Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa avioehdon tai oman kirjallisen sopimuksen summasta minkä antaisi mulle erotessamme
27.04.2018 |
Mieheni on hakenut avioeroa ja meneillään on harkinta-aika. Meillä ei ole avioehtoa ja nyt sitä ei kai edes voi tehdä, jos avioero on jo vireillä. Haluaa tehdä suullisen ja kirjallisen sopimuksen rahojen jaosta. Meillä ei sen kummempaa omaisuutta ole, mitä nyt omat/yhteiset rahat tilillä. Meillä on siis omat tilit ja yhteinen tili. Käytännössä kaikki maksetaan omilta tileiltä, yhteiselle ollaan joskus säästetty eli siirretty rahaa omilta tileiltä, mut ei enää vähään aikaan.
Mies sanoi, et tehdään sopimus, et jos tulee ero, niin hän antaa omalta tililtään mulle 4000e. Eli tämä olisi meidän välinen sopimus, ei sen virallisempi. Normaalisti jos erotaan eikä avioehtoa ole, kaikki rahamme jaettaisiin tasan ja saisin täten enemmän kuin 4000e. Miehellä on enemmän rahaa kuin mulla (tavallaan ne on yhteisiä, ei yleensä olla puhuttu sinun ja minun rahoista) eikä meillä ole ollut ongelmia raha-asioiden suhteen tai siitä kumpi maksaa mitäkin. Kun menimme naimisiin, molemmat oli opintojen loppusuoralla eli kummallakaan ei ollut rahaa eikä muutakaan omaisuutta pahemmin. Mies pääsi heti töihin valmistuttuaan ja minä aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Mulla jäi gradu roikkumaan ja se on vieläkin tekemättä. Sovittiin, että olen mahdollisimman pitkään lapsen/lasten kanssa kotona eli ainakin 3-vuotiaaksi asti. Ja näin olin. Haaveiltiin toisesta lapsesta, mutta häntä ei kuulunut. Oli lapsettomuushoitoja ja esikoinen täytti jo 3v. Olin sen jälkeen työttömänä (tein jonkun Seuren keikan) vuoden, kunnes syntyi toinen lapsemme. Helmikuussa lapsi täytti 3v ja olen tässä miettinyt mitä alkaisi. Aloittaako uuden alans opiskelu vai hakisiko taas keikkatöitä vai mitä. Mies alkaa olla hermona, kun en mene töihin. Vaikka siis juurihan lapsi täytti 3v ja oltiin sovittu, et mahdollisimman pitkään olen kotona heidän kanssaan. Tosin mies sanonut, et hänkin olisi halunnut olla kotona välillä ja et mä töissä. Mut kun mulla ei työpaikkaa ollut, niin meni sitten näin, et mä olin kotona. Mulla nyt työttömyys jatkuu ainakin toistaiseksi, kunnes löydän työ-/opiskelupaikan.
Mies naljailee tosi usein siitä, kun en ole työssä jne. Ja nyt sitten ehdotti, tuota et JOS erotaan, niin sovitaan, et hän antaa mulle 4000e, eikä jaeta rahoja tasan. Ymmärrän miestäni, onhan hän tienannut kaikki nämä vuodet, kun mä olen ollut kotona lasten kanssa tai työttömänä. Mutta hän teki paljon ulkomaan työreissuja varsinkin ensimmäisen lapsemme ollessa pieni eli avioliittomme alkuaikoina. Oli parikin viikkoa pois. Ja aina mä olen hoitanut kodin. Mies joskus harvoin imuroi, esim. lomalla ollessaan. Tekee ruokaa kyllä, kun tykkää siitä ja hoitaa ruokaostoksia sekä on lasten kanssa. Muuten koti ja lapset on mun vastuulla pääasiassa ja minusta hyvä näin, koska olen ollut kotona. Eipä ole tarvinnut miehen sitten töistä tullessaan tehdä kotihommia, vaan on saanut olla lasten kanssa tai mennä omiin harrastuksiin. Sama viikonloppuna, on ollut aikaa enemmän lapsille ja muulle kuin kotitöille.
jatkuu..
