Lue keskustelun säännöt.
Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
23.04.2018 |
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.
Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille kaikille tosiaan tullut yllätyksenä se, että raskaana oleminen voi olla yhtä helvettiä sekä henkisesti että fyysisesti? Musta on ihan turha syyllistää Ap:ta ja miehiä yleensä heidän huonosta käytöksestään raskauden aikana, kun olette kuitenkin itse tehneet valinnan hankkiutua raskaaksi.
Siis...miesten huono käytös on täysin ok, koska...?
He eivät ole vastuussa naisten valinnoista jatkaa raskautta ja synnyttää. Lapsen voi myös jättää tekemättä.
Eli mies ei mielestäsi ole vastuussa mistään ja lapsia ei pitäisi hankkia. Aika nopeasti tällä logiikalla loppuisi ihmisrodun tarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman ikäryhmän lapsista on myös kasvanut poroporvareita, jotka larppaavat kokoomuslaisia. Tämä ilmiö on ollut jännä, mutta kertoo tuosta ajatusmaailmasta paljon. Jätän nyt politiikan puimisen liielti tähän, mutta mitä enemmän 85'vuonna syntynyt on työttömän yh:n lapsi ja perustanut oman baarin tai yrityksen, sitä tiukemmin he kannattavat oikeistolaista politiikkaa, kirjottelevat suut vaahdossa ympäri nettiä miten työttömyys on ihan oma syy ja miten tuet pitää ottaa pois kaikilta. Se on sinänsä hassua kirjottelua, koska ilman tukia eivät heidänkään kapakkansa kauheasti pyörisi, he itse kasvoivat syömällä kelan leipää ja elivät sossun maksamassa asunnossa. Oli aika hupaisaa lukea, kun yksi näistä laman ajan lapsista kirjoitti, miten tehtaanomistajat eivät pääse liian korkeiden palkkojen takia rikastumaan ja siksi palkat pitäisi ajaa alas. Kuitenkin kaikesta huolimatta pitäisi käydä töissä, ettei ole laiska ja keksiä samalla jostain itselleen toimeentulo, mutta palkkatuloja ei saa vaatia liikaa.
Tämä sama ajatusmaailma on pakko elää myös ihmissuhteissa ja tämä mies 34 on hyvä esimerkki.
Oletko psykoosissa ja saathan apua?
Kerron siitä mitä näen ihmisten puhuvan.
Kasva aikuiseksi. Ei se vaimokaan siitä olostaan nauti vaan aivan taatusti olisi mielellään energinen ja hyvinvoiva, ilman kipuja. Ja tiedoksi, ne kivut on oikeasti kovia kipuja, ei mitään tekosyitä. Siihen päälle se valtava väsymys. Jos vaimo ei jaksa tehdä muuta kun käydä töissä ja kotityöt päälle niin mitä muuta vielä odotat? Miten itse osallistut niihin kotitöihin?
Ja sitten, kun se raskaus nyt kestää sen 9kk, niin se on myös samalla henkistä valmistautumista siihen vauvan tuloon eikä silloin kaikkia enää kiinnosta samat asiat kuin ennen. Jos sun asenne on jo nyt tuo niin en halua edes ajatella miten yksin vaimosi on sitten vauvan kanssa.
En jaksanut lukea koko ketjua mutta toivon todellakin että täällä ei ole muutaman kuukauden päästä ketjua missä ihmettelet miksi vaimo ei ole palautunut viikossa synnytyksestä.
No te raskausaikana kärsineet, oliko mitään keinoja, joilla olonne saatiin paremmaksi? Kertokaahan! Ap:kin saattaa niistä hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on hiljaa. Ei halua puhua. Enkä minä sitten jaksa painostaa vaan pysyn enimmäkseen pois kotoa, mutta sekin on huono. En ymmärrä miten vaimo olettaa että koska hän ei jaksa eikä kiinnosta elämä kodin ulkopuolella, minunkin pitäisi muuttua sellaiseksi. En minä pakota häntä kanssani salille, eikai hänkään voi pakottaa minua kotiin kanssaan?
M- 34
Et ole ilmeisesti kauheasti hankkinut tietoa siitä, millainen raskaus on ja mitä siihen kuuluu. Neuvolasta jaetaan sellainen raskauskalenteri, jossa on isällekin oma tietopaketti. Aloita tutustumalla siihen. Tai ihan ensin voisit vaikka tutustua ihmisen raskaudesta kertovaan Wikipedia-artikkeliin, josta sinulle selvinnee, että raskaus ei ole koko elämän mittainen muutos, vaan se kestää yhdeksän (9) kuukautta.
