Lue keskustelun säännöt.
Miehen käsitys oikeudenmukaisuudesta parisuhteessa
24.04.2018 |
Kaikki kulut piti jakaa puoliksi, vaikka minä (nainen) tienasin vähemmän. Sitten vaikka jos joku sapuska jonka puoliksi olin maksanut ei ollutkaan mun suunmukainen, en voinut heittää omaa puoliskoani pois, vaan mies söi sen, eli loisi mun lompakolla. Kotityöt ei tietenkään menneet puoliksi, vaan minun piti tehdä ne. Ainoastaan kulujen puolitus oli miehen mukaan oikeudenmukaista.
Miten puusilmä pitää olla miehen?
Kommentit (34)
Miten puusilmä voi nainen olla, jotta suostuu moiseen.
Kai se mies oli edes hyvä sängyssä, komea ja kaikin puolin "muuten aivan ihana", jota muut naiset kadehtivat? Johan sellaisesta ihan mielellään jotain maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten puusilmä voi nainen olla, jotta suostuu moiseen.
Kai se mies oli edes hyvä sängyssä, komea ja kaikin puolin "muuten aivan ihana", jota muut naiset kadehtivat? Johan sellaisesta ihan mielellään jotain maksaa.
Ai kato naistenvihaaja taas vauhdissa. Mies ei ollut mitään noista ja tosiaan, olin puusilmä, kun edes tuollaiseen suhteeseen lähdin. Tämä johtuu turvattomasta lapsuudestani. Voimaannuin kuitenkin ja nyt elän parempaa elämää.
Muistan tapauksen, mies laittoi kahviin kermaa, vaimon mielestä ihan liikaa. Sitten mies suuttui ja kaatoi kahvin viemäriin.
Syödessä ja kahvitellessa puhuttava vain mukavia, oli opetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta toi on outo kohta, että ruoka olisi reiluuden vuoksi heitettävä mieluummin roskiin kuin että sen antaisi toiselle.
Ai miksi? Jos pitää sentilleen kaikki kulut jakaa, niin miksi toisen pitäisi saada syödä toisen ruoka-annos? Olen siis ap ja meillä meni niin hulluksi tilanteet aikoinaan, että kun ostimme 10 monitoimikoria puoliksi, eli molemmille 5. Mies ei sitten tarvinnutkaan ajanoloon kuin 4 ja minulla oli käyttöä tuolle yhdelle. Mies ei suostunut antamaan koria, vaan minun piti OSTAA se häneltä. Joten miksi hänkään olisi ruokiani saanut syödöä.
Eikö mies suostu samalla tavalla maksamaan sinulta yli jäädystä ruoasta?
Kori ja ruoka on siinä mielessä tosin eri asia, että jos ei käytä jotain tavaraansa, voi säilyttää sen omaisuutenaan itsellään mahdolliseen myöhempään tarpeeseen. Eli jos et olisi ostanut koria, hän ei varmaankaan olisi heittänyt sitä roskiin?
Ap vastaa: Miehen mielestä korista ja ruuasta maksaminen erosi siinä, että olimme yhdessä olleet kaupassa ostamassa ruokaa, eli siten hänen ei mielestään olisi pitänyt maksaa ylijääneestä mitään. En vaan ymmärrä tätä korin suhteen, olimme yhdessä myös niitä ostamassa puoliksi, mies ei tarvinnutkaan ja myi yhden omansa minulle. Siihen, miksi tämä ei nyt sitten mennytkään lahjoituksena, kuten ylijäämäruoka siihen mennessä, ei mies osannut vastata.
Vierailija kirjoitti:
Muistan tapauksen, mies laittoi kahviin kermaa, vaimon mielestä ihan liikaa. Sitten mies suuttui ja kaatoi kahvin viemäriin.
Syödessä ja kahvitellessa puhuttava vain mukavia, oli opetus.
Ei tämä tarina ole mitenkään verrannollinen aloitukseen, jossa oli rahasta nillittävä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta toi on outo kohta, että ruoka olisi reiluuden vuoksi heitettävä mieluummin roskiin kuin että sen antaisi toiselle.
Ai TUO oli sinusta tässä se outo kohta?
