Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)
Maailma muuttuu ja on paljon asioita joita vielä parikymmentävuotta sitten käytettiin ja tänään ei.
Kirjoita vai yksi asia per viesti. Varsinaisten fyysisten esineiden esimerkiksi puhelinkoppi lisäksi voit kirjoittaa myös tekemisiä. Laskujen vienti pankkiin, jossa pankkineiti sitten hoisi ne täyttämäsi lipukkeen mukaisesti.
Peukku ylös jos olet käyttänyt asiaa
Peukku alas jos et ole käyttänyt
Esiemrkki: Puhelinkoppi
Kommentit (1940)
Kodissa oli vain yksi puhelinlinja. Eli vain yksi henkilö kerrallaan pystyi puhumaan puhelimella.
Puhelimeen vastattiin nimellä, jotta soittaja tiesi kenen kanssa puhui tyyliin:"Virtasella Sari puhelimessa."
Vanhojen mummojen kahvinjuonti asetilta sokeripala hampaiden välissä.
Leikittiin niillä ihanilla kovamuovisilla kilpikonna- ja krokotiilihahmoilla joita sai kinder-munista. Nykyään sieltä saa pelkkää hajoavaa muovikrääsää :(
Vierailija kirjoitti:
Kavereille soittettiin pitkiä paikallispuheluja kello 17:00 jälkeen.
Lankapuhelimen aikaan puhelun hinta perustui sykäyksiin. Ensimmäinen sykäys tuli kun vastaanottaja vastasi. Tämän jälkeen sykäyksiä tuli tietyllä tahdilla. Lähipuhelussa (oman puhelinverkon alueella) hitaammin, kaukopuhelut nopeammin ja ulkomaan puhelut vieläkin nopeammin.
Mutta oman puhelinverkon alueella, ei tullut aikaveloittesia sykäyksiä enää kello 17:00 jälkeen. Eli puhelu oli samanhintainen puhuit sitten minuutin tai tunnin
Tuo riippui ihan siitä puhelinyhtiöstä. Esim. meidän kaupungin puhelinyhtiöllä oli iltaisin ja viikonloppuisinkin aikaveloitus, tosin pienempi kuin arkisin. Ympäröivissä maalaiskunnissa sitten toimi yhtiö, joka veloitti iltoina ja viikonloppuina pelkän aloitusmaksun.
Vierailija kirjoitti:
Leikittiin niillä ihanilla kovamuovisilla kilpikonna- ja krokotiilihahmoilla joita sai kinder-munista. Nykyään sieltä saa pelkkää hajoavaa muovikrääsää :(
Oikein Wanhaan Hywään Aikaan pääsiäismunista saatiin sormuksia ja muuta nättiä. Minulle oli iso pettymys kun ne korvattiin surkeilla leluhahmoilla.
Kysyttiin mitä kapistuksia näistä kadonneista asioista on vielä käytössä
-VHS-nauhuri, lähinnä muutamien hauskojen lasten videoiden vuoksi ja kun ei ole hajonnutkaan, näyttää muuten tosi karulta 4K televisiossa, tiitiäisiä ei näytä haittaavan
-CD/DVD/BluRay-soitin
-LP-soitin
-Kalvosinnapit
-Oikeat kynttilät joulukuusessa (vain jouluaattona tuoreelle kuuselle, kynttilän päällä ei saa olla oksia tai koristeita, vaatii valvomista, en suosittele, mutta on kyllä tosi tunnelmallinen)
-Perinteinen kahvipöytäkattaus (tämä tuntuu olevan tosi poikkeavaa nykyään)
Viime vuoden aikana siivosin joutavia pois, esimerkiksi
-Viimeiset putkinäytöt
-C-radio-kasettisoittimen kasetteineen
-Radion
-Commodore 64 ja Sharp MZ-800 kotitietokoneet
-Mekaaninen kirjoituskone
-Lerppu- ja korppuasemallisen koneen
-Kolme muuta pöytäkonetta
Ainoa, mikä hieman harmitti oli mekaaninen kirjoituskone.