Kommentit (361)
Kiitos teille, sain taas ajattelemisen aihetta. Kaikki vaan nousee pintaan, niin meinaa itkettää. Pidän kyllä puoleni, en ole suostumassa tuohon neljään tonniin. Se kuulostaa minustakin pieneltä näistä viimeisistä kahdeksasta vuodesta. Ja olen sanonut miehelle, että kun ja jos erotaan, niin katsotaan sitten se ositus. Siis ihan mitä tulee lain mukaan kummalekin ja kattoo sit vielä haluanko "antaa" miehelle enemmän. En nyt tuosta tän aamuisesta uhkailusta ainakaan nujerru. Tyhmää uhkailla erolla, kun sitä on kuitenkin tekemässä koko ajan... erotkoon sitten.
Luulenpa, että olisi jo eronnut, jos ei olisi lapsia. Käytännön asiat hidastaa, sama itselläkin. Vaikka mies on ollut siis kuitenkin se, joka eroa enemmän halunnut ja uhkaillut sillä eri tilanteissa. Mä en koskaan. En hoida asoita uhkailemalla. Pahoittelut, kun avauduin nuita meidän riitajuttuja, ei sinänsä liity aiheeseen ja toki näkemys on yksipuolinen. Eli ei niistä sen enempää, kun ei niitä pysty kuitenkaan tänne kaikkia sepustamaan, jää vain pintaraapaisuksi. Sen olen päättänyt, etten enää miestä halua, parempi olla yksin. Itseni tuntien.
Meillä lapsia halusi molemmat. Mies olisi toista alkanut yrittää jo aikaisemmin, itse en halunnut. Halusin toipua edellisen vauva-ajoista. Toki, jos lapset olisi tulleet lyhyemmällä ikäerolla, olisin ns.lusmuillut vähemmän vuosissa ehkäpä. Jotenkin ymmärrän miestä, mut toisaalta, kun ei kaikki mene aina niinkuin olis järkevintä. Tavallaan turha jossitella, et JOS olisin mennyt gradun kanssa jahkailun sijaan töihin, niin olisi paremmat tuet saanut ja mies arvostaisi enemmän jne. Ja ymmärrän, kun olen tällainen päivä kerrallaan eläjä enkä kovin suunnittelija. Esim. opiskelemaan lähtiessä en miettinyt yhtään (tai ehkä vähän) missä mahdollisesti olisin töissä. Menin vaan, kun vaikutti mielenkiintoiselta ja sitä se olikin. Jälkeenpäin harmitellut, et olisi pitänyt valita vähän järkevämpi ala työllisyyden kannalta. Tai ainakin selkeämpi. Joku konkreettisempi. Ei kukaan mulle sanonut, et hei kannattaako tms.
Mies olisi tarvinnut erilaisen vaimon. Ja mä erilaisen miehen. Tosi oivaltava ajatus, heh. Miehelle vaimo, joka on tekevä, aktiivinen, sosiaalinen siis hyvät sosiaaliset taidot, sellainen jota ei tarvitse hävetä missään eikä kenenkään kanssa... hoitaa kodin ja lapset, menee töihin ja hoitaa kodin ja lapset siltikin ja ehkä mieskin osallistuisi...ja joka tietää missä kaikki miehen vaatteet ja tavarat on, kun mies kysyy (mies ei viitsi etsiä, vaikka itse niitä hävittelee ja laittaa minne sattuu, niin ei ihme jos ei löydy heti), sellainen joka ei kato maajussille morsianta, ensitreffit alttarilla, ei temppistä, ei bacheloria eikä mitään turhanpäiväistä hömppää. Vaan kehittää itseään jatkuvasti, kattoo dokkareita jne ja ehkä jotai kauhuleffoja (koska mieskin kattoo, eikä ne ole sen mielestä hömppää vaikka mulla ei tuu mieleenkään kattoo, pelottaa jo ajatuskin :D). Joo, en oo kattonut ikinä kauhuleffoja tms. Vaimo, jonka perheessä ei ole mitään ns.epämääräistä vaan on ns.mallikodista, vaikka hänen omassa perheessä olisikin... vaimo, joka osaa käyttäytyä miehen kotona juuri niinkuin mies haluaa, hillitty jne. Ei saa olla eka vierailulla liian iloinen ja puhelias (vaikka jännittäisikin ja jännitys purkautuisi noin). Mies LUULI ja KUVITTELi minusta, et olen tuollainen vaan sen perusteella varmaan, et opiskelen yliopistossa. Mitä kiirehti naimisiinmenolla, olisi katellut kauemmin saanko gradun tehtyä ja työpaikkaa ja arvinoinut sit mut uudestaan. Sanonut itsekin, et mokasi. Ja hän kiirehti, en minä. Tyhmä minä, kun annoin kiirehtiä. Oltiin liian vähän oltu, kun mentiin naimisiin ja tuli eka lapsi.
