Millainen seitsemänvuotias rääkyy julkisella paikalla?
Eikö tuossa iässä pitäisi osata jo käyttäytyä? Varmaan jotain kiukuttelua voi olla, mutta ei nyt aivan holtitonta sentään.
Kommentit (48)
Erityislapsi?
Näitä tapaa kouluissa, kun tekee hommia opettajana.
Vierailija kirjoitti:
Vapaan kasvatuksen hedelmiä tuollaiset kurittomat ja rääkyvät kakarat.
Vapaa kasvatus on eri asia kuin ei kasvatusta ollenkaan. Meihin sovellettiin sitä ja ihan hyvin me käyttäydyttiin... oli meillä vapauksia muihin lapsiin nähden aika paljon mutta ne menetti helposti... sai takaisin vasta kun pystyi osoittamaan olevansa taas luottamuksen arvoinen. Joo, sain olla kaupungilla 22-23 asti, mutta jos en tullut takaisin ajoissa niin sitten 19-20 asti jne.. asia erikseen ne joilla ei ole mitään seuraamuksia mistään, se ei enää ole vapaata kasvatusta
Semmoinen, joka on pienestä pitäen opetettu siihen, että huutamalla saa tahtonsa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Esim. mieheni yksi lapsista. Saa järkyttäviä raivokohtauksia, jolloin huutaa ja itkee punaisena :( Hänen kanssaan on menty sieltä mistä aita on matalin, ja sen huomaa valitettavasti.
Esim. eräs miehesi lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vapaan kasvatuksen hedelmiä tuollaiset kurittomat ja rääkyvät kakarat.
Tai erityislapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaan kasvatuksen hedelmiä tuollaiset kurittomat ja rääkyvät kakarat.
Tai erityislapset.
Erityislapsilla on jokin synnynnäinen asia, jonka takia he ovat erilaisia kuin muut. Kasvatuksella ei erityislapsia hankita.
Koska asperger tai muuten vammainen. Ei normaali seitsemänvuotias enää tuollaista tee. 3-vuotiaalta uhmaikäiseltä ehkä ymmärtäisin.
7 vuotias on vielä aika pieni lapsi. Monia syitä sille, miksi seitsämän vuotias "rääkyy" julkisella paikalla. Mitä ap tarkoittaa edes rääkymisellä, itkemistä vai karjumista vai mitä?
Eikö nykyäänkään ihmiset osaa ajatella miten erilaisia me olemme, eikä joku yksittäinen hyvin lyhytakainen otos kerro vielä mitään yhtäänn kenestäkään. Varmasti aloittajankin saisi rääkymään julkisella paikalla jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen, joka on pienestä pitäen opetettu siihen, että huutamalla saa tahtonsa läpi.
Jep, alakouluikäinen sukulaislapsi käyttää huutamista keinona saada tahtomansa läpi.
Idarit vanhemmat hyvittelevät ja juoksevat kilvan tyydyttämään hänen milloin minkäkin tarpeensa, koska eivät kestä lapsen huutamista tai itkua asian vuoksi. Siis välttelevät kaikin keinoin aiheuttamasta pettymyksiä.
Huvittaa ja raivostuttaa katsoa sitä showta. Aikamoinen narsisti ja pomo siitä on kasvanutkin. Muiden pitää totella tai...
Voi olla erityislapsi tai vaikka sairas. Mistä edes tiedät että kyseinen lapsi oli 7-vuotias?
Kumman paljon myötämielisyyttä kouluikäisen rääkymiselle.
Ei koskaan eikä missään lapseni ole rääkyneet kahden ikävuoden jälkeen. Ja alapeukkuja toki tälle, että joku on osannut kasvattaa eikä vetäydy edes "erityisyyden" verhon alle.
Eivät muuten rääkyneet juuri vauvanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä koululaisetkin vielä rääkyvät, jopa koulussa. Tv Ope
Omaan kouluaikaani muutama opettajakin rääkyi aika tehokkaasti. Ja edelleen kadulla osuu vastaan rääkyviä aikuisia.
Sellainen joka ei osaa vielä kiroilla. Kyllä hän tuolla julkisilla paikoilla kiroilee vihoissaan aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen jolla on ongelmia tunteiden hallinnassa. Temperamenttijuttu, kasvatus ei vaikuta.