Vierailija kirjoitti:
Leikittiin niillä ihanilla kovamuovisilla kilpikonna- ja krokotiilihahmoilla joita sai kinder-munista. Nykyään sieltä saa pelkkää hajoavaa muovikrääsää :(
Mä muistan, kun noita alkoi tulla kindereistä. Mun mielestä ne oli tylsiä ja rumia. Muistan nuo jonkun mainitsemat sormukset ja korut, mutta ennen kaikkea muistan ne kivat pienet koottavat jutut, joilla oikeasti voi leikkiä. Nykyään pääsiäismunista tulevat koottavat autot tai muut eivät kestä mitään tai ovat jollain tavalla aivan urpoja tai tylsiä. Mutta meillä on lapsilla jotain ikivanhoja koottavia yllätyksiä mun (?) lapsuudesta (äiti on niitä tuonut, en tiedä, kenen vanhoja ovat), kuten pienen pieni kaivuri, joka sekä toimii että kestää.
Lentokoneella lentäminen hyvin vuoksi esim ”lomalle etelään”
Savupirtit, savusaunat , härkkimet, pärevalkeat ja pärepihdit, pärekatot, ämmänlänget, tuohivirsut, talikynttilät, pieksut....voi, voi, onhan näitä ja riittäisi niitä vaikka loppupäiväksi luetella....
Altavista (joka oli sis hakukone kuten Google, mutta hävisi goolglen ylivallalle.)
IRC
Ja nyt tarkoitan sitä alkupeäistä chattiohjelmaa Internetissä, en sitä galleriaa
Mustanaamio-kerho! Jäsen sai koodiavaimen ja jokaisessa lehdessä oli jokin salainen viesti, johon sitä koodiavainta tarvittiin.
Lakanat olivat yksinkertaisia, pussilakanoista ei oltu edes kuultu. Yläosa taitettiin täkin tai viltin yläpään yli. Usein heräsi kun lakana oli kiertynyt aivan sykerölle, pahimmassa tapauksessa oman hikisen kropan ympärille. Viltti saattoi maata kasassa lattialla sängyn vieressä.
Äidin vanha polkupyörä oli aivan hirveän värinen, gredeliini.
Ohjaustangon kädensijat olivat puiset.
Sitten kun hän vihdoin kyllästyi siihen fillariin, hän osti oikein
kaupasta uuden sinisen,
siinä oli takapyörän suojana verkko.
Olin silloin jo kyllä liian iso istumaan takahäkillä,
joten ei siitä verkosta mitään suoranaista hyötyä tainnut olla,
kun äidillä itsellään tavallisesti oli pitkäthousut eikä hametta.
Meillä oli Saba-merkkinen kelamagnetofoni. Kelat olivat BASF-merkkisiä.
Oli sen verran painava, ettei sitä paljon kotoa liikuteltu mihinkään, vaikka
siinä olikin kädensija. Olin jo aikuinen, kun jostain kesätyöpaikasta
saadusta palkasta ostin pienen radion, jossa oli myös kasettisoitin.
Joskus 1970-luvulla oli muodissa sellaset saappaat, olisko olleet jopa nahkaa. Niitä piti ainakin tytöt, pojista en muista. Meillä päin niitä sanottiin LANTSAREIKSI. Ne oli kaikki mustia, muita värejä ei ainakaan kotipaikkakunnallani ollut saatavilla.
Tetranmuotoinen pahvinen mehu, en muista oliko sitä muuta kuin appelsiininmakuista. Paperikääreinen lyhyt muovipilli oli siinä tetrassa liimatipalla kiinni. Sen terävä pää työnnettiin läpi pyöreästä reiästä, jota peitti muovikalvo. Oliko tämän kaiken nimi Trip tai jotain sinne päin?
Apteekista sai ostaa salmiakkijauhetta pienessä paperipussissa. Se kesti monta päivää, olisiko hinta ollut 90 penniä tai 1 markka 90 penniä? Muistan kerran kun siskollani oli tavallista pahempi yskä, niin hänelle ostettiin Munkki-yskänlääkettä. Pullo oli tosiaankin kuin munkkia muistuttava veistos. Tietysti maistoin sitä salaa, taisi sekin olla salmiakinmakuista.
Kavereille soittettiin pitkiä paikallispuheluja kello 17:00 jälkeen.
Lankapuhelimen aikaan puhelun hinta perustui sykäyksiin. Ensimmäinen sykäys tuli kun vastaanottaja vastasi. Tämän jälkeen sykäyksiä tuli tietyllä tahdilla. Lähipuhelussa (oman puhelinverkon alueella) hitaammin, kaukopuhelut nopeammin ja ulkomaan puhelut vieläkin nopeammin.
Mutta oman puhelinverkon alueella, ei tullut aikaveloittesia sykäyksiä enää kello 17:00 jälkeen. Eli puhelu oli samanhintainen puhuit sitten minuutin tai tunnin