Etäambulanssi puhelimitse ei toiminut - henkilö kuoli
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804232200896339_u0.shtml
Nykyään ambulanssikin toimii etänä. Ensihoito tehtiin puhelimitse - valitettavasti potilas kuoli.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako siis vaan tilata taksi?
Mutta taksi minne? Terveyskeskuksen aulaan kuolemaan?
En kyllä menisi aulaan vaan päivystykseen.
Eli terveyskeskukseen. Jos et ensin soittanut puhelinpalveluun (joka ei siis usein toimi) et pääse ensimmäistä luukkua eteenpäin.
Iltaisin ja viikonloppuisin voit toki mennä keskussairaalan päivystykseen ja kuolla sinne aulaan.
Näin meillä Lahdessa.
On sitä nähty yliopistosairaalassakin että itsenäisesti tullut potilas on kirjattu sisään ja laitettu petipaikalle ilman seurantalaitteita. Oli sen verran verhon takana että kukaan ei huomannut kun potilas meni elottomaksi ja elvytys ei auttanut.
Ambulanssihoitaja kertoi minulle että ambulanssissa ei voida hoitaa lapsia vaan hoitotarvikkeet on tarkoitettu aikuiselle. Toki voidaan seurata pulssia ja hapetusarvoja ja kuumetta mutta kun omalla lapsella oli lämpöä 41, trombosyytit 5 (veri ei hyydy) ja sytostaattikuuri taustalla ambulanssi ei voinut muuta kuin siirtää. Matkaa sairaalaan oli 160 km. Mitään tiputusta tai lääkitystä ei voitu aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilas ilmeisesti ei toiminut annettujen ohjeiden mukaan jos häntä oli kehotettu ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon.
Potilaiden edellytykset ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon vaihtelevat. Lisäksi tk voi laittaa jonon hännille. Suomessa pitää olla kaikin puolin tarpeeksi terve, jotta saa hoitoa. Jos ei osaa käyttää oma-aloitteisesti palveluja tai jokin muu tilanne tai mielentila sen estää, joutaakin kuolla.
Pitäähän johonkin raja laittaa.Yleensäkin yhteiskunnan palvelupolut monimutkaistuvat. Tällä päästään siististi ja huomaamatta suuriinkin kustannussäästöihin.
Viranomainen ei koskaan ole ottanut täydellistä vastuuta ihmisestä eikä tee sitä jatkossakaan. Kyllä edelleen potilaan tai hänen läheistensä on kyettävä ottamaan vastuu siitä että potilas tarvittaessa hakeutuu hoitoon ja/tai kykenee toimimaan annettujen ohjeiden mukaan.
Hätänumeroon soittaminen ON hakeutumista hoitoon.
Jos sieltä ohjeistetaan tai ambulanssi ohjeistaa ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon se on mielestäni ohje jota kannattaa noudattaa. Jos potilaan tila sitä vaatii mitä pikimmin lähtemään päivystykseen esim. taksilla jos kerran on arvioitu että ambulanssi kyyti/hoito ei ole välttämätön.
Ok, ohjeistan sinua sulkemaan puhelimen/tietokoneen ja menemään ulos kävelylle. Konetta tai puhelinta et avaa palstan lukemiseen ainakaan viikkoon.
Toisaalta, sä et ole samanlaisessa auktoriteettiasemassa kuin hätäkeskuksen päivystäjä.
Jos hätäkeskuksesta sanotaan että sulla ei ole mitään hätää, soittele terveyskeskukseen, niin aika moni todella uskoo että mitään hätää tai kiirettä ei ole.Minusta olisi hyvä että ihmiset luottaisi at enemmän itseensä ja myös pitäisivät vastuun itsellään niistä asioista joista jokatapauksessa ovat vastuussa.
Eli jokainen on loppupeleissä vastuussa omasta elämästään? No totta kai. Tässä on nyt kysymyksenä, paljonko apua sopii odottaa?
Jos hälytyskeskus sanoo että ei ole kiireellistä, ota itse yhteyttä terveyskeskukseen, ja terveyskeskuksella puhelinvastaaja sanoo että meillä on nyt ruuhkaa, niin kenen puoleen seuraavaksi käännytään? Alkaako aloitteellinen, itseensä luottava ihminen soitella kaikkiin mahdollisiin numeroihin mitä sairaaloista löytyy? M.m. eri osastoille? Hyvällä tuurilla vastaan voi lopulta tulla joku auttamishaluinen. Huonolla tuurilla ei.
Mitä jos tällä ihmisellä ei ole läheisiä eikä rahaa taksiin? Mitä voi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilas ilmeisesti ei toiminut annettujen ohjeiden mukaan jos häntä oli kehotettu ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon.
Potilaiden edellytykset ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon vaihtelevat. Lisäksi tk voi laittaa jonon hännille. Suomessa pitää olla kaikin puolin tarpeeksi terve, jotta saa hoitoa. Jos ei osaa käyttää oma-aloitteisesti palveluja tai jokin muu tilanne tai mielentila sen estää, joutaakin kuolla.
Pitäähän johonkin raja laittaa.Yleensäkin yhteiskunnan palvelupolut monimutkaistuvat. Tällä päästään siististi ja huomaamatta suuriinkin kustannussäästöihin.
Viranomainen ei koskaan ole ottanut täydellistä vastuuta ihmisestä eikä tee sitä jatkossakaan. Kyllä edelleen potilaan tai hänen läheistensä on kyettävä ottamaan vastuu siitä että potilas tarvittaessa hakeutuu hoitoon ja/tai kykenee toimimaan annettujen ohjeiden mukaan.
Hätänumeroon soittaminen ON hakeutumista hoitoon.
