Lue keskustelun säännöt.
Naapuriin muutti uusi perhe, seurannut kiusallisia tilanteita
26.04.2018 |
Talossamme ei ole aiemmin asunut muita lapsiperheitä ja uusilla naapureilla on omia lapsiani nuorempi lapsi. Ensin ajattelin, että kivaa! Mutta nyt tilanne on muuttunut hiukan kiusalliseksi.
Jos tämä perhe huomaa, että menen lasten kanssa ulos, he tulee myös välittömästi pihalle. Ei siinä mitään, mutta asumme rivitalossa ja jos olemme omalla pihallamme, he tulevat sinnekin! Ihan kysymättä saapastelevat vain pihallemme.
Lisäksi he ovat ulkona aika myöhään. Jos tulemme harrastuksista klo 20 jälkeen on jo kiire iltapalalle ja nukkumaan. He ampaisee heti siihen auton viereen ja odottavat kai, että tulemme leikkimään.
Asiasta voisi keskustella, mutta meillä ei ole yhteistä kieltä. Perheen isä osaa vähän suomea, mutta ei tunnu kovin paljon ymmärtävän. Englantia ei osaa. Lapsi ei ymmärrä suomea ollenkaan.
En halua olla töykeä tai epäystävällinen ja on mukavaa, että lapsilla on välillä taloyhtiön pihallakin seuraa. Mutta tuo meidän rivaripihalle tunkeminen kutsumatta on vähän liikaa. Saammekohan kesällä olla omalla pihalla ollenkaan rauhassa?
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo puhelimen google translate -idea oli hyvä. Toki viestin voisi vielä muotoilla ystävällisesti ja ehkä aloittaa kommunikaation ensin muilla asioilla. ”Hei, mitä kuuluu?” ”Mitä kieliä teidän perheessä puhutaan?”
”Meidän piha on yksityistä aluetta.” ”Meistä on mukava tavata teidät etupihalla.”
Kyllä he pian oppivat suomea, lapset varsinkin. Olen itse ulkomailla asuva ja arvostan suuresti, kun paikalliset ovat kärsivällisiä ja selittävät maan tapoja. Alussa minäkin olin yksinäinen, mutta suomalaisuuttani jumitin enemmän neljän seinän sisällä...
Vierailija kirjoitti:
Selvitä, mitä kieltä mies osaa ja sitten hankit tulkin paikalle.
Ei vaan tuo mies hommaa sen tulkin. Ja kyllähän Suomessa puhutaan suomea, se helpottaa elämää kummasti se kielitaito. Suomessa noin 95% väestöstä puhuu suomea.
Vanhempani ovat paluumuuttajia ja minä synnyin toisessa maassa isän työkomennuksen aikana. Muistan kuinka tiukilta ja ilkeiltä suomalaiset vanhemmat vaikuttivat. Oli kaikkia ihme sääntöjä jotka ei olis tulleet mieleenkään. Ei saa leikkiä kuin yhdellä lelulla, sängyllä ei saa istua, joskus jonkun vanhempi huusi pää punaisena kun käytiin kysymässä saanko tulla koulun jälkeen pariksi tunniksi leikkimään, ruokailun ajaksi vieras suljettiin lastenhuoneeseen oman onnensa nojaan jne jne.
Voin kuvitella miltä tuntuu hieman sosiaalisemmasta kulttuurista tulleelle kun täällä täytyy sanoa pahasti jollekin naapurin lapselle. Ei suinkaan voi vaikka vanhemmille sanoa vaan ärjytään sille ipanalle. Mutta sehän on tietysti normaalia koska omille lapsille ärjytään ja vittuillaan samalla tavalla.
Ei tämä ihan niin mustavalkoista ole etteikö saisi sulkeutua pyhään yksinäisyyteensä, mutta se että toisia päivitellään tällaisen harmistuksen vallassa on ahdistavaa. Vieläkään en uskalla tehdä tai kysyä täällä mitään etten ole tunkeileva.