Uskottomuutta vai ei?
Mitä mieltä olet sellaisesta tilanteesta, jossa mies tunnustaa olleensa vuoden ajan ihastunut työkaveriinsa ja kännissä alkaa soitella kotoa ikäväänsä toiselle naiselle vaikka alle tunti sitten näkivät bileissä?
Ikää miehellä 40v ja kotona vaimon lisäksi kolme pientä lasta. Rakkautta vannoo vaimolle tapahtuman jälkeen.
Menisikö olan kohautuksella vai olisiko avioeron paikka?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa se miten tärkeää ihmisille on määritellä onko jokin asia pettämistä vai ei, ikään kuin se tekisi loukkaavan toiminnan jotenkin olemattomaksi, jos sitä ei luokitella uskottomuudeksi.
Eiköhän ole aika selvää, että tuollainen käytös on väärin ja loukkaavaa kumppania kohtaan, kutsutaan sitä sitten uskottomuudeksi tai joksikin muuksi. Se tässä on oleellista.
Lähinnä hain mielipidettä siihen onko ”lupa” loukkaantua moisesta toiminnasta. Ja siihen sainkin sinulta vastauksen. Kiitos!
ApJättäkö sinä loukkaantumatta, jos loukkaantuminen kielletään tällä palstalla? Voi hyvänen aika taas, eikö siellä korviesi välissä ole minkäänlaista elämää?
Juuri näin ajattelin tehdä :) ei vaan, perspektiiviä asiaan hain koko ketjulla. Jos joku ulkopuolinen näkisi asian eri tavalla, mitä en itse ole vielä tullut ajatelleeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa se miten tärkeää ihmisille on määritellä onko jokin asia pettämistä vai ei, ikään kuin se tekisi loukkaavan toiminnan jotenkin olemattomaksi, jos sitä ei luokitella uskottomuudeksi.
Eiköhän ole aika selvää, että tuollainen käytös on väärin ja loukkaavaa kumppania kohtaan, kutsutaan sitä sitten uskottomuudeksi tai joksikin muuksi. Se tässä on oleellista.
Lähinnä hain mielipidettä siihen onko ”lupa” loukkaantua moisesta toiminnasta. Ja siihen sainkin sinulta vastauksen. Kiitos!
ApJättäkö sinä loukkaantumatta, jos loukkaantuminen kielletään tällä palstalla? Voi hyvänen aika taas, eikö siellä korviesi välissä ole minkäänlaista elämää?
Juuri näin ajattelin tehdä :) ei vaan, perspektiiviä asiaan hain koko ketjulla. Jos joku ulkopuolinen näkisi asian eri tavalla, mitä en itse ole vielä tullut ajatelleeksi.
Ap
Eipä tuohon tilanteeseen oikein ole muuta perspektiiviä, kuin että sua loukataan nyt kunnolla ja sulla on todellakin "lupa" loukkaantua ja sitä myöten raivostua! Tee ratkaisusi, ennen kuin pyytävät sinua lapsensa kummiksi. Missä sun itsetunto?
Vierailija kirjoitti:
Missä sun itsetunto?
Se on tapauksen myötä rapissut olemattomiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sun itsetunto?
Se on tapauksen myötä rapissut olemattomiin.
Ap
Tulee mieleen vanhat laulun sanat Nälkämaan laulusta: "Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa", eli uutta sokkelia valamaan vaan, ja tölli kunnon tiilestä, leipään puolet petäjäistä vahvalla sisulla ja jätkä pihalle.
Näitä sittisontiaisia tosin on jonoksi asti, jos ikävä tulee, niin palata voit entiseenkin. Eipä mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sun itsetunto?
Se on tapauksen myötä rapissut olemattomiin.
ApTulee mieleen vanhat laulun sanat Nälkämaan laulusta: "Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa", eli uutta sokkelia valamaan vaan, ja tölli kunnon tiilestä, leipään puolet petäjäistä vahvalla sisulla ja jätkä pihalle.
Näitä sittisontiaisia tosin on jonoksi asti, jos ikävä tulee, niin palata voit entiseenkin. Eipä mulla muuta.
Kiitos! Tämä oli osuvasti sanottu, tästäpä alan ammentaa voimia jatkossa!
Ap
Onhan tuossa jo selkeesti tehty moovseja sitä ihastuksen kohdetta kohtaan. Ja kantautunut sinun korviisi asti. Antaisin miehen tehdä omat ratkaisunsa ja tekisin omani sitten niiden pohjalta, en lähtisi kontrolloimaan tai varsinkaan soittelemaan toiselle naiselle. Jos mies ei minua tai liittoamme kunnioittaisi, se on hänen valintansa ja minä valitsen osaltani, haluaisinko olla sellaisessa liitossa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo nyt varsinaisesti uskottomuutta ole, mutta jos ikävöi toisen naisen perään, niin ero on paras ratkaisu.
