Uskottomuutta vai ei?

Miehen ajatukset ja kaipuu toiseen naiseen. Paha juttu. Voittaa todellakin nuo "yksittäistapauskännivedot" 100-0.

Joku jo mietti, että onko joku syy tuntea näin, eli pää jotenkin "sekaisin". Ei aina tarvitse olla k*lli kompassina juokseva pelimies. Toivottavasti tilanne selkiää parhain päin. Paljon pitää työstää, keskustella, ymmärtää ja anteeksi antaa, jos sille tielle rohkenee lähteä. Surullista.

Olisi tuo kyllä niin paha juttu että en tiedä voisinko jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ymmärrän miestä. Rakastaa perhettä ja puolisoa, ei halua hajottaa kaikkea hyvää mitä on. Sitten toisaalta on ihastunut ja on joku henkinen olemassa olon kriisi. Enkö koskaan tule tuntemaan uutta parisuhdetta vs. Kaikki hyvä mitä onkaan. Itse keskustelisin aiheesta vaikka on vaikeaa. Halutaanko tästä huolimatta jatkaa ja yrittää perheen ja kaiken yhteisen vuoksi. Elämä ei ole mustavalkoista. Parisuhde on valinta.

Auttaako tuossa oikeasti mitkään keskustelut? Vaikka hirveän analysoinnin jälkeen päätettäisiin jatkaa ja unohtaa ihastukset, niin sieltä se ihastus taas nostaisi päätään tai tulisi joku uusi ihastus, koska jotain jäi kokematta.

Minusta tuossa joutuu kärvistellä pahimmillaan eläkepäiviin asti, vaikka kävisi minkälaiset keskustelut.

Kyllä mielestäni voi valita oman puolison ja perheen. Itse ihastun välillä ja mieheni myös. Silti ollaan ja halutaan olla yhdessä, rakastetaan toisiamme ja arvostetaan kaikkea mitä meillä on. Ehkä avoin suhde voisi olla meille sopiva myohemmin. Nyt kun lapset on pieniä, se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta että toinen olisi jossain tyttö tai poikaystävän kanssa kun lapset on esim mahataudissa. Mielestäsi meillä ei ole tulevaisuutta, kurjaa :(

Toisille voi sopia, mutta minulle ei. En jaksa panostaa omaan suhteeseen, jos huomaan toisen ihastuvan muihin selkeästi tai jos toinen haluaa vapaata suhdetta. Helpompi olla yksin ja panostaa omiin juttuihin ja lapsiin.

Tämä taitaa olla valtavirran käsitys. Siitä tulee kamala olo jos sattuu ihastumaan parisuhteessa, eihän sitä kukaan huvikseen tee. Olisiko mielestäsi siis parempi heti erota jos ihastuu suhteen ulkopuoliseen henkilöön? Tai pitäisikö mieheni jättää minut heti jos ihastun muihin? Tarkoittaako se etten halua viettää loppuelämääni mieheni kanssa, kasvattaa yhdessä lapsia ja jakaa arkea? Miten suosittelet olemaan ihastumatta?

Meni ohi aiheen, mielestäni on loukkaavaa toimia niinkuin apn mies toimi.

Joo, tämä minuakin kiinnostaa. Ihan vain sen takia, että tunteilleen ei voi mitään ja jos ihastumisen tunteet tulevat niin... noh, mitäs niille sitten tekee? Kieltää? Eihän se varmasti kiva ole itselleen edes myöntää että "oho, ihastuinpas parisuhteessa", varsinkaan jos kotona odottaa täysin ehdoton partneri. Ihmekkään jos asioita alkaa salailemaan reaktion pelossa tilanteessa jossa on tunteista kyse joille ei voi mitään. Ja ei, ihastuksen kanssa tunteiden ilmaisu ei ole minusta OK.

Itse en voisi  jatkaa suhdetta mieheen joka haikailee toisen perään.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta omasta mielestä asian paljastumisessa oli, että aavistin kuka toinen osapuoli oli. Liian usein oli sama nimi toistunut puheissa. Konserttimatkakin oli yhdessä aiemmin varattu (peruuntui työkaverin osalta), biletetty yhdessä jne. Heillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, meillä ei mitään.