Ja no, mulle ei miestä ollenkaan ehkä kuitenkaan, kiitos :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et missään tapauksessa anna suullista tai kirjallista sopimusta, eikä nyt ole pelkästään sinun etu, vaan myös pienten lasten, sillä todennäköisesti eron jälkeen lapset jäävät sinun pääasialle vastuulle. Tässä tilanteessa sinun tulee ajatella lasten etua ja oikeuksia. Miten rahattomana pystyt huolehtimaan heistä, sillä Suimessa elstusmaksut ovat todella pieniä, monen muuhun maahan verrattuna?
Vai onko mies esittänyt suostumuksen ottaa lapset hoidettavakseen?
Jos omaisuutenne menee tuomioistuimen ratkaistavaksi, niin saat hyvitystä kotivuosista, kun lapset ovat noin pieniä ja mahdollisesti jopa opiskelun keskeytyksestä, jos mies on tehnyt kokoaikaisesti töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.
Vierailija kirjoitti:
Mies olisi tarvinnut erilaisen vaimon. Ja mä erilaisen miehen. Tosi oivaltava ajatus, heh. Miehelle vaimo, joka on tekevä, aktiivinen, sosiaalinen siis hyvät sosiaaliset taidot, sellainen jota ei tarvitse hävetä missään eikä kenenkään kanssa... hoitaa kodin ja lapset, menee töihin ja hoitaa kodin ja lapset siltikin ja ehkä mieskin osallistuisi...ja joka tietää missä kaikki miehen vaatteet ja tavarat on, kun mies kysyy (mies ei viitsi etsiä, vaikka itse niitä hävittelee ja laittaa minne sattuu, niin ei ihme jos ei löydy heti), sellainen joka ei kato maajussille morsianta, ensitreffit alttarilla, ei temppistä, ei bacheloria eikä mitään turhanpäiväistä hömppää. Vaan kehittää itseään jatkuvasti, kattoo dokkareita jne ja ehkä jotai kauhuleffoja (koska mieskin kattoo, eikä ne ole sen mielestä hömppää vaikka mulla ei tuu mieleenkään kattoo, pelottaa jo ajatuskin :D). Joo, en oo kattonut ikinä kauhuleffoja tms. Vaimo, jonka perheessä ei ole mitään ns.epämääräistä vaan on ns.mallikodista, vaikka hänen omassa perheessä olisikin... vaimo, joka osaa käyttäytyä miehen kotona juuri niinkuin mies haluaa, hillitty jne. Ei saa olla eka vierailulla liian iloinen ja puhelias (vaikka jännittäisikin ja jännitys purkautuisi noin). Mies LUULI ja KUVITTELi minusta, et olen tuollainen vaan sen perusteella varmaan, et opiskelen yliopistossa.
Eikä luullut, tai kuvitellut.
