ALS-pelko ja oireet
Hei
Tästä aiheesta oli vastikään ketju ja pahoittelut jo etukäteen mahdollisesti vainoharhaisesta avautumisesta, mutta johonkin se pitää tehdä. En tiedä kohtalona mitään pelottavampaa kuin ALS-tauti. Ilman mitään järkevää syytä ilmenevä lihasten heikkeneminen ja nopea kuihtuminen. Jo nuoresta asti kaikenlaiset neurologiset vaivat ovat pelottaneet.
Olen pystynyt elämään näiden kanssa, mutta en tiedä johtuiko täällä olleeta ketjusta ja S.Hawkingin kuolemasta ja siitä nousseesta keskustelusta, että asia on taas ns.päällä.
Lihasnykäyksiä tunnen päivittäin monia ja ihan missä päin kehoa vaan. Ne ovat jatkuneet nyt kolme viikkoa. Muutaman kerran reiden iso lihas on nytkähtänyt oikein kunnolla. Eilen yöllä juuri ennen nukahtamista säpsähdin oikein kunnolla kun tuntui että koko vatsan läpi olisi jokin lihas nytkähtänyt. Voin kai hieman rauhoitella itseäni sillä, että noin 10 v sitten varsin stressaavassa elämäntilanteessa alkoivat samanlaiset elohiiret vilistämään ympäri kehoa. Se jatkui ainakin pari vuotta. Sittemmin en ole kiinnittänyt niihin edes huomiota. Yleensä jos jännitin jotain todella paljon, niin tunsin hyvin voimakkaita nykäyksiä. Nyt sitten taas jotenkin noteeraan ne selvemmin. Ehkä noiden muutamien kovien reisinykäyksien takia.
Jalat ovat olleet vähän kipeät viime viikkoina ja varpaat puutuvat välillä. Myös tätä on alkanut miettimään. Välillä tuntuu kuin jalka sykkisi koko ajan.
Tänään ruokailu meni herkutteluksi. Söin erään hamppariketjun suurinta hampurilaista ehkä vähän ahmienkin ja siinä aivot alkoivat taas laukkaamaan. Onko palojen nieleminen jotenkin työläämpää? Toimiiko nieleminen tavalliseen tapaan.
Tiedän että on hyvin epätodennäköistä että tuohon karmeaan sairauteen voisi sairastua. Mutta pelkkä ajatus on aivan hirvittävä. Ymmärrän toki, että suurin ongelma lienee tällä hetkellä korvien välissä, mutta minkä sitä itselleen voi?
Miten teillä ilmenee nykäyksiä/elohiiriä tai vastaavaa? Onko kohtalotovereita jotka kärsivät niistä koko ajan?
Kommentit (25)
Minulla oli vähän vastaava tilanne - pelkäsin lukioikäisenä kuollakseni MS-tautia. Tunsin epämääräisiä puutumisoireita ja tarkkailin neuroottisesti kehontuntemuksia. Lisäksi ihme yhteyksissä tuli MS-sairaskertomuksia silmieni eteen, esimerkiksi kun avasi kampaajalla naistenlehden. Olin ihan varma, että universumi yrittää viestittää minulle, että olen sairastunut.
Stressi voi saada mitä ihmeellisimpiä oireita aikaan. Mutta jos tuo jatkuu, ehkä olisi hyvä käydä tutkimuksissa, lähinnä oman mielenrauhan takia. Voi olla, että oireilu loppuu siihen, kun saat tulokset.
Miten tuotakaan voisi lähteä tutkimaan? Suurin osahan noista diagnosoidaan vasta siinä vaiheessa kun kuka tahansa ensimmäisen vuoden lääkisopiskelija pystyy sairauden toteamaan. Nimenomaan monilla se todetaan, kun oireet ovat olleet päällä jo toista vuotta ja tilanne on selvä.
Mun mummolla alkoi tauti että puhe alkoi olemaan epäselvää ja tekohampaat eivät enään sopineet kunnolla suuhun.. ja nielemiskyky siinä menee myös.
Niin ap. Täällä palstailun sijaan marssi neurologin vastaanotolle. Kannattaa mielummin maksaa parisen sataa euroa kuin tuntea pelkoa loputtomiin. Itse pelkäsin vastaavaa vähän yli vuosi sitten ja kävin erikoislääkärillä. Kyllä auttoi, pään oireisiin nimittäin: ei tarvinnut enää pelätä. Eli huomenna vain lääkäriä tilaamaan.
Mitä ylipäätään ovat lihasnykäykset? Jossain toisessa ketjussa mainittiin lääkärin suulla kiltit ja vaarattomat elohiiret ja sitten jotkut kunnon nykäykset joita ei tunne samalla tavalla?