Ap

Voisitteko ihan keskustella haluatteko jatkaa yhdessä vai onko mies valmis vaihtamaan toiseen? Riippumatta vastauksesta voit myös itse päättää haluatko olla ihmisen kanssa joka toimii näin. Ehkä haluatkin.

Kysyisin mieheltä, kuinks tärkeä oma perhe on. Ja kuinka sitoutunut hän on vaimoonsa ja lapsiinsa ja haluaako hän menettää kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta omasta mielestä asian paljastumisessa oli, että aavistin kuka toinen osapuoli oli. Liian usein oli sama nimi toistunut puheissa. Konserttimatkakin oli yhdessä aiemmin varattu (peruuntui työkaverin osalta), biletetty yhdessä jne. Heillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, meillä ei mitään.

Ap

Mutta onko nyt ihan varma että mitään ei ole tapahtunut heidän välillään, kun kerta bilettämässäkin jne ollaan oltu? Onkohan sulle kerrottu kaikki?

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko nyt ihan varma että mitään ei ole tapahtunut heidän välillään, kun kerta bilettämässäkin jne ollaan oltu? Onkohan sulle kerrottu kaikki?

Mistäpä sen voi tietää? Näin he väittävät, siis mieheni ja tämä työkaveri.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin mieheltä, kuinks tärkeä oma perhe on. Ja kuinka sitoutunut hän on vaimoonsa ja lapsiinsa ja haluaako hän menettää kaiken.

Ja tätä onkin kysytty useamman kerran eri äänenpainoilla :) Haluaa olla yhdessä, jättää yhteydenpidon työasioihin. Tekee kaikkensa, mukaan lukien kaiken minkä pyydän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehen ajatukset ja kaipuu toiseen naiseen. Paha juttu. Voittaa todellakin nuo "yksittäistapauskännivedot" 100-0.

Joku jo mietti, että onko joku syy tuntea näin, eli pää jotenkin "sekaisin". Ei aina tarvitse olla k*lli kompassina juokseva pelimies. Toivottavasti tilanne selkiää parhain päin. Paljon pitää työstää, keskustella, ymmärtää ja anteeksi antaa, jos sille tielle rohkenee lähteä. Surullista.

Minusta kännivedot on pahempia. Silloin mies ilman harkintaa ja tunteita on valmis heittämään perheensä ja vaimonsa romukoppaan. Sen sijaan tällaisessa tilanteessa mies on todennäköisesti yrittänyt hillitä tunteitaan, mutta ei vaan voi asialle mitään. Ehkä tällaisessa tilanteessa mies voi tehdä päätöksen nykyisen tilanteen puolesta. Ja jos ei niin tekee eropäätöksen ihan rakkauteen perustuen, ei sen takia että panettaa.

Teot ratkaisevat. Pelkkä ihastuminen ei vielä merkitse mitään. Tässä on menty jo askeleen verran pidemmmälle, joten ehdottomasti saat loukkantua, jotta mies huomaa, että raja on ylittynyt.

Mies siis haluaa omien sanojen mukaan tehdä kaikkensa, ettei menetä minua ja lapsia.

Hän ei itse näe omassa käytöksessään mitään väärää. Ihastus oli ohimenevää (hänen sanojen mukaan jatkunut siis vuoden) ja hänhän oli kännissä kun ikäväänsä soitteli. Ihan vain kaveri-ihastus (mikä sekin on?)

Ap

Luulen että jotain on tuossa tapahtunutkin.

Meillä vastaavassa tilanteessa mies vaihtoi työpaikkaa. Se oli ainoa tapa miten suostuin jatkamaan suhdetta.

Olen itsekin kerran ihastunut kovasti työkaveriin mutta en tehnyt yhtään mitään asiatonta ja tunne meni pikkuhiljaa ohi. En koe että olisin tässä kovin väärin tehnyt.

Miten nainen suhtautuu tähän, onko hänelläkin ollut tunteita pelissä?

Vierailija kirjoitti:

Miten nainen suhtautuu tähän, onko hänelläkin ollut tunteita pelissä?

He ovat kavereita hänen sanojen mukaan. Viestittelyt ovat muotoa: ”Minulla on ikävä- niin minullakin sinua”

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten nainen suhtautuu tähän, onko hänelläkin ollut tunteita pelissä?