Ihan oikeasti, sun mies on persoonallisuushäiriöinen, tiedän kyllä, oma isäni on ihan samanlainen ja tekee samoja juttuja, sillä on jo kolmas avioliitto menossa.
Sun miehellä ei olisi ikinä ollut mitään (!!!!) mahdollisuuksia tuollaiseen vaimoon, mitä sille haaveilit, koska se on itse alempitasoinen kuin tuollainen nainen ja se tietää sen. Sun mies on totaalista pohjasakkaa ihmisissä ja se tietää senkin.
Se iski suhun kyntensä, koska olet alistuva, ja teki sulle kaiken mitä tuollainen mies tekee (mm. lasten kiirehtiminen).
Sua on huijattu ja kunnolla, näet sen selkeästi eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.
Käytännössä se kotona oleva ei voinut edes hakeutua kodin ulkopuolelle töihin, koska hänelle olisi silti jäänyt kaikki lapsiin liittyvä. Jos mies olisi vaihtanut työpaikkaa, lapset olisi voint laittaa tarhaan ja nainen töihin. Lisäksi he olivat yhdessä sopineet, miten lastenhoito järjestetään. Miksei mies jäänyt kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ilmeisesti tuolla tavalla kuin ap:n mies myös Lauri Tähkä saanut puolisonsa juuri ennen eroa kiristettyä avioehdon allekirjoittamiseen? Ei nimittäin kukaan järkevä ihminen muuten kuin viimeisinä yrityksenä eron välttääkseen suostu noin epäedulliseen diiliin kuin Tähkän ex-vaimo. Ei mikään kiva mies sellainen, joka erotessa jättää entisen rakkaansa ja lastensa äidin puille paljaille. 😥
Mistä tiedät sen avioehdon sisällön? Minä olen kuullut ihan muuta tuosta "puille paljaille" jättämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman ap:n viestini luettuani tulee mieleeni läheinen tuttava, joka kokosi omaisuutta vaimon selän takana. Samanlainen akuutti tarve kirjoittaa avioehto, kun löysi uuden kumppanin. Vaimo ei onneksi suostunut, vaikka painostus oli kovaa, mies uhkasi itsemurhalla ja niin edelleen. Välillä pariskunnan asiasta neuvotellessa vähän isommalla äänellä oli soittamassa poliisia ja vänkäsi että vaimo on hoidon tarpeessa. Vaimo alkoi sitten nauhoittaa näitä neuvonpitoja, että olisi jotain todistusaineistoa ettei hän ainakaan seinähullu ole.
Ja tosiaankin, mies oli kerännyt ihan kohtuullisen hyvän omaisuuden. Ajatteli pitää sen ihan itse. Vaimo ei edes miettinyt, että miksi hyväpalkkainen mies ei pistä perheen hyvinvointiin mitään ylimääräistä. Vaimo ei rahojaan laskenut, päinvastoin yhteisen perheen hyväksi teki kaikkensa.
Ap:n kertomassa on paljon samoja piirteitä kuin tässä tuttavaparissa. Miehellä oli mm. hillitön tarve vahtia netinkäyttöä ja kaikki salasanat olivat hänen takanaan. Pisti netin käytöstä pois työmatkojen ajaksi tai ihan muuten vaan kun siltä tuntui. Yleensä se oli ”rangaistus” jostain mitä vaimo oli tehnyt (vaikkapa ruokaa, jossa oli jotain mistä mies ei pitänyt).
Tosi yleinen tarina.
Itsekin mietin ensimmäisenä, että ap miehellä on jo uusi suhde odottamassa.
Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.
Nyt se haluaa jatkaa lapsitehtailua uuden naisen kanssa, ja pitää salkkunsa, ap saa lapsineen olla köyhä ihan rauhassa.
