Esitättekö joskus, ettette muista jotain asiaa?
Mä teen joskus sitä, jos tuntuu, että olisin "friikki", jos muistaisin jonkun tosi vähäpätöisen asian. Ihan esimerkki, joka nyt tuli mieleen. Äitini sanoo: milloinkohan sillä naapurin Ritvalla oli se polvileikkaus? Ennen sitä hän käveli tosi huonosti, mutta nyt jo paljon paremmin.
Saatan muistaa, että leikkaus oli 12.7.2004, mutta sanon, etten kyllä muista tarkkaan, joskus 2000-luvun alussa. Tuntuu oudolta muistaa tuollaisia asioita, joilla ei ole yhtään mitään merkitystä...
Kommentit (10)
En oikeasti muista, joten helppoa.
En muistaakseni...
En ole valitettavasti niin hyvämuistinen (itse asiassa joskus takkuilee muisti sellaisissakin asioissa, joissa useimmilla varmaan ei), että olisi varaa esittää yhtään huonomuistisempaa.
Joo. Töissä joskus, jos joku jonka itse pitäisi tietää asia vaivaa mua jatkuvasti avunpyynnöillään, saatan teeskennellä etten muista miten joku juttu tehdään vaikka osaisinkin sen. Samaten jos joku kysyy jonkun aikatauluista, valehtelen joskus etten tiedä, vaikka tietäisin :D
Juu, silloin tällöin ja juuri siksi, etten halua olla se outo tyyppi joka muistaa outoja asioita.
Sama ihmisten kanssa:
- Sinä olet tutun näköinen, mutta en saa päähäni missä me ollaan tavattu?
- En kyllä mitenkään saa päähäni sitä (Mutta siis oikeasti olemme olleet rinnakkaisluokilla kaksikymmentäkolme vuotta sitten yläasteella ja sinulla oli samaan aikaan liikuntaa kuin minulla kerran viikossa, perjantaisin, seitsemännellä luokalla).
Ei kun en halua olla se outo friikki jolla on valikoiva muisti.
En, mutta tiedän yhden ihmisen joka välillä esittää ettei ymmärtäisi ja se on musta paljon rasittavampaa kuin se että esittää unohtaneensa jotain.....
Vierailija kirjoitti:
Joo. Töissä joskus, jos joku jonka itse pitäisi tietää asia vaivaa mua jatkuvasti avunpyynnöillään, saatan teeskennellä etten muista miten joku juttu tehdään vaikka osaisinkin sen. Samaten jos joku kysyy jonkun aikatauluista, valehtelen joskus etten tiedä, vaikka tietäisin :D
Arvasin että nyt saan alapeukkuja, mutta miksi minun pitäisi opastaa jatkuvasti jotain kollegaa hänen omissa työtehtävissään vain siksi, että ko. kollega ei itse vaivaudu opettelemaan tiettyjä toistuvia tehtäviä vaan luottaa siihen, että kyllä joku toinen aina auttaa. Oma työni siinä keskeytyy ja hidastuu. Ja siis olen kyllä neuvonut tätä kollegaa ainakin puoli tusinaa kertaa, jossain vaiheessa vain pitää peli viheltää poikki. Ohjeitakin löytyisi...
Jatkuvasti, töissä enimmäkseen, kun laiskuuttani "unohdan" tehdä, tai muuten en viitsi jauhaa jostain mitättömästä asiadta.
Paljon kyllä unohtuu jo oikeestikin ;)