Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta

No voisit vaikka tehdä sopimuksen siivousfirman kanssa loppuraksauden ajaksi. Ja tekisitte yhdessä jotain mitä hän haluaa tehdä.

Toivottavasti vaimolla jossain vaiheessa olo paranee sen verran, että hän saa aikaiseksi hankkiutua eroon ap:sta. Tuollaisesta vätyksestä ei ole perheelle mitään iloa. Lapsi tarvitsee kunnollisia roolimalleja elämäänsä ja sellaista ap ei pysty hänelle tarjoamaan. Vaimo löytää varmasti itselleen helposti paremman miehen. Nollasta kun tasoa pystyy ihmisten kanssa vain nostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap miten hirvittävää se on kun mieli heittelee? Minä olen luonteeltani rauhallinen ja tasainen. Raskaanaollessa minusta tuli hermoheikko, olin vakuuttunut että mieheni pettää minua, itkin pienimmästäkin ja jokainen juttu tuntui maailmanlopulta. Toisessa hetkessä kaikki taas saattoi olla aivan ihanaa ja onnellista.

En pystynyt itse kontrolloimaan milloin näitä epätoivon tai kiukun puuskia tuli. Olin todella kauhuissani ja aloin vihata itseäni niiden takia, luulin ajoittain seonneeni. 

Vauvan synnyttyä hormonitoiminta tasoittui ja minusta tuli normaali oma itseni. Pointtini on se että vaimosi tuskin silkkaa vittumaisuuttaan on ailahteleva ja kiukkuinen. 

Huh! Olen käynyt läpi murrosiän, raskaudet ja vaihdevuodet joutumatta koskaan tällaisten hormonimyrskyjen pyörteisiin. Saan ilmeisesti kiittää onneani, etten ole koskaan pitänyt itseäni tai odottanut muiden pitävän itseäni täysin edesvastuuttomana pelkästään hormonieni vuoksi.

Kerrankin toivon todella, että tämä on trolli ja keksitty tarina. Ap kuulostaa aivan hirveältä puolisolta, itsekkäältä lapsen tasolle jääneeltä henkistä väkivaltaa harjoittavalta vastuuttomalta vätykseltä, joka viettää aikaa vaimoaan syyllistämällä lähes pelkästä syyllistämisen ilosta. 

Johan AP kertoi että yrittänyt olla vaimon tukena, tarjota apua jota vaimo ei marttiydessään itse huoli. Jumalauta naiset!!! Lopettakaa tuo uhriutuminen!!!

Toivottavasti AP löytää naisen joka ei uhriudu ja leiki marttyyria kun toinen apuaan tarjoaa. Tai yrittää ehdottaa yhteistä tekemistä.

Meillä mieheni auttaa koska en kiellä häntä auttamasta kotihommissa tai vauvan hoidossa.

Ap. Ehdota vaikka leffailtaa ja ravintolaillallista jos liikunta ei innosta.

N-86

P.s. vauvan kanssa voi käydä tapahtumissa jotka ovat koko perheen tapahtumia. Ei sitä tarvitse kotiin lukkiutua koska vauva. Ja kesä tulee, niin vaunuilemaan ulos. (Ai niin, siihenkin on varmaan joku itsesääliselitys ettei voi niin tehdä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset valittavat aina jostain. Vaikka kuinka töiden lisäksi teet kotitöitä, niin jäkätys vain jatkuu ja jatkuu. Se ei lopu koskaan. Loputonta nalkutusta.

Tämä pitää paikkansa. Jäkätyksen kohde vaihtuu, mutta määrä säilyy vakiona.

- Ensin jäkätetään että mikä tää meidän juttu on.