En usko tähän. Ei missään nimessä jätä omia lapsiaan "köyhiksi", jos hänellä on varaa heitä elättää. Ei tule mielenviereenikään, etteikö maksaisi elatusmaksuja ja kustantaisi lapsille harrastuksia jne. Mieheni kyllä tunnen. Lapset nytkin eron este hänelle, luulen. Ei malta päästää irti lapsista, kun erotessa kuitenkin joutuu olee lapsistakin erossa. Hän kannustaa lapsia harrastamaan jne. opettaa koulujuttuja ja kaikkea. Tekee ja on lasten kanssa aktiivisesti. Leikkii 3v kanssa erilaisia mielikuvitsleikkejä, palohälytys, päiväkoti, muskari yms. tilanteita. Piirtää, leipoo jne (vaikka joskus oli mies, jonka suusta kuului: leipominen on naisten hommaa). On hyvä isä lapsilleen. (toki hermostuessaan on ne huonot puolet, on uhkaava, uhkailee tms. mitkä ei niin kivoja puolia, mutta varmaan kaikissa on jotain huonoja puolia vanhempana ja yleensäkin ihmisenä). En vaan millään voisi uskoa, et jättäisi lapset ns. heitteille ja hommaisi uusia. Jos hommaisikin uusia, niin pitäisi kyllä kaikista lapsista huolta. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt hyvä nainen järki käteen!!! Ei mitään sopimuksia. Jos et ajsttele itseäsi, sun täytyy ajatella lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.Käytännössä se kotona oleva ei voinut edes hakeutua kodin ulkopuolelle töihin, koska hänelle olisi silti jäänyt kaikki lapsiin liittyvä. Jos mies olisi vaihtanut työpaikkaa, lapset olisi voint laittaa tarhaan ja nainen töihin. Lisäksi he olivat yhdessä sopineet, miten lastenhoito järjestetään. Miksei mies jäänyt kotiin?
Mitä sää selität???? Väität ettei lapsellinen voi käydä töissä?? Kai ymmärrät että iso osa ihan yksinhuoltajistakin käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman ap:n viestini luettuani tulee mieleeni läheinen tuttava, joka kokosi omaisuutta vaimon selän takana. Samanlainen akuutti tarve kirjoittaa avioehto, kun löysi uuden kumppanin. Vaimo ei onneksi suostunut, vaikka painostus oli kovaa, mies uhkasi itsemurhalla ja niin edelleen. Välillä pariskunnan asiasta neuvotellessa vähän isommalla äänellä oli soittamassa poliisia ja vänkäsi että vaimo on hoidon tarpeessa. Vaimo alkoi sitten nauhoittaa näitä neuvonpitoja, että olisi jotain todistusaineistoa ettei hän ainakaan seinähullu ole.
Ja tosiaankin, mies oli kerännyt ihan kohtuullisen hyvän omaisuuden. Ajatteli pitää sen ihan itse. Vaimo ei edes miettinyt, että miksi hyväpalkkainen mies ei pistä perheen hyvinvointiin mitään ylimääräistä. Vaimo ei rahojaan laskenut, päinvastoin yhteisen perheen hyväksi teki kaikkensa.
Ap:n kertomassa on paljon samoja piirteitä kuin tässä tuttavaparissa. Miehellä oli mm. hillitön tarve vahtia netinkäyttöä ja kaikki salasanat olivat hänen takanaan. Pisti netin käytöstä pois työmatkojen ajaksi tai ihan muuten vaan kun siltä tuntui. Yleensä se oli ”rangaistus” jostain mitä vaimo oli tehnyt (vaikkapa ruokaa, jossa oli jotain mistä mies ei pitänyt).
Tosi yleinen tarina.
Itsekin mietin ensimmäisenä, että ap miehellä on jo uusi suhde odottamassa.
Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.
Nyt se haluaa jatkaa lapsitehtailua uuden naisen kanssa, ja pitää salkkunsa, ap saa lapsineen olla köyhä ihan rauhassa.