Ei auttanut pihistely, kun mies joutui kuitenkin antamaan puolet omaisuudestaan erossa. Miksi kukaan mies enää nykyään menee naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta toi on outo kohta, että ruoka olisi reiluuden vuoksi heitettävä mieluummin roskiin kuin että sen antaisi toiselle.
Ai TUO oli sinusta tässä se outo kohta?
Samaa mieetin, jotkut ne löytävät joka asiasta sen epäoleellisimman, johon takertuvat. On toki oikeastikin sellaisia ihmisiä, joille ei MILLÄÄN MUULLA ole mitään väliä, paitsi sillä, ettei ruokaa saa heittää roskiin. Mitä pienestä homeesta ja muusta pilaantumisesta, ja eihän se mahatautikaan ikuisesti kestä. Voihan ripuliset ja oksennuksisiset petivaatteet pestä sijauspatjoista nyt puhumattakaan. Kumpihan maksaa enemmän, kaiken peseminen, vai pilaantuneen ruuan pois heittäminen. Mutta joo, periaate tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei auttanut pihistely, kun mies joutui kuitenkin antamaan puolet omaisuudestaan erossa. Miksi kukaan mies enää nykyään menee naimisiin?
Ap vastaa: Itse asiassa onneksi emme olleet silloin naimisissa, joten ero oli muuten materian suhteen helppo, paitsi mies meinasi olla maksamatta minun prosenttiosuuttani asunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, minun (toistaiseksi) mieheni on sitä mieltä, että hänen kuuluu saada seksissä kaikki maan ja taivaan väliltä, mitä hän haluaa. Ellei hän saa jotakin, hän tulkitsee, etten minä ansaitse saada _mitään_, eikä siis tee kotitöitä, käy kaupassa, auta renkaanvaihdossa... Koska eihän hänkään saanut _kaikkea_ haluamaansa. Tämä on hänestä reilu jako.
Sopii arvata, onko suhde hyvä ja edessä pitkä yhteinen tulevaisuus?
Minkä ihmeen takia sä olet tuollaisen törpön kanssa? Mä oisin laittanu moisen luolamiehen empimättä kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten puusilmä voi nainen olla, jotta suostuu moiseen.
Kai se mies oli edes hyvä sängyssä, komea ja kaikin puolin "muuten aivan ihana", jota muut naiset kadehtivat? Johan sellaisesta ihan mielellään jotain maksaa.
Ai kato naistenvihaaja taas vauhdissa. Mies ei ollut mitään noista ja tosiaan, olin puusilmä, kun edes tuollaiseen suhteeseen lähdin. Tämä johtuu turvattomasta lapsuudestani. Voimaannuin kuitenkin ja nyt elän parempaa elämää.
Onnittelut voimaantumisesta - nyt laita se mies ulkoruokintaan. Niinku heti,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei auttanut pihistely, kun mies joutui kuitenkin antamaan puolet omaisuudestaan erossa. Miksi kukaan mies enää nykyään menee naimisiin?
Kumpi vaan voi pyrkiä toisen lompakolle. Maksoin suurimman osan perheen kuluista (asuminen, matkat, autot, vakuutukset, vaatteet ja lasten kulut) 20 vuoden ajan. Silti mies yritti vielä loppurahastusta, mutta hyvä juristi pelasti minut.
Ei ikinä ruokakuluja miehen kanssa puoliksi, koska miehet syövät enemmän.
Kuten sanottu, hän käyttäytyi täysin normaalisti pitkään. Huomioi minua, oli reilu talousasioissa, luotettava... Kaikin puolin uskoin löytäneeni kunnollisen miehen. Jossain vaiheessa hän alkoi löytää suhteesta ongelmia, ja kovin ystävällisesti (kuten luulin), "ei halunnut syyllistää minua ongelmistamme". Hän oli kovin pitkämielinen odottaessaan, että "saisin ongelmani ratkaistua". Tuossa vaiheessa luulinkin ihan täysillä, että kaikki vika on minussa. No, en osannut muuttua ihmisenä, kuten hän ilmeisesti odotti, ja nyt ollaan pisteessä, jossa kaikki on ihan avoimesti hänen mielestään syytäni ja tilanne on mikä on. Silmien aukeaminen vei minulta tosi kauan. Nyt on iso elämänmuutos edessä ja samalla tekee mieli siivota ja korjata tämäkin osa-alue.