Tämä on nyt ihan yhtä osuvaa päivittelyä kuin se, että kerrot kumppanillasi olevan flunssa ja sitten ihmettelet, kun hänellä nenä vuotaa ja on kuumetta, eikä hän jaksa lähteä baariin kanssasi.
Ehkä ne neuvolan tietopaketit on nykyään erilaisia, mutta ei ainakaan 15 vuotta sitten meille jaettu mitään missä sanotaan, että raskausaikana on normaalia olla jatkuvasti täysin eri ihminen kuin aiemmin. Siellä puhuttiin että voi vähän väsyttää ja herkistyä normaalia helpommin. Ei että kokoajan on puolikuollut ja itkee kuin äidin hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
No te raskausaikana kärsineet, oliko mitään keinoja, joilla olonne saatiin paremmaksi? Kertokaahan! Ap:kin saattaa niistä hyötyä.
Joo, oleellisinta kuitenkin olisi ap:n asennemuutos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei raskaus ole sairaus ja syy turhalle kiukuttelulle.
Jos nestettä kertyy noin paljon kehoon, niin johtuu kyllä aivan muusta kuin ainoastaan raskaudesta.
Mulle ei kertynyt kun lenkkeilin rauhallisia lenkkejä koiran kanssa. Helpotti kaikkia kipuja. Myös hermokipua selässä joka vaikutti vasempaan jalkaani, välillä tuntui siltä kuin jalka lähtisi alta. Yöt olivat tuskaa. Töissä olin RV 34 viikoille saakka, likka syntyi RV 41.
Ens viikolla aloittelen salitreenit. Lenkille lähdin heti kun sairaalasta pääsin seuraavana päivänä. Muuten olisi jäänyt joka nivel ja lihas jumiin jos olisin makaamista jatkanut :)
Ota AP nuo puheeksi neuvolassa. Vaimosi ei sitä tee joten suu auki.
Vierailija kirjoitti:
No te raskausaikana kärsineet, oliko mitään keinoja, joilla olonne saatiin paremmaksi? Kertokaahan! Ap:kin saattaa niistä hyötyä.
Voi herran jestas! Koko ketju on täynnä tällaisia neuvoja.
Tee kotitöitä
Älä painosta mihinkään
Kuuntele
Vietä aikaa vaimon kanssa (ei tarkoita 24/7)
Ota selvää raskauden vaikutuksista
Osoita että välität
Kysy miten voisit auttaa
Jne....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.
Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?
Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen sivua tuli aika nopeesti.
Joko se AP lynkattiin ja ripustettiin lyhtypylvääseen?
En jaksa lukea kikkia.
Älä vääristele tosiasioita. Ap:han se tuli tänne lynkkaamaan raskaana olevan vaimonsa, joka käy kokopäivätöissä ja tekee kaikki kotityöt, koska tämä ei jaksa huomioida ap:ta enää normaaliin malliin, ja nukkuu päiväunia siivottuaan kämppää pari tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No te raskausaikana kärsineet, oliko mitään keinoja, joilla olonne saatiin paremmaksi? Kertokaahan! Ap:kin saattaa niistä hyötyä.
Joo, oleellisinta kuitenkin olisi ap:n asennemuutos.
Hyvä! 1) Asennemuutos. 2) Osallistuminen kotitöihin. 3) Masentuneen vaimon mielialan kohottaminen - miten muuten kuin ykkös- ja kakkoskeinon avulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.
Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?
Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.
Sinullakin on syövän ja sydänkohtauksen mahdollisuus, muistisairauden ja reuman. Ja ihan varmasti ainakin vanhenet. Ihan käsittämätöntä syyllistää oma rakas siitä, että juuri hän sattui sairastumaan jälkikasvua hankittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset reagoi raskauteen, äitiyteen, hormoneihin ja fysiologisiin muutoksin eri tavoilla. Ensimmäisen lapsen saaminen on valtavan iso asia ja muutos äidille. Sinuna olisin vähän huolissaan vaimostasi ja siitä, ettei hän nyt vaan olisi sairastumassa masennukseen. Pidä hänestä hyvää huolta.
Vierailija kirjoitti:
Ei raskaus ole sairaus ja syy turhalle kiukuttelulle.
Jos nestettä kertyy noin paljon kehoon, niin johtuu kyllä aivan muusta kuin ainoastaan raskaudesta.Mulle ei kertynyt kun lenkkeilin rauhallisia lenkkejä koiran kanssa. Helpotti kaikkia kipuja. Myös hermokipua selässä joka vaikutti vasempaan jalkaani, välillä tuntui siltä kuin jalka lähtisi alta. Yöt olivat tuskaa. Töissä olin RV 34 viikoille saakka, likka syntyi RV 41.