- Sitten jos erehtyy rengastamaan niin mäkätetään että lapsia pitäisi

- sitten jos erehtyy raskauttamaan, niin mäkätetään raskaudesta, sen jälkeen niistä lapsista ja siitä miten niitä täytyy kotona hoitaa

- ihan vakio mäkätyksen aihe on asunto ja sen paskuus. Jos rakennat sille mieleisen omakotitalon niin se alkaa mäkättämään paskasta keittiöstä tai vastaavasta

- Kun on lapset ja omakotitalo hoidettu niin täytyy mäkättää töistä. Ne niin stressaa ja on paskaa kaikki siellä. Voi kun saisi lottovoiton

En malta odottaa mistä mäkätetään sitten kun lapset lähtee kotoa, sitten varmaan taas mäkätetään minusta. :(

Seura tekee kaltaisekseen. Vaikutat melkoiselta valittajalta. Olet varmaan antanut huonoja vaikutteita naisellesi!

Vierailija kirjoitti:

Johan AP kertoi että yrittänyt olla vaimon tukena, tarjota apua jota vaimo ei marttiydessään itse huoli. Jumalauta naiset!!! Lopettakaa tuo uhriutuminen!!!

Toivottavasti AP löytää naisen joka ei uhriudu ja leiki marttyyria kun toinen apuaan tarjoaa. Tai yrittää ehdottaa yhteistä tekemistä.

Meillä mieheni auttaa koska en kiellä häntä auttamasta kotihommissa tai vauvan hoidossa.

Ap. Ehdota vaikka leffailtaa ja ravintolaillallista jos liikunta ei innosta.

N-86

P.s. vauvan kanssa voi käydä tapahtumissa jotka ovat koko perheen tapahtumia. Ei sitä tarvitse kotiin lukkiutua koska vauva. Ja kesä tulee, niin vaunuilemaan ulos. (Ai niin, siihenkin on varmaan joku itsesääliselitys ettei voi niin tehdä)

Totean tähän väliin että lapsemme syntyy elokuussa joten selitys siihen että vaimo/minä tuskin ulkoilemme kesällä on se lapsi ei ole syntynyt. En kyllä ole missään vaiheessa sanonut että vaimo lukittautuisi vauvan takia kotiin, sillä meillä ei vielä sitä vauvaa ole. Eli kiva kun pidät puoliani mutta koita pitäytyä faktoissa :)

M - 34

Ei raskaus ole sairaus. Edelleenkään.

Itsellä kolme lasta, kolme raskautta.

Pitäisi varmaan uhriutua ja heittäytyä marttyyriksi itsekin kun on tää vaan niin rankkaa olla äiti ja nainen

Vierailija kirjoitti:

No te raskausaikana kärsineet, oliko mitään keinoja, joilla olonne saatiin paremmaksi? Kertokaahan! Ap:kin saattaa niistä hyötyä.

Ei ollut. Pahoinvointi ja oksentelu jatkui raskauden loppuun asti joka kerta, kun olin raskaana. Onneksi se päättyi lapsen syntymään.

Parin vuoden päästä vaimo hoitaa kokopäivätyön, kotityöt ja lapsen ja mies valittaa kun "laiska" vaimo ei jaksa liikkua ja huolehtia itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Parin vuoden päästä vaimo hoitaa kokopäivätyön, kotityöt ja lapsen ja mies valittaa kun "laiska" vaimo ei jaksa liikkua ja huolehtia itsestään.

Näin varmaan käykin, jos hän ei edelleenkään suostu ottamaan apua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.

Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?

Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.

Voi hyvä luoja! Ap:n vaimo käy töissä, tekee kaikki kotityöt ja vielä ap:lle ruoat, eli hänellä ei ole mitään ongelmia suoriutua enemmästäkin kuin "normaaleista arkirutiineista" (kun normaalia olisi se, että kotityöt tehdään puoliksi). Ap:llahan tässä ongelmia on sen suhteen, että vaimon tarvitsee levätä enemmän kuin ennen tehtyään tuon kaiken. Mikä on edelleenkin täysin normaalia.

Joo, mutta miksi AP:n pitäisi uhrata oma elämänsä sen vuoksi, että vaimo päätti jatkaa raskautta? Syytönhän AP siihen on.