En usko tähän. Ei missään nimessä jätä omia lapsiaan "köyhiksi", jos hänellä on varaa heitä elättää. Ei tule mielenviereenikään, etteikö maksaisi elatusmaksuja ja kustantaisi lapsille harrastuksia jne. Mieheni kyllä tunnen. Lapset nytkin eron este hänelle, luulen. Ei malta päästää irti lapsista, kun erotessa kuitenkin joutuu olee lapsistakin erossa. Hän kannustaa lapsia harrastamaan jne. opettaa koulujuttuja ja kaikkea. Tekee ja on lasten kanssa aktiivisesti. Leikkii 3v kanssa erilaisia mielikuvitsleikkejä, palohälytys, päiväkoti, muskari yms. tilanteita. Piirtää, leipoo jne (vaikka joskus oli mies, jonka suusta kuului: leipominen on naisten hommaa). On hyvä isä lapsilleen. (toki hermostuessaan on ne huonot puolet, on uhkaava, uhkailee tms. mitkä ei niin kivoja puolia, mutta varmaan kaikissa on jotain huonoja puolia vanhempana ja yleensäkin ihmisenä). En vaan millään voisi uskoa, et jättäisi lapset ns. heitteille ja hommaisi uusia. Jos hommaisikin uusia, niin pitäisi kyllä kaikista lapsista huolta. -ap
Esim. lapsille on ihan ok ja suhtautuu heihin hyvin, minut ignooraa täysin. keskustelee lasten kanssa ja jos mä sanon jonkun sanan väliin, niin heti kauhea morkkaaminen, et älä sä nyt puutu tähän jne. Mietin mihin lapset oikein kasvaa..kasvaa jotenkin ihan vääristyneessä ilmapiirissä. On kyllä tehnyt selväksi lapsille, et äiti on jotenkin huono, arvoton..äiti ei osaa puhua just oikealla volyymilla, äänenpainolla/-sävyllä, eikä juuri oikeaan kohtaan keskustelua osaa sanojaan asettaa jne. Ja myös naljailee lasten kuullen juurikin tuosta, kun en ole töissä.. esim. mä sanon, et laitatko sukat oiottuna pyykkikoriin eikä mytyssä.. saattaa naljailla, et hei menisitkö töihin etkä vain makais kotona. Noniin, tää menee taas tähän. Mut siis kun tuo miehen kehuminen kuulosti niin hyvältä, ni ei se niin auvoista aina ole, vaikka osaakin olla lasten kanssa. Mut esim. hermostuu heille herkästi, pitää jäähyjä, yhtäkkiä lähtee kaikki pelit puhelimesta jne..siis joku teko, lapsi käyttäytyyy hänen mielestään väärin, niin menee sanakaansanomatta ja ottaa puhelimen ja poistaa kaikki mitä siellä vaa on (onneksi ekaluokkalaisella ei siellä paljon vielä ole...). On kyllä itsekin myöntänyt et toimii välillä väärin. Ja osaa pyytää anteeksi lapsilta, ei minulta.
Luulen, et me molemmat oltaisiin ilman toista parempia vanhempia.
Kuule ap, tee niin kuin tässä ketjussa on jo neuvottu ja hae ositusta jo nyt. Saat selville millaisia summia miehesi yrittää pimittää.
Eihän tuo neljä tonnia riitä edes muuttoon ja takuuvuokraan. Erota teidän kannattaa kertomasi perusteella mahd pian eikä pitkittää yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HUOM! Vaikka mies (tai te yhdessä) jätti ensimmäisen vaiheen hakemuksen, sinä voit yksin jättää toisen vaiheen hakemuksen harkinta-ajan päättymisen jälkeen. Eli sinun kannattaa olla tässä itse aktiivinen. Tämän jälkeen avioeropäätös annetaan miehelle tiedoksi, hän ei voi asiaa hidastaa.
Vierailija kirjoitti:
Et missään nimessä suostu. Jos mies kiristää (ota viestit talteen) niin aivan takuuvarmasti ottaa eron sillä sekunnilla kun tyydyt neljään tonniin. Nyt vain esittää että ei halua erota jos vain suostut.