Voi kuule, kyllä vaikuttaa ja hyvinkin paljon. Jos lapselle ei minkäänlaisia rajoja vedetä, ei voi myöskään kehittyä tunteiden säätelyssä. Ja siinä varsinkin lapsuusaika on hyvin kriittistä. Temperamentti ei itsessään aiheuta tietynlaista käytöstä, ei hyvää eikä huonoakaan. Tunteiden kokemisen voimakkuuteen ja näyttämiseen vaikuttaa, mutta juuri sen takia kasvatus on ensiarvoisen tärkeää että lapsi oppii säätelemään ja hallitsemaan tunteitaan niinkuin kuuluukin.
Meillä on kolme lasta, kaikki saman kasvatuksen saaneita.
Yksi rääkyi jo synnytysosastolla enemmän kuin muut. Sama rääkyminen jatkuu edelleen.
Kallistun siis ihan oman kokemuksen perusteella siihen, että toiset vain ovat synnynnäisesti herkempiä/temperamenttisia, kuin muut.
Täällä myös kolmen lapsen äiti, joka ilmeisesti sössi yhden lapsensa kasvatuksen varsin aikaisessa vaiheessa, sillä jo synnärillä ammattilaiset olivat huolissaan lapsen rääkymisestä.
Nyt tuo rääkyjälapsi on tähän keskusteluketjuun sopivasti 7-vuotias eskarilainen, ja kyllä hän edelleen voi rääkyä julkisesti, kun oikein kovasti kilahtaa. Mutta paljon hän on edistynyt, ja se tietty herkkyys alkaa löytää muitakin ilmenemismuotoja kuin rääkymisen. Meidän tapauksessamme tunteiden kanavana toimii eräs taiteenlaji, jossa lapsi on ikäisekseen erittäin hyvä.
Meillä syksyllä eskarin aloittava lapsi. On luonteeltaan kiltti, sosiaalinen, hyväkäytöksinen, joustava, rauhallinen, kohtelias ym. Meillä siis kolme lasta. Rajat ja rakkautta löytyy!
Viime lauantaina oltiin käymässä Helsingissä ja lapsi oli odottanut/jännittänyt reissua kauan. Huonon sään takia jouduttiin perumaan suunniteltu ohjelma ja muitakin takaiskuja tuli päivään. Lapsi nieleskellen pidätteli pettymystään. Menimme kuitenkin vielä leikkipuistoon ennen kuin lähdimme ajamaan takaisin kotiin, jottei reissusta olisi tullut ihan turha.
Puistossa tipahti jostain telineestä, satutti hieman itseään ja isoveli vielä kehtasi nauraa. Silloin lapsella meni kuppi nurin. Pimahti ihan täysin, itkien ja karjuen jahtasi veljeään. Oli helsinkiläis mammoilla katsomista! Itseäkin hävetti, ois tehnyt mieli huutaa, että lapsi ei ikinä oo käyttäytynyt näin. Eipä siinä auttanut kuin koota pesue ja viedä mekastava lapsi autoon. Mutta siinä varmaan moni teki analyysin "vapaan kasvatuksen hedelmästä" ym.!!
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla: "Seitsenvuotias".
Ei pidä olla, mutta saa olla myös niin.
Neuropsykiatrisesti poikkeava, asperger-lapsi tai autistinen. Ei näy päällepäin useinkaan. Kasvatus ei auta eikä kiellot.
Meidän 7-vuotias eskarilainen kyllä rääkyy. Päiväkodista ei ole tullut koskaan, ei koskaan, mitään negatiivista sanottavaa hänen käytöksestään, päinvastoin. Kotona on todella haastava, on aina ollut ja aistiyliherkkä. Kyllä on julkisilla paikoillakin korottanut ääntään suuttuessaan eli mielestäni rääkyy kovalla äänellä valittaessaan. Kolme vanhempaa lasta eivät ole tuota harrastaneet. Ei kuitenkaan varmasti silloin käyttäydy noin kun vanhemmat eivät ole paikalla.
Jotkut lapset vaan ovat sellaisia. Meillä esikoinen on suuttuessaan ihan mahdoton. Rääkyy edelleen julkisilla paikoilla jos sille päälle sattuu. Onneksi lauhtuu jo nopeammin kuin pahimmassa uhmassa. Erittäin tunteellinen ja herkkä, hyvässä ja pahassa. Nuoremmat ovat erilaisia. Sama kasvatus kaikilla, toki eriluonteisen kanssa toimii vähän eri tavalla mutta ei tuota riehumista mitenkään ole tarvinnut mallintaa.