Heikko trollausyritys. Lopeta tuo jankkaaminen tuosta miehen osattomuudesta raskauteen ja keksi jotain parempaa.

En ihan oikeasti trollaa. Tämä on minun mielipiteeni.  Minusta naisen kuuluu tiedostaa ja tunnustaa oma vastuunsa ja aktiivisuutensa raskauden jatkamisesta päätettäessä. Vaikka yhteiskunta olisi muuten kuinka patriarkaalinen ja naista alistava, tämä asia jos jokin on sellainen, jossa naisella on kaikki valta. Joidenkin vaan tuntuu olevan vaikea hyväksyä sitä, että vallan mukana tulee myös vastuu siitä, miten sitä valtaa käyttää.

Mä en nyt oikein ymmärrä? Sun mielestä siis parisuhteessa, molempien toivomaa vauvaa odottaessa, ei ole raskaana olevalla "oikeutta" pyytää tukea ja töiden uudelleenjakoa, jos raskaus sattuukin olemaan vaikeanpuoleinen, koska on ihan itse ottanut riskin siitä, että raskaus ei suju kuin strömsöössä?

Mulla on edelleen käsitys, että parisuhde on yhteispeliä. Että tuetaan toista, kun toisella on vaikeaa ja iloitaan yhdessä, kun niitä ilon hetkiä tulee. Että tehdään kompromisseja ja uhrataan välillä osia omasta elämästä sen toisen hyväksi. Muutenhan ette elä yhteistä elämää, elätte vain omia elämiänne rinnakkain.

On oikeus pyytää tukea mutta oltava varautunut myös siihen, ettei sitä jostain syystä saa. Lisäksi täällä on ehdotettu, että Ap esim. lopettaisi saliharrastuksensa kokonaan, mikä on mielestäni kohtuutonta. Ei lainkaan kompromissi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan AP kertoi että yrittänyt olla vaimon tukena, tarjota apua jota vaimo ei marttiydessään itse huoli. Jumalauta naiset!!! Lopettakaa tuo uhriutuminen!!!

Toivottavasti AP löytää naisen joka ei uhriudu ja leiki marttyyria kun toinen apuaan tarjoaa. Tai yrittää ehdottaa yhteistä tekemistä.

Meillä mieheni auttaa koska en kiellä häntä auttamasta kotihommissa tai vauvan hoidossa.

Ap. Ehdota vaikka leffailtaa ja ravintolaillallista jos liikunta ei innosta.

N-86

P.s. vauvan kanssa voi käydä tapahtumissa jotka ovat koko perheen tapahtumia. Ei sitä tarvitse kotiin lukkiutua koska vauva. Ja kesä tulee, niin vaunuilemaan ulos. (Ai niin, siihenkin on varmaan joku itsesääliselitys ettei voi niin tehdä)

Totean tähän väliin että lapsemme syntyy elokuussa joten selitys siihen että vaimo/minä tuskin ulkoilemme kesällä on se lapsi ei ole syntynyt. En kyllä ole missään vaiheessa sanonut että vaimo lukittautuisi vauvan takia kotiin, sillä meillä ei vielä sitä vauvaa ole. Eli kiva kun pidät puoliani mutta koita pitäytyä faktoissa :)

M - 34

Syksyllä voi ulkoilla ja talvellakin.

Jos vaimosi ei nytkään innostu mistään, niin mistä tiedät ettei vauvan syntymän jälkeen jatkaisi samaa rataa ja lukkiudu neljän seinän sisään?

Voi. Teillä ei tule olemaan helppoa vauvan synnyttyäkään.

N-86

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.

Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?

Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.

Tällaisia kommentteja kirjoittavat ihmiset ovat hyytäviä. Trolleja toki, mutta kaikki järki on touhusta kadonnut jo aikoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.

Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?

Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.