Jos sieltä ohjeistetaan tai ambulanssi ohjeistaa ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon se on mielestäni ohje jota kannattaa noudattaa. Jos potilaan tila sitä vaatii mitä pikimmin lähtemään päivystykseen esim. taksilla jos kerran on arvioitu että ambulanssi kyyti/hoito ei ole välttämätön.
Ok, ohjeistan sinua sulkemaan puhelimen/tietokoneen ja menemään ulos kävelylle. Konetta tai puhelinta et avaa palstan lukemiseen ainakaan viikkoon.
Toisaalta, sä et ole samanlaisessa auktoriteettiasemassa kuin hätäkeskuksen päivystäjä.
Jos hätäkeskuksesta sanotaan että sulla ei ole mitään hätää, soittele terveyskeskukseen, niin aika moni todella uskoo että mitään hätää tai kiirettä ei ole.Minusta olisi hyvä että ihmiset luottaisi at enemmän itseensä ja myös pitäisivät vastuun itsellään niistä asioista joista jokatapauksessa ovat vastuussa.
Eli jokainen on loppupeleissä vastuussa omasta elämästään? No totta kai. Tässä on nyt kysymyksenä, paljonko apua sopii odottaa?
Jos hälytyskeskus sanoo että ei ole kiireellistä, ota itse yhteyttä terveyskeskukseen, ja terveyskeskuksella puhelinvastaaja sanoo että meillä on nyt ruuhkaa, niin kenen puoleen seuraavaksi käännytään? Alkaako aloitteellinen, itseensä luottava ihminen soitella kaikkiin mahdollisiin numeroihin mitä sairaaloista löytyy? M.m. eri osastoille? Hyvällä tuurilla vastaan voi lopulta tulla joku auttamishaluinen. Huonolla tuurilla ei.
Mitä jos tällä ihmisellä ei ole läheisiä eikä rahaa taksiin? Mitä voi tehdä?
Minun järkeeni tulee vaihtoehto että tilaa taksin, ajaa terveyskeskukseen ja sanoo taksikuskille että soittaa poliisille. Sitten voi selittää että ambulanssi ei toimittanut terkkariin mutta kehoitti menemään sinne viipymättä ja että tämä oli hätätilanne. Saa sitten oikeuslaitos arvioida myöhemmin kuka teki mitä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilas ilmeisesti ei toiminut annettujen ohjeiden mukaan jos häntä oli kehotettu ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon.
Potilaiden edellytykset ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon vaihtelevat. Lisäksi tk voi laittaa jonon hännille. Suomessa pitää olla kaikin puolin tarpeeksi terve, jotta saa hoitoa. Jos ei osaa käyttää oma-aloitteisesti palveluja tai jokin muu tilanne tai mielentila sen estää, joutaakin kuolla.
Pitäähän johonkin raja laittaa.Yleensäkin yhteiskunnan palvelupolut monimutkaistuvat. Tällä päästään siististi ja huomaamatta suuriinkin kustannussäästöihin.
Viranomainen ei koskaan ole ottanut täydellistä vastuuta ihmisestä eikä tee sitä jatkossakaan. Kyllä edelleen potilaan tai hänen läheistensä on kyettävä ottamaan vastuu siitä että potilas tarvittaessa hakeutuu hoitoon ja/tai kykenee toimimaan annettujen ohjeiden mukaan.
Hätänumeroon soittaminen ON hakeutumista hoitoon.
Jos sieltä ohjeistetaan tai ambulanssi ohjeistaa ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon se on mielestäni ohje jota kannattaa noudattaa. Jos potilaan tila sitä vaatii mitä pikimmin lähtemään päivystykseen esim. taksilla jos kerran on arvioitu että ambulanssi kyyti/hoito ei ole välttämätön.
Ok, ohjeistan sinua sulkemaan puhelimen/tietokoneen ja menemään ulos kävelylle. Konetta tai puhelinta et avaa palstan lukemiseen ainakaan viikkoon.
Toisaalta, sä et ole samanlaisessa auktoriteettiasemassa kuin hätäkeskuksen päivystäjä.
Jos hätäkeskuksesta sanotaan että sulla ei ole mitään hätää, soittele terveyskeskukseen, niin aika moni todella uskoo että mitään hätää tai kiirettä ei ole.Minusta olisi hyvä että ihmiset luottaisi at enemmän itseensä ja myös pitäisivät vastuun itsellään niistä asioista joista jokatapauksessa ovat vastuussa.
Niin, nehän luottivat itseensä ja arvioonsa siinä kohtaa kun soittivat hätäkeskukseen. Hätäkeskus sitten kertoi että oma arvio on väärässä mutta ehkä lääkärissä voisi käydä. Nytkö sinä sitten sanot ettei hätäkeskusta pidäkään uskoa ja pitää omin avuin järkätä pikainen kyyti sairaalaan?
Onko tuo muuten joku vastuunväistökeino että suositellaan automaattisesti käyntiä terveyskeskuksessa ihan siltä varalta että diagnoosit meni pieleen. Voidaan sitten jälkeenpäin vedota siihen että kyllä me suositeltiin lääkärissäkäyntiä.
Onhan niitä ambulansseja tietenkin enemmän kuin yksi sairaanhoitopiirin alueella. Lahdessa tarvitaan enemmän ensihoidon palvelua eli ambulansseja kun asukkaita on enemmän kuin muualla Päijät-Hämeessä. Lahdessa kuljetusmatkat ovat kuitenkin lyhyemmät kuin ympäryskunnissa ja hätätilanteessa toinen ambulanssi saattaa olla vapaana. Mutta miten on tilanne vaikka Sysmässä tai Hartolassa? Matkaa keskussairaalaan on noin 80 kilometriä eli edestakainen matka ja potilaan luovutus vie helposti pari tuntia.