Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)
Maailma muuttuu ja on paljon asioita joita vielä parikymmentävuotta sitten käytettiin ja tänään ei.
Kirjoita vai yksi asia per viesti. Varsinaisten fyysisten esineiden esimerkiksi puhelinkoppi lisäksi voit kirjoittaa myös tekemisiä. Laskujen vienti pankkiin, jossa pankkineiti sitten hoisi ne täyttämäsi lipukkeen mukaisesti.
Peukku ylös jos olet käyttänyt asiaa
Peukku alas jos et ole käyttänyt
Esiemrkki: Puhelinkoppi
Kommentit (1940)
Vierailija kirjoitti:
Tetranmuotoinen pahvinen mehu, en muista oliko sitä muuta kuin appelsiininmakuista. Paperikääreinen lyhyt muovipilli oli siinä tetrassa liimatipalla kiinni. Sen terävä pää työnnettiin läpi pyöreästä reiästä, jota peitti muovikalvo. Oliko tämän kaiken nimi Trip tai jotain sinne päin?
Mehun nimi oli juurikin Trip. Saman tuotemerkin mehuja saa vieläkin, mutta pakkauksen muoto on muuttunut. Tetran muotoiset pakkaukset oli liian tilaa vieviä.
Juustoa ja sinappia myytiin "laseissa". Sitten noita laseja käytetettiin juomalaseina.
Pallojuusto. Vahakuorinen edamjuusto. Juusto oli pallonmuotoinen.
Vierailija kirjoitti:
Savupirtit, savusaunat , härkkimet, pärevalkeat ja pärepihdit, pärekatot, ämmänlänget, tuohivirsut, talikynttilät, pieksut....voi, voi, onhan näitä ja riittäisi niitä vaikka loppupäiväksi luetella....
Savusauna on edelleen nykypäivää, loput ovat kyllä hävinneet muinaishämärään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylässä käyminen ilmoittamatta etukäteen, jopa arki- iltoina
Tätini, joka asui aikoinaan maaseudulla, kertoi, että joku kyläläisistä ilmestyi pirtin nurkkaan harva se ilta. Tervehti kyllä tullessaan, istui rahille,eikä puhunut mitään. Istuskeli pari tuntia ja poistui. Ei sanaakaan koko iltana, istui vaan ja katseli. Kai hänelle kahvit tarjottiin.
Okei..... Kuulostaa vähän oudolta. Miksi se sitten tuli sinne, jos se kerran vain istua tönötti paikallaan eikä puhunut mitään?
Et ihmettelisi jos olisit elänyt sinä aikana. Ihmisillä ei ollut kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lanka myytiin vyyhdellä eikä kerällä, ja ennen käsityön aloittamista piti tehdä lankakerä. Tähän oli pöydän reunaan kiinnitettäviä telineitä, johon vyyhdin sai kiinni tiukalle ja pyöri kerimisen tahtiin.
Kai sellaisiakin oli, mutta kuka niitä raaski ostaa, kun perheessä oli aviomies tai lapsi, joka toimitti saman asian? Näiden puuttuessa tai poissaollessa tuolin selkänojakin passasi vallan hyvin.
Vähän isompana sain kyllä itsekin keriä langan, kun äiti piti vyyhteä.
Meillä oli sellainen puinen teline, lankaa kehvitettiin.
teinikalenteri
paperinuket
kiiltokuvien vaihto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen karkkin annostelulaite, jossa oli joku disney-hahmon pää.
PEZ, ja niitä saa kyllä vieläkin, ainakin ulkomailta.
Näitä on ollut myös Tallinnan laivoilla Taxfreessä. Olen ostanut kummilapsille tuliaiseksi. :).
Vierailija kirjoitti:
Viimeiset tonkat jotakin 1975 kun maidonjäähdytintä jo jokaiselta odotettiin ja parin lehmän tilat jo lähes tuolloin lopettaneet?
Tonkkiin käytön lopussa tuli alumiinitarrat mitä lapsena muistaa kun niitä sitten myytiin halukkaille.
Shekkivihko oli sitten vankan talouden merkki kaupankäynnissä tosin väärinkäyttöäkin oli.
Mä muistan kun mun isoveli sai ekan shekkivihkonsa ja se oli niin polleana siitä :D.
Puvun käyttöön löytyy edelleen kalvosinnappeja vähän joka kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
kalvosinnapit
käytetään edelleen, ainakin meillä.
Vick s-voidetta laitettiin flunssan aikaan rintaan,sai apteekista. Toine oli Tiikeribalsami (saa vieläkin).
Vierailija kirjoitti:
Olin yläasteella -80-90 luvun vaihteessa. Valinnaisaineena oli mm. konekirjoitus eli opeteltiin kirjoittamaan kirjoituskoneella. Oma 17-vuotias lapseni (vm. 2002) ei tiennyt mikä on kirjoituskone kun kysyin....
Muistan myös käyttäneeni 7. luokalla koulussa toppahousuja, eli vuosi on ollut 1989. Ja niin ne muutkin lapset käytti ja asuttiin kohtuullisen suuressa kaupungissa.
Puhelinnumerot muisti suuntanumeroineen ulkoa -80 luvulla kun oli lapsi. Ei ollut kännykkää mihin numerot olisi voinut tallettaa vaan sitä muisti sujuvasti kaikkien kavereiden ja sukulaisten kotien lankaluurien numerot. Suuntanumerotkin oli 3- merkkisiä, Mikkeli taisi 953.
-80 luvulla kaukopuhelut maksoi ekstraa ja ne puhelut täytyi puhua nopeasti. Eli oman suuntanumeron alueella puhelut oli halvempia, mutta jos Turkulainen soitti Ouluun niin sitten hinta pomppasi ylös.
Joensuun suuntanumero oli 013 sama kuin Alkon paperisessa tuoteluettelossa Koskenkorvan numero ;)
Tikkuviina eli Pöytäviina. Tuo on kadnnut alkosta. Alunperin alkoholi tuohon saatiin selluteollisuuden prosessin sivutuotteista. Siitä nimi tikkuviina.
Langallinen hiiri. Onkohan tavallisissa koneissa noita enää.
Vierailija kirjoitti:
Langallinen hiiri. Onkohan tavallisissa koneissa noita enää.
Minä ainakin sellaisen vielä omistan. :)
Meillä oli joitakin pieniä valkokantisia voidepurkkeja, joissa oli apteekin vihreä teksti.
Yksi oli “basimysiiniä”, luulisin, että se oli jotain parantavaa ainetta sekoitettuna
vaseliiniin. Toinen oli varmaankin sinkkivoidetta, se oli kovaa valkoista tatinaa. En
muista oikein, mihin sitä käytettiin.
Kamferipullo oli aina lääkekaapissa, se oli lattea ja ruskea pieni pullo. Jos oli esim.
korvasärkyä, otettiin tuppo pumpulia ja siihen tiputettiin kamferia ja tuppo tungettiin
korvaan. Jos särky ei hellittänyt, saattoi äiti ottaa teelusikkaan kamferia (tai
kamferttia niin kuin sitä meillä kutsuttiin) ja lämmittää se tulitikulla lusikan
alapuolelta. Sitten lämmin kamfertti korvaan. Hyi olkoon.