Voi hyvä luoja! Ap:n vaimo käy töissä, tekee kaikki kotityöt ja vielä ap:lle ruoat, eli hänellä ei ole mitään ongelmia suoriutua enemmästäkin kuin "normaaleista arkirutiineista" (kun normaalia olisi se, että kotityöt tehdään puoliksi). Ap:llahan tässä ongelmia on sen suhteen, että vaimon tarvitsee levätä enemmän kuin ennen tehtyään tuon kaiken. Mikä on edelleenkin täysin normaalia.

Joo, mutta miksi AP:n pitäisi uhrata oma elämänsä sen vuoksi, että vaimo päätti jatkaa raskautta? Syytönhän AP siihen on.

Heikko trollausyritys. Lopeta tuo jankkaaminen tuosta miehen osattomuudesta raskauteen ja keksi jotain parempaa.

En ihan oikeasti trollaa. Tämä on minun mielipiteeni.  Minusta naisen kuuluu tiedostaa ja tunnustaa oma vastuunsa ja aktiivisuutensa raskauden jatkamisesta päätettäessä. Vaikka yhteiskunta olisi muuten kuinka patriarkaalinen ja naista alistava, tämä asia jos jokin on sellainen, jossa naisella on kaikki valta. Joidenkin vaan tuntuu olevan vaikea hyväksyä sitä, että vallan mukana tulee myös vastuu siitä, miten sitä valtaa käyttää.

Mä en nyt oikein ymmärrä? Sun mielestä siis parisuhteessa, molempien toivomaa vauvaa odottaessa, ei ole raskaana olevalla "oikeutta" pyytää tukea ja töiden uudelleenjakoa, jos raskaus sattuukin olemaan vaikeanpuoleinen, koska on ihan itse ottanut riskin siitä, että raskaus ei suju kuin strömsöössä?

Mulla on edelleen käsitys, että parisuhde on yhteispeliä. Että tuetaan toista, kun toisella on vaikeaa ja iloitaan yhdessä, kun niitä ilon hetkiä tulee. Että tehdään kompromisseja ja uhrataan välillä osia omasta elämästä sen toisen hyväksi. Muutenhan ette elä yhteistä elämää, elätte vain omia elämiänne rinnakkain.

On oikeus pyytää tukea mutta oltava varautunut myös siihen, ettei sitä jostain syystä saa. Lisäksi täällä on ehdotettu, että Ap esim. lopettaisi saliharrastuksensa kokonaan, mikä on mielestäni kohtuutonta. Ei lainkaan kompromissi.

Eli on kohtuullista antaa vaimon tehdä kaikki kotityöt, käydä töissä siihen päälle ja vielä valittaa kun vaimo ei ole riittävän pirtsakka, mutta mitään velvotteita miehellä ei ole elämäänsä muuttaa? Edelleenkin tiedän että trollaat, ei kukaan täyspäinen ihminen voi olla noin helvetin tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on hiljaa. Ei halua puhua. Enkä minä sitten jaksa painostaa vaan pysyn enimmäkseen pois kotoa, mutta sekin on huono. En ymmärrä miten vaimo olettaa että koska hän ei jaksa eikä kiinnosta elämä kodin ulkopuolella, minunkin pitäisi muuttua sellaiseksi. En minä pakota häntä kanssani salille, eikai hänkään voi pakottaa minua kotiin kanssaan?

M- 34

Aika itsekeskeiseltä mielheltä vaikutat! Katsoisit muuallekkin kuin omaan napaasi. Vaimosi on ollut pahoinvoiva 3kk putkeen (alkuraskaus) ja nytkin vielä raskauden edetessä väsynyt. Ei hän näitä olotiloja ole tilannut! Onko sinulla empatiaa ollenkaan? Toisella on fyysisiä oireita jotka johtuvat raskaudesta. Miksi et voi tukea vaimoasi, olla lähellä ja yrittää ymmärtää hänen huonovointisuuttaan? Aina ei edes tarvitse puhua (varsinkaan jos ei jaksa) vaan läheisyys riittää. Ja miten sinä olet ratkaissut asian, pakoilet pois kotoa ja vaimosi luota kuntosalille ja muualle. Oletit ilmeisesti että vaimosi on samalainen kuin ajemmin vaikka olisikin raskaana. Vikaan meni. Miksi sinä olet joustamaton? Etkö oikeasti voi laittaa omia menoja vähemmälle ja olla vaimosi kanssa kotona ja hänen tukenaan?