Mies on todennäköisesti saanut jostain paljon rahaa (tai säästänyt), ja haluaa nyt että et pääse niihin käsiksi. Olet laittanut oman urasi jäähylle ja hoitanut HÄNEN pyynnöstä ja toiveesta yhteisiä lapsia kotona. En tiedä millä alalla olet, mutta monessa työssä 4000 euroa olisi saattanut kilahtaa tilillesi muutamassa kuukaudessa jos olisit päässyt töihin. Älä edes harkitse sovittelua.
Ota itse ero samantien ja tasan kaikki sinulle kuuluva (eli puolet!) mukanasi. Mies vaikuttaa manipuloivalta ja kamalalta ihmiseltä.
Et ole lusmuillut kotona, olet hoitanut yhteistä perhettä yhteisestä sopimuksesta.
Missä vaiheessa ap:n tekstissä sanottiin että MIEHEN PYYNNÖSTÄ JA TOIVEESTA hoitaa lapsia kotona? Niinpä, ei missään. Tekstissähän sanottiin, että yhteisen sopimuksen mukaan ap jäi kotiin hoitamaan lapsia. Luetun_ymmärtäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.Käytännössä se kotona oleva ei voinut edes hakeutua kodin ulkopuolelle töihin, koska hänelle olisi silti jäänyt kaikki lapsiin liittyvä. Jos mies olisi vaihtanut työpaikkaa, lapset olisi voint laittaa tarhaan ja nainen töihin. Lisäksi he olivat yhdessä sopineet, miten lastenhoito järjestetään. Miksei mies jäänyt kotiin?
Mitä sää selität???? Väität ettei lapsellinen voi käydä töissä?? Kai ymmärrät että iso osa ihan yksinhuoltajistakin käy töissä.
Ja vaikka lapset olisi viety heti synnyttyä hoitoon, niin ei se ilmaista ole, jos hyvä tuloinen päivähoitomaksu on 290€/kk/lapsi
Ja 2 lapselta, 6vuoden aikana se olisi sievoinen summa mitä isä olisi maksanut 2 lapsesta.
Vai eikö isä tarvitse osallistua kustannuksiin lainkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on mahdollistanut miehen töissä käynnin ;)
Mitä tyhjiä lauseita. Kaikkea ne pimperot itselleen uskottelevatkin.
Sinkkumies
Miehet voivat vuokrata kohdun, se maksaa sellaiset 70.000 yleensä. Synnytys maksetaan erikseen, yleensä yksityisesti sen 30.000.
Siihen päälle lapselle yöhoitaja, kaksi päivähoitajaa, vuorot siis. Siitä tulee kuukaudessa helposti se 15.000 ainakin (yölisät).
Kodinhoitaja myös, koska otetaan huomioon ettei ole vaimoa siivoamassa ja pyykkämässä, vähintään 4000 euroa per kk, yleensä enemmän eli jotain 6000.
Siitä voit aloittaa laskemisen.
Muuten hyvä, mutta Suomessa sijaissynnyttäjän käyttäminen on kielletty vuonna 2007. Pitkälti samaa linjaa noudatetaan muuallakin Euroopassa. Joissakin Euroopan maissa laki on vieläkin ankarampi kuin Suomessa. Jos kuvittelet vuokraavasi kohdun esimerkiksi USA:ssa, jossa se on laillista, et pääse 70 000 eurolla kovinkaan pitkälle. Euroopan itäpuolella taas tulet väkisinkin tukeneeksi törkeää ihmiskauppaa, jos kuvittelet sieltä päin maailmaa saavasi vuokrakohdun käyttöösi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.
Mutta sillä on kuitenkin rahallinen arvo. Jos perhe kuuluu ensimmäiseen maksuluokkaan, kunnallisen päivähoitokustannukset olisivat kahdesta lapsesta kymmeniätuhansia euroja. Tässä tapauksessa vanhin on 5-6v ja nuorin 3v
Kait isäkin olisi maksanut siitä oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.Mutta sillä on kuitenkin rahallinen arvo. Jos perhe kuuluu ensimmäiseen maksuluokkaan, kunnallisen päivähoitokustannukset olisivat kahdesta lapsesta kymmeniätuhansia euroja. Tässä tapauksessa vanhin on 5-6v ja nuorin 3v
Kait isäkin olisi maksanut siitä oman osuutensa.