Ens viikolla aloittelen salitreenit. Lenkille lähdin heti kun sairaalasta pääsin seuraavana päivänä. Muuten olisi jäänyt joka nivel ja lihas jumiin jos olisin makaamista jatkanut :)Ota AP nuo puheeksi neuvolassa. Vaimosi ei sitä tee joten suu auki.
Oletko lääkäri? Miten päättelet että aloittajan vaimon kehoon keräämä nesteenmäärä on niin valtava ettei se ole ole enää raskaudesta johtuvaa? Oletko kuullut esim. Mortonin neuroomasta, joka on hermopinne, joka johtuu raskauden aikana nimenomaan siitä että hermo menee puristuksiin kun kehoon kertyy nestettä? Tätäkö yritit sanoa että ei ole normaalia, vai mikä aloittajan vaimon nesteenkertymisesessä ei ole mielestäsi normaalia? Em. sairauden hoitomuoto on lepo, jolloin ei tehdä niitä rauhallisia vaunulenkkejä mitä sinä suuressa parhaudessasi ja ylivoimaisuudessasi kykenit tekemään. Lienee sinulle myös uusi asia se että raskauksia on erilaisia, ja se että sinä teet asit tietyllä tavalla, ei tarkoita että se on ainoa oikea tapa toimia. Ja ps. suosittelen tosiaan ottamaan asioista selvää ennenkuin jakelee jopa vahingollisia neuvoja täällä, jos tuon Mortonin neurooman kanssa esim. yrittää harrastaa niitä mainostamiasi rauhallisia vaunulenkkejä, pahentaa tilannetta entuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.
Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?
Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.
Voi hyvä luoja! Ap:n vaimo käy töissä, tekee kaikki kotityöt ja vielä ap:lle ruoat, eli hänellä ei ole mitään ongelmia suoriutua enemmästäkin kuin "normaaleista arkirutiineista" (kun normaalia olisi se, että kotityöt tehdään puoliksi). Ap:llahan tässä ongelmia on sen suhteen, että vaimon tarvitsee levätä enemmän kuin ennen tehtyään tuon kaiken. Mikä on edelleenkin täysin normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio, liikunta ja lepo. Huolehdi vaimosi ruokavaliosta, liikkukaa ja levätkää. Vauvan hyvinvointi on nyt ensisijaisen tärkeää ja se lähtee juuri näistä perusasiosta.
Ei kai se Ap:n vastuulla ole, mitä vaimo tekee tai jättää tekemättä. Aikuinen ihminen osaa varmaan itse huolehtia itsestään vaikka raskaana onkin. Tai pikemminkin "etenkin". En ymmärrä, miksi Ap:n pitäisi levätäkin vaimonsa kanssa.
Yhteisen lapsen edun nimessä? Osoittakseen välittämisensä?
Miten Ap:n vaimo osoittaa välittämistään? Syyllistämällä, kiukuttelemalla ja kiristämälläkö? Ahdistunut ja katkera isä se vasta lapsen etua edistääkin...
...mitä?
Niin, että ei se raskaus ole mikään syy olla koko ajan ilkeä ja valittaa sekä samalla vaatia toiselta ymmärrystä ja rakkauden osoittamista. Ei se ymmärryksen ja rakkauden osoittaminen ole mahdotonta sille raskaana olevallekaan. Omaa käytöstä voi olla hormonien vuoksi vaikeaa kontrolloida, tulisi sitäkin yrittää. Tai edes jälkikäteen pyytää huonoa käytöstään anteeksi.
Ei tuo tilanne muutu kun se vauva on kuvioissa mukana.
Minä teen kotitöitä ja hoidan vauvaa. Niin saan aikani kulumaan paremmin kun mies on töissä. Ja vaunuttelen tunnin kaksi, koissu mukana.
Elämä on niin vaikeaa kuinka vaikeaa sen haluaa olla. Minä en miestäni ole kieltänyt harrastamasta mitään enkä menemästä mihinkään. Ei sekään oikein ole eikä normaalia millään tapaa vaikka kuinka on naimisissa.
Minutkin lynkataan, mutta kuulostaa siltä ettei vaimo pärjää ilman miestä ollenkaan. Huolestuttavaa. Ei tule pärjäämään vauvankaan kanssa jatkossa.
Ei ole vaimomatskua, vaan prinsessa
He eivät ole vastuussa naisten valinnoista jatkaa raskautta ja synnyttää. Lapsen voi myös jättää tekemättä.