Mitenkähän käy kun vaimo on äitiyslomalla ja päivät kotona?

Itse olin pahoinvoiva ja oksenteleva 24/7 raskaudet ekat neljä kuukautta. Öisinkin heräilin oksentamaan, joten unet jäi vähiin.

Kuka tahansa saa nyt vapaasti kokeilla oksentaa päivät ja yöt neljä kuukautta putkeen ja sen jälkeen voi tulla kertomaan, että onko väsynyt ja onko liikunnan harrastaminen ykkösenä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Saman ikäryhmän lapsista on myös kasvanut poroporvareita, jotka larppaavat kokoomuslaisia. Tämä ilmiö on ollut jännä, mutta kertoo tuosta ajatusmaailmasta paljon. Jätän nyt politiikan puimisen liielti tähän, mutta mitä enemmän 85'vuonna syntynyt on työttömän yh:n lapsi ja perustanut oman baarin tai yrityksen, sitä tiukemmin he kannattavat oikeistolaista politiikkaa, kirjottelevat suut vaahdossa ympäri nettiä miten työttömyys on ihan oma syy ja miten tuet pitää ottaa pois kaikilta. Se on sinänsä hassua kirjottelua, koska ilman tukia eivät heidänkään kapakkansa kauheasti pyörisi, he itse kasvoivat syömällä kelan leipää ja elivät sossun maksamassa asunnossa. Oli aika hupaisaa lukea, kun yksi näistä laman ajan lapsista kirjoitti, miten tehtaanomistajat eivät pääse liian korkeiden palkkojen takia rikastumaan ja siksi palkat pitäisi ajaa alas. Kuitenkin kaikesta huolimatta pitäisi käydä töissä, ettei ole laiska ja keksiä samalla jostain itselleen toimeentulo, mutta palkkatuloja ei saa vaatia liikaa. 

Tämä sama ajatusmaailma on pakko elää myös ihmissuhteissa ja tämä mies 34 on hyvä esimerkki. 

Mitä te ihmiset oikein vedätte? Jutut ovat aivan outoja. -vm85 nainen

Vierailija kirjoitti:

Ei raskaus ole sairaus. Edelleenkään.

Itsellä kolme lasta, kolme raskautta.

Pitäisi varmaan uhriutua ja heittäytyä marttyyriksi itsekin kun on tää vaan niin rankkaa olla äiti ja nainen

Raskaus ei ole sairaus. Tosin osan naisista se raskaus tekee sairaaksi.

En ole ollut raskaana, eikä mulla ole lapsia, mutta tiedän silti mitä jumalaton väsymys ja kivut tekee mielialalle. Ei siinä hirveesti auta se, että toinen "haluaa" auttaa, mutta samalla arvostelee, että miten sä nyt et muka jaksa ja "ota nyt itseäsi niskasta kiinni".

Ap, jos oikeasti haluat auttaa, et kysy voitko olla avuksi, vaan TEET JOTAIN IHAN OMA-ALOITTEISESTI. Imuroit, peset pyykkiä, teet/tuot ruokaa, annat vaimon nukkua, etkä valita siitä, ettei se jaksa tehdä mitään. Et syyllistä vaimoasi siitä, että hän on nyt väliaikaisesti kyvytön harrastamaan liikuntaa tai olemaan sosiaalinen. Ja vietät aikaa hänen kanssaan, voit varmaan uhrautua sen verran, että teette jotain, mitä hän haluaa ja kykenee tekemään.

Tää ei ole mitään rakettitiedettä.