Kyllä selityksiä löytyy, kun pitäisi toisen rahoja saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
””Osakesalkku on kerätty valmiiksi ap selkänahasta, ap hoitanut ilmaiseksi tuon miehen lapset ja kodin, mies matkustelee viikkojen työmatkoilla ja kerää rahaa itselleen ja uudelle lapsitehtailuyritykselle.””
Just juu... eikö kukaan tässä ketjussa mieti että ap:n mies on elättänyt perhettään viimeiset 7-8 vuotta? Kantanut yksin taloudellisen vastuun? Kenenkä selkänahkaa tässä onkaan rasitettu?!? Ap kirjoittaa että ei ole tehnyt mitään koulutuksensa ja työllistymisensä suhteen ja se miestä ahdistaa! Kuvitelkaa tilanne toistapäin - kotimies hoitaa onnellisen leppoisasti kasvavia lapsia kotona, sinä vaimona käyt töissä, teet työmatkoja, hankit kaikki rahat, lasket kuinka kulut kasvaa kun lapset vanhenevat, ja näet kuinka puolisosi ei aio mitenkään kantaa kortta kekoon takuueläkeikään asti, mistään isommasta hankinnasta ei voi haaveilla tai matkoista... voin sanoa että ainakin meikäläisen päänuppia rupeaisi kiristämään .
Ja ap, olet kirjoittanut saman vuodatuksen tänne aiemminkin... yhteishaku meni sitten ohi vai?!? Säälin puolisoasi.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.
Meinaat että työssäkäyvän pitäisi hoitaa puolet lapsihommista ja työtän puolet. Älä nyt viitti.
Olipa sukupuoli mikä tahansa niin kotona oleva hoitaa kersat ja töissäkäyvä työn.Mutta sillä on kuitenkin rahallinen arvo. Jos perhe kuuluu ensimmäiseen maksuluokkaan, kunnallisen päivähoitokustannukset olisivat kahdesta lapsesta kymmeniätuhansia euroja. Tässä tapauksessa vanhin on 5-6v ja nuorin 3v
Kait isäkin olisi maksanut siitä oman osuutensa.
Voi hyvä luoja, isähän on jo 8 vuoden ajan maksanut vaimonsa kotonaolon ja siitä 7-8 vuotta ensimmäisen lapsen kotihoitoa ja 3-4 vuotta kahden lapsen kotihoitoa. Ja muistaakseni ap:n eka vuodatus paljasti että suurimman osan kodin kuluista koska ap:n tulot = tuet. Aika hyvätuloinen kaveri jos on vielä siinä sivussa saanut kerättyä osakesalkun ja kultaharkkoja, joita nyt sitten pimittää (huom. sarkasmia). Vai ap, onko teillä nähty puutetta ja nälkää?!?
Hyvä opetus jälleen siitä, että opiskelut olis käytävä loppuun ennen lasten hankkimista. Itse asiassa olisi hyvä hankkia myös työpaikka ja vasta sitten hommata lapset. 50/50 kotona lapsen kanssa. Tässä on tietty ongelmana se, että lapsen hankkiminen viivästyy vuosilla. Mutta minkäs teet.
Se työmatkoja tekevä olisi voinut vaihtaa työhön, jossa työaika on klo 8-16, ei ylitöitä eikä työmatkoja. Silloin hän olisi ehtinyt hoitaa puolet lasten asioista kuten tarhamatkat, neuvolareissut ja sairaan lapsen hoitamiset. Nythän kaikki tuo jäi kotona olevan puolison tehtäväksi ja jos hän olisi ollut töissä, kaikki poissaolot lasten takia olisi jäänyt myös hänelle.