Espoossa puuhataan leipäjonoille "aktiivimallia"

Pitää saada ruokajonot piiloon samaan malliin kuin ne työttömätkin.

Tästä oli kaksi ketjua, mutta en enää löydä kumpaakaan. Aiheesta ei vissiin sovi keskustella?

Vierailija kirjoitti:

Pitää saada ruokajonot piiloon samaan malliin kuin ne työttömätkin.

Ruokajonot voisi siirtää eduskuntatalon eteen, niin ehkä politiikot näkisivät silloin vihdoin ja viimein totuuden.

"Ruokakassin saisi jatkossa, jos osallistuisi yhteisölliseen ruokailuun tai esimerkiksi kokki- tai ruoanlaittokurssille."

No voi nyt julmalauta sentään! Mikä helvete tätä maata vaivaa kun kaikki pitää sosiaalistaa? Miksi yksilöä kiusataan näin?!

Tässä kiristetään jo muutenkin tiukassa tilanteessa olevaa ihmistä. Kipeäksi on maailma mennyt.

Kannattaa seurata, kuinka tässä käy, myös meidän, jotka emme käy leipäjonoissa. Sairasta.

Aiemmissa ketjuissa tuotiin jo kaikki mahdolliset ongelmat tätä koskien julki. Ja niitä oli paljon!

Mutta joo, en käy itse leipäjonoissa vaikka vähävarainen olenkin. Mietin vaan että millainen on yhdistelmä sosiaaliturvan pienentämisestä + muuttamisesta vastikkeelliseksi, kun siihen lisätään ruokajonojen katoaminen/muuttuminen joukkoruokailuiksi? Kuinka monta vuotta menee, kun syrjäytyneet alkavat riehumaan kaduilla ja mm. ryöstämään ihmisiä aktiivisesti?

Sipilän mielestä köyhyys ei saa näkyä. Köyhyys on eliitille vastenmielinen ilmiö, se traumatisoi heitä.Köyhät täytyy laittaa piiloon.

Sori mutta en tahdo ruokailla ja "sosiaalistua" päihdeongelmaisten keski-ikäisten miesten kanssa kun olen itse nuori ja päihteetön nainen.

Varmasti joillekin ruoka-apu tulee tarpeeseen ja auttaa heitä pääsemään vaikean vaiheen yli.

Ruokakasseja jonottavien ihmisten määrästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä mitään. Aina, kun jaetaan vastikkeettomia hyödykkeitä, löytyy niille ottajia. Suurin osa jonottajista ei välttämättä tarvitse ruoka-apua hengissäpysymiseen.

Mitä/ketä nämä köyhät ovat? Suomessa on hyvät tuet jotka takaavat kaikille sen minimin, perustoimeentulo. Miksi se osalle riittää ja osalle ei? Haastateltu sanoo että leipäjonosta saatu ruoka on hänen ainoa ruokansa, miten tämä voi olla mahdollista?

Itsekin olen nuorena ollut tilanteessa missä täytyi käydä sos.huollosta rahaa hakemassa, mutta aina on ruoka riittänyt.

Vastike voisi olla talouden/elämän hallinnan opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Mitä/ketä nämä köyhät ovat? Suomessa on hyvät tuet jotka takaavat kaikille sen minimin, perustoimeentulo. Miksi se osalle riittää ja osalle ei? Haastateltu sanoo että leipäjonosta saatu ruoka on hänen ainoa ruokansa, miten tämä voi olla mahdollista?

Itsekin olen nuorena ollut tilanteessa missä täytyi käydä sos.huollosta rahaa hakemassa, mutta aina on ruoka riittänyt.

Monella kyse on siitä, että asuvat liian kalliisti. Etenkin pk-seudulla. Kaikille ei riitä kunnan asuntoja, varsinkaan Helsingissä jossa ne menevät usein jonon ohi uussuomalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää saada ruokajonot piiloon samaan malliin kuin ne työttömätkin.

Ruokajonot voisi siirtää eduskuntatalon eteen, niin ehkä politiikot näkisivät silloin vihdoin ja viimein totuuden.

Kyllä he näkevät ja tietävät totuuden, mutta heitä ei vain KIINNOSTA pätkän vertaa. En ole koskaan käynyt leipäjonossa mutta kyllä ketuttaa tämä touhu.

Luulen, että noista ruokailuista tulee päihdeongelmaisten soppakerhoja, joissa pimeä kama vaihtaa omistajaa. Kai se on sitten hyväksyttävämpää, kun tapahtuu rakennuksen sisällä eikä ulkona? Helsinkikin puuhaa narkkaushuonetta Kalasatamaan.

"Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Näin se vaan on. Niin kauan, kun kaupungit/kunnat ovat osaltaan rahoittamassa ruokajakelua, ne voivat päättää, millä ehdoin sen tekevät. Voin minäkin asettaa ehdon, että jaan ilmaista ruokaa kaikille, jotka hyppivät yhdellä jalalla viisi hyppyä ja sen jälkeen tekevät kaksoisvoltin. 

Eiköhän tämäkin muisteta ensi eduskuntavaaleissa äänestettäessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä/ketä nämä köyhät ovat? Suomessa on hyvät tuet jotka takaavat kaikille sen minimin, perustoimeentulo. Miksi se osalle riittää ja osalle ei? Haastateltu sanoo että leipäjonosta saatu ruoka on hänen ainoa ruokansa, miten tämä voi olla mahdollista?

Itsekin olen nuorena ollut tilanteessa missä täytyi käydä sos.huollosta rahaa hakemassa, mutta aina on ruoka riittänyt.

Monella kyse on siitä, että asuvat liian kalliisti. Etenkin pk-seudulla. Kaikille ei riitä kunnan asuntoja, varsinkaan Helsingissä jossa ne menevät usein jonon ohi uussuomalaisille.

Miten olisi soluasuminen, sitähän joutuvat esim opiskelijat harrastamaan. Liittyy taas tuohon talouden/elämänhallintaan mikä voisi olla ruoka-avun vastikkeena. Yksi jonottavista kertoo vuosien kokemuksistaan jonoissa, ei hyvä!

Tiedän monia keskituloisia, jotka hakevat ruoka-apua. Pari kassillista muutaman kerran kuukaudessa tarkoittaa 50 - 100 euron verran ilmaista ruokaa. Kasseissa on nimenomaan peruselintarvikkeita, joita kannattaa olla kotona varastossa.

Vastikkeellisuus olisi sitä, että olisi muiden ihmisten kanssa samaan aikaan syömässä. No voi kamala sentään. Jos ei tuohon pysty, ei pysty työelämäänkään.

Onkohan niillä ruokakursseilla otettu huomioon kassien sisältö? Opetellaan leipäbudding tai köyhiä ritareita. Tai mitä ne kassit yleensä sisältääkin. Ehkä ne on kasvisruokakursseja.

Voisi kyllä ainakin kokeilla. Jonot lyhenisi nopeaan kun siellä olisi ne jotka aikuisten oikeesti tarvitsevat ruoka-apua. Nythän noita kasseja mm. myydään eteenpäin kymmenestä kaljapurkista.