Miehillä (40/50, ikäkriiseilijät) se menee useammin niin päin, että hän ei ole ihastunut naiseen vaan huomioon jota toiselta naiselta saa. Se ikävä on ikävää tuota huomiota kohtaan. Töissä sitä saa eri tavalla kuin kotona. Töissä jokainen on eri tavalla super.
Jos syy on aito rakastuminen, niin sitten kannattaa luovuttaa eikä jäädä poljetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä (40/50, ikäkriiseilijät) se menee useammin niin päin, että hän ei ole ihastunut naiseen vaan huomioon jota toiselta naiselta saa. Se ikävä on ikävää tuota huomiota kohtaan. Töissä sitä saa eri tavalla kuin kotona. Töissä jokainen on eri tavalla super.
Jos syy on aito rakastuminen, niin sitten kannattaa luovuttaa eikä jäädä poljetuksi.
Tästä on ollut keskusteluissa välillä puhe. Huomion hakemisesta. Kiitos kun palautit asian mieleen.
Ap
On ihmisiä, jotka eivät itse uskalla/halua erota tai pysty eroamaan, vaan käyttäytyvät niin, että toisen osapuolen on "pakko" ottaa ero. Tuo, että miehesi kaipailee toisen naisen perään sinun kuultesi, alkaa kuulostaa tuolta.
Kokeile ajatustesi selvittelyä vielä niin, että kuvittele, että hyvä ystäväsi kertosi vastaavasta sinulle. Mitä sanoisit ystävällesi?
Hirveä tilanne sinulla.
EP8 kirjoitti:
On ihmisiä, jotka eivät itse uskalla/halua erota tai pysty eroamaan, vaan käyttäytyvät niin, että toisen osapuolen on "pakko" ottaa ero. Tuo, että miehesi kaipailee toisen naisen perään sinun kuultesi, alkaa kuulostaa tuolta.
Kokeile ajatustesi selvittelyä vielä niin, että kuvittele, että hyvä ystäväsi kertosi vastaavasta sinulle. Mitä sanoisit ystävällesi?
Hirveä tilanne sinulla.
Tätäkin olen miettinyt, mutta toisaalta kuvittelisin miehen menneen pidemmälle, jotta voisi olla varma että en halua jatkaa.
Ap
Puoli vuotta asiaa hierottu, enkä vieläkään tiedä miten päin tässä olisi. :(
Ap
No onko mies vielä ihastunut työkaveriin? Mitä mies haluaa tehdä? Oletteko yrittäneet korjata suhdettanne? Minä alkaisin järjestelemään eroa miehen selän takana, jos olisin samassa tilanteessa puolen vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta omasta mielestä asian paljastumisessa oli, että aavistin kuka toinen osapuoli oli. Liian usein oli sama nimi toistunut puheissa. Konserttimatkakin oli yhdessä aiemmin varattu (peruuntui työkaverin osalta), biletetty yhdessä jne. Heillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, meillä ei mitään.
Ap
Miten olette päätyneet yhteen ja tehneet lapsia jos ei mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita?
Luulisi, että naisen mies olisi jo puuttunut asiaan.
En katselisi, jos puolisoni kävisi jonkun kanssa konserteissa, viestittelisi ikävä viestejä, loppuisi nuo touhut tai liitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta omasta mielestä asian paljastumisessa oli, että aavistin kuka toinen osapuoli oli. Liian usein oli sama nimi toistunut puheissa. Konserttimatkakin oli yhdessä aiemmin varattu (peruuntui työkaverin osalta), biletetty yhdessä jne. Heillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, meillä ei mitään.
ApMiten olette päätyneet yhteen ja tehneet lapsia jos ei mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita?
Ehkä se erilaisuus oli aluksi kiehtovaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No onko mies vielä ihastunut työkaveriin? Mitä mies haluaa tehdä? Oletteko yrittäneet korjata suhdettanne? Minä alkaisin järjestelemään eroa miehen selän takana, jos olisin samassa tilanteessa puolen vuoden jälkeen.
Mistä sen tietää onko vielä ihastunut? Väittää ettei, mutta mistäpä varmaksi tietää.
Käytiin terapiassa muutamia kertoja, yritettiin löytää yhteisiä harrastuksia ja tekemistä.
Tämä asia vaan aika ajoin kalvaa ja pahasti.
On toi äijä ottanu enemmänki ku pari askelta.
Tuollainen puuhailu selän takana? Ei mitään kunnioitusta vaimon puoleen.
Tiiäkkö mitä, siirrä se jonkun toisen huoleks, meinaa noita tulee lisää.