He ovat kavereita hänen sanojen mukaan. Viestittelyt ovat muotoa: ”Minulla on ikävä- niin minullakin sinua”

Ap

Kuulostaapas "kaverilliselta". Puhututtaisin sitä puolisoasi asiasta vakavasti ja vähän äkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten nainen suhtautuu tähän, onko hänelläkin ollut tunteita pelissä?

He ovat kavereita hänen sanojen mukaan. Viestittelyt ovat muotoa: ”Minulla on ikävä- niin minullakin sinua”

Ap

Kuulostaapas "kaverilliselta". Puhututtaisin sitä puolisoasi asiasta vakavasti ja vähän äkkiä.

Tässä on kohta kuukausi keskusteltu.

Olen yrittänyt miettiä olenko ylireagoinut, mutta näyttää vahvasti siltä, että enemmistö kallistuu kanssani samalle puolelle. Ja reaktioni on ollut oikeutettu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ymmärrän miestä. Rakastaa perhettä ja puolisoa, ei halua hajottaa kaikkea hyvää mitä on. Sitten toisaalta on ihastunut ja on joku henkinen olemassa olon kriisi. Enkö koskaan tule tuntemaan uutta parisuhdetta vs. Kaikki hyvä mitä onkaan. Itse keskustelisin aiheesta vaikka on vaikeaa. Halutaanko tästä huolimatta jatkaa ja yrittää perheen ja kaiken yhteisen vuoksi. Elämä ei ole mustavalkoista. Parisuhde on valinta.

Auttaako tuossa oikeasti mitkään keskustelut? Vaikka hirveän analysoinnin jälkeen päätettäisiin jatkaa ja unohtaa ihastukset, niin sieltä se ihastus taas nostaisi päätään tai tulisi joku uusi ihastus, koska jotain jäi kokematta.

Minusta tuossa joutuu kärvistellä pahimmillaan eläkepäiviin asti, vaikka kävisi minkälaiset keskustelut.

Kyllä mielestäni voi valita oman puolison ja perheen. Itse ihastun välillä ja mieheni myös. Silti ollaan ja halutaan olla yhdessä, rakastetaan toisiamme ja arvostetaan kaikkea mitä meillä on. Ehkä avoin suhde voisi olla meille sopiva myohemmin. Nyt kun lapset on pieniä, se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta että toinen olisi jossain tyttö tai poikaystävän kanssa kun lapset on esim mahataudissa. Mielestäsi meillä ei ole tulevaisuutta, kurjaa :(

Toisille voi sopia, mutta minulle ei. En jaksa panostaa omaan suhteeseen, jos huomaan toisen ihastuvan muihin selkeästi tai jos toinen haluaa vapaata suhdetta. Helpompi olla yksin ja panostaa omiin juttuihin ja lapsiin.

Tämä taitaa olla valtavirran käsitys. Siitä tulee kamala olo jos sattuu ihastumaan parisuhteessa, eihän sitä kukaan huvikseen tee. Olisiko mielestäsi siis parempi heti erota jos ihastuu suhteen ulkopuoliseen henkilöön? Tai pitäisikö mieheni jättää minut heti jos ihastun muihin? Tarkoittaako se etten halua viettää loppuelämääni mieheni kanssa, kasvattaa yhdessä lapsia ja jakaa arkea? Miten suosittelet olemaan ihastumatta?

Meni ohi aiheen, mielestäni on loukkaavaa toimia niinkuin apn mies toimi.

Riippuu vähän miten määritellään ihastuminen, miten se vaikuttaa elämääsi ja miten parisuhteeseesi. Jos se tekee sinusta poissaolevan tai muuta haitallista parisuhteessa, niin en todellakaan katselisi vuoden ajan sivusta. Eiköhän niitä muitakin löydy. Jos taas se on joku parin viikon verran mielessä käynyt tunne jostain toisesta, ja se ei sen kauempaa vaikuta muuhun elämään, niin silloin ei ole väliä.

Jos mun mies soittaisi kotoamme toiselle naiselle ikäväänsä ja olisin kuulemassa puhelun, niin: 1. Olisin tietty järkyttynyt, että ikävöi toista naista noin kovasti ja miettisin vakavasti omien osakkeideni romahdusta. 2. olisin vielä järkyttyneempi ja vihainen, että hän kehtaisi tehdä moista minun kuulteni.

Älä ole tyhmä. Naisia tulee lisää. Ei muutu.