tuossa jälkimmäisessä lauseessa olisi sille kielipoliisille töitä.
Ymmärsitkö kuitenkin mitä siinä luki?
Kyllä ymmärsin. Siinä luki näin: rakastan ja kaipaan häntä niin että sydämeen sattuu, kohta koko sielu repeytyy ja kuuluu vain rutsk.
Tajusin juuri että tulen olemaan koko loppuelämäni tosi yksinäinen, koska kaikki näin vanhat ovat jo varattuja. Lisäksi vanhoilla ystävillä ei ole enää juurikaan aikaa, koska heillä on perheensä. Kukaan tämän ikäinen ei realistisesti halua enää ystävystyä, koska eivät ehdi nähdä edellisiäkään ystäviä. Enkä jostain syystä osaa ystävystyä paljon nuorempien kanssa. On aika tyhjä olo.
Olin äsken pitkällä kävelyllä ja mieleen tulvi vain toinen toistaan kiihottavampia ajatuksia sinusta ja minusta yhdessä. Kuinka voimakasta seksuaalista halua sitä voikaan tuntea miestä kohtaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Jos kyse on pettämisestä, se on syntiä.
En kyllä jaa tuota syntinäkemystä, enkä ole tilivelvollinen muille kuin itselleni. Toista ihmistä ei voi omistaa ja vaikka naimisissa olenkin, ei se tee minusta _varattua_.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Ensinnäkin en edes tiedä, mitä tämä toinen osapuoli minusta ajattelee.
Etkö haluaisi ottaa selvää asiasta?
Todellakin haluaisin. Vaan ei ole tullut tilaisuutta.
Jäin miettimään tätä. Sellaista ajattelin että jos jotain haluaa ihan oikeasti, tekee kyllä ihan mitä vaan että saa sen. Tämäkin kaipailija ei vaan oikeasti halua, tyytyy kirjottelemaan tässä ketjussa mutta siihen se sitten jääkin. Ei ole todellista rakkautta tässä ketjussa yhtään, pelkkiä sanoja vain.
Oletko sinä mies herkkä? Aina kaikkea ei näe päälle päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Jos kyse on pettämisestä, se on syntiä.
En kyllä jaa tuota syntinäkemystä, enkä ole tilivelvollinen muille kuin itselleni. Toista ihmistä ei voi omistaa ja vaikka naimisissa olenkin, ei se tee minusta _varattua_.
Onko puolisosi tätä mieltä myöskin?
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sinua T
Tuuli? Toni?
Minä en vaan voi mitään sille, että ajattelen sinua koko ajan. Olet minulle niin rakas.
Vierailija kirjoitti:
Minä en vaan voi mitään sille, että ajattelen sinua koko ajan. Olet minulle niin rakas.
Onko hän mies vai nainen?
Vierailija kirjoitti:
Minä en vaan voi mitään sille, että ajattelen sinua koko ajan. Olet minulle niin rakas.
Täähän on pelkkää mielenhallintaa. Aina kun hän tulee mieleen, käännät ajatukset systemaattisesti pois hänestä. Tätä kun riittävän pitkään teet niin et enää muista häntä tai hänestä tulee sinulle yhdentekevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Jos kyse on pettämisestä, se on syntiä.
En kyllä jaa tuota syntinäkemystä, enkä ole tilivelvollinen muille kuin itselleni. Toista ihmistä ei voi omistaa ja vaikka naimisissa olenkin, ei se tee minusta _varattua_.
Onko puolisosi tätä mieltä myöskin?
Uskoakseni kyllä, hänelläkin terve järki liikkuu. Jaamme myös yhteisen moraalikäsityksen ja olemme sitoutuneet toisiimme ja perheeseen. Ei se silti automaattisesti poissulje tunteiden syntymistä muitakin ihmisiä kohtaan, tai tarkoita että perheitä lähdettäisiin rikkomaan. Onko ajatuksentasolla toisen himoitseminen vähemmän syntiä kuin sen soveltaminen käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri että tulen olemaan koko loppuelämäni tosi yksinäinen, koska kaikki näin vanhat ovat jo varattuja. Lisäksi vanhoilla ystävillä ei ole enää juurikaan aikaa, koska heillä on perheensä. Kukaan tämän ikäinen ei realistisesti halua enää ystävystyä, koska eivät ehdi nähdä edellisiäkään ystäviä. Enkä jostain syystä osaa ystävystyä paljon nuorempien kanssa. On aika tyhjä olo.
Mulla vähän sama tilanne. Kuinka vanha olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en vaan voi mitään sille, että ajattelen sinua koko ajan. Olet minulle niin rakas.
Täähän on pelkkää mielenhallintaa. Aina kun hän tulee mieleen, käännät ajatukset systemaattisesti pois hänestä. Tätä kun riittävän pitkään teet niin et enää muista häntä tai hänestä tulee sinulle yhdentekevä.
Miksi olet täällä kaipausketjussa jos olet noin etevä tunteiden kieltäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistohippi kirjoitti:
Miksi ei vaan voi mennä ja panna sitä rakastaan. Sivukaupalla setvitään jotain tuntomerkkiä joka sopii joka toiseen. Eläkää.
Voi kun oliskin noin yksinkertaista! Menisin heti ja panisin kuin viimeistä päivää.
Entä jos se oletkin sinä itse joka tekee asioista monimutkaisia? Mitä jos rakkauden tuhlaaminen onkin syntiä.
Jos kyse on pettämisestä, se on syntiä.
En kyllä jaa tuota syntinäkemystä, enkä ole tilivelvollinen muille kuin itselleni. Toista ihmistä ei voi omistaa ja vaikka naimisissa olenkin, ei se tee minusta _varattua_.
Onko puolisosi tätä mieltä myöskin?
Uskoakseni kyllä, hänelläkin terve järki liikkuu. Jaamme myös yhteisen moraalikäsityksen ja olemme sitoutuneet toisiimme ja perheeseen. Ei se silti automaattisesti poissulje tunteiden syntymistä muitakin ihmisiä kohtaan, tai tarkoita että perheitä lähdettäisiin rikkomaan. Onko ajatuksentasolla toisen himoitseminen vähemmän syntiä kuin sen soveltaminen käytännössä?
Mikä sulle on se raja mitä saa toisen kanssa tehdä?
Kun hukkasin sut, hukkasin myös kaiken muun elämässä. Nyt seison kuilun reunalla ja katson taaksepäin. tahtoisin palata mutta polku sinne on kasvanut umpeen. En pääse kulkemaan vastatuuleen.
En tiedä, onko tää mulle, mutta juuri tuollaisesta haaveilen rakkaani kanssa.