Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni aikoo muuttaa korpeen, sanoisitko mitään?
22.04.2018 |
Helposti-innostuva ystäväni on nyt keksinyt, että "korvesta" (siis keskeltä ei mitään) saa halvalla isoja hienoja taloja. Ovat nyt sitten ihan yhtäkkiä muuttamassa pikkukylän reunamille parin tunnin matkan päähän sukulaisita ja kavereista. Työpaikat heillä säilyisivät ja sama tunnin työmatka kummallakin lähimpään "isoon" kaupunkiin.
Tuntuu ettei kaveri yhtään tajua kuinka vaikeaa maalla on. Nyt heidän lasten koulu, päiväkoti, harrastukset ja kaverit ovat kävelymatkan päässä. Tuolla skutsissa pitäisi joka paikkaan viedä tai mennä koulukyydillä. Töihin pääsevät nykyisin julkisilla, tuolla ei varmasti ole sujuvaa bussiliikennettä. Nykyisin isovanhemmat ja me kaverit autetaan paljon, todella paljon. Ei tuonne tule mummo auttamaan aamutoimissa tai hakemaan päikystä ajoissa. Miten aikovat yhdistää tunnin työmatkat, päiväkodistahaut ja lasten harrastuskuskaukset?
Ystäväni on fiksu. Tuntuu tyhmältä kritisoida hänen valintojaan ja penätä että oletteko varmasti miettineet kaikkea. Ja tietenkin itseäni harmittaa lenkki- ja jutteluseuran menetys, sen myönnän. Upeasta, halvasta talosta en olisi kateellinen.
Mitä tekisit?
Kommentit (56)
Me valitsimme kaupungissa asumisen ennen kaikkea sen vuoksi, että päiväkoti ja koulu ovat kävelymatkan päässä, ja toisaalta työt kohtuullisen matkan päässä keskustassa. Ehkä tuon merkitystä ei tajua, ennen kuin sen menettää? Millaistahan meidänkin arki kolmen lapsen kanssa olisi, jos pitäisi roudata lapsia päiväkotiin ja kouluun ties minne, ja sitten vielä ajaa pitkää työmatkaa. Lapset varmaan joutuisivat olemaan siellä päiväkodissa 10+ tuntia per päivä, tai sitten olisi aivan älytöntä sumplimista hakemisen ja viemisen kanssa, kahdella autolla tietenkin. Harrastukset voisi unohtaa, kun ei niihin olisi aikaa kiireisten töiden lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnin työmatka on todella lyhyt. Isommissa tiloissa elämänlaatu paranee. Lapsista kasvaa todennäköisesti myös vähemmän traumatisoituneita maalla. Ja ennenkaikkea mitä sitä toisten elämän valintoihin pitäisi puuttua.
En tietenkään sanoisi mitään. Miten sä edes kuvittelet, että asia kuuluu sinulle pätkääkään? Tai siis voihan noi ajatuksensa kertoa, mutta sinä ilmaiset tuon niin kuin sulla ois osapäätäntävalta ystävän tekemisiin, niin kuin voisit estää sen, jos vain sanot jotain. Se se vasta röyhkeää olisi kuvitella moista.
Sinä tässä olet se, joka et tajua mitään.
Lapset voi viedä hoitoon samalla kun menee töihin, ja kouluikäisille on ilmainen kuljetus. Maalla on 'kaukana kaikesta', mikä ei aina ole ollenkaan huono asia. Jos ei ennestään ole tuttuja, sukulaisia ja muuta sosiaalista turvaverkkoa, pitää olla ainakin hyvät naapurit.
"Tunnin matka monta kertaa päivässä"? Ovatko molemmat maatalouslomittajia, joilla tunnin työmatka aamu- ja iltalypsyn aikaan on aivan tavallinen? No sittenhän heille on maaseutu aivan sopiva asuinpaikka.
Nyt jää lapsillakin aikaa läksyjen tekoon, kun harrastuksia on pakko vähän karsia. Ei nyt tule mieleen sellaisia lasten harrastuksia, joissa menee 4 tuntia illassa. Kerro niistä vähän lisää.
Tosin vuokraaminen ainakin aluksi olisi hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi vuoden määräaikainen vuokrasopimus ja sen jälkeen osto-optio. Vuodessa jo näkisi, tuleeko siellä asumisesta mitään vai onko parempi muuttaa takaisin kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaupungin rajojen sisälläkin tulee tunnin työmatkoja jossei ole hyvät julkiset yhteydet ja kävellenkin menisi se tunti suuntaansa.
Miksi tuo tunnin ajomatka "korpeen" on aina muka niin hirveä asia?Minusta tunnin matka on monta kertaa päivässä taitettavaksi iso. Ystäväni lapset ovat aktiivisia ja nykyisin harrastavat monenlaista. Jos haluavat jatkaa harrastuksiaan, heitä pitää kuskata kaupunkiin (pikkukylässä ei todellakaan ole monenlaista tarjolla). Monet harrastukset alkavat jo klo 17 tai loppuvat klo 21. En tiedä miten tuo tulee onnistumaan. Nykyisin isovanhemmat kuskaavat lapsia monta kertaa viikossa ja hakevat pienintä päiväkodista.
Ap
Miksi otat noin paljon ongelmaa itsellesi jos kaverisi tahtoo muuttaa? En tajua näitä ihmisiä jotka jatkuvasti ovat muiden elämää "ohjaamassa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä tässä olet se, joka et tajua mitään.
Lapset voi viedä hoitoon samalla kun menee töihin, ja kouluikäisille on ilmainen kuljetus. Maalla on 'kaukana kaikesta', mikä ei aina ole ollenkaan huono asia. Jos ei ennestään ole tuttuja, sukulaisia ja muuta sosiaalista turvaverkkoa, pitää olla ainakin hyvät naapurit.
"Tunnin matka monta kertaa päivässä"? Ovatko molemmat maatalouslomittajia, joilla tunnin työmatka aamu- ja iltalypsyn aikaan on aivan tavallinen? No sittenhän heille on maaseutu aivan sopiva asuinpaikka.
Nyt jää lapsillakin aikaa läksyjen tekoon, kun harrastuksia on pakko vähän karsia. Ei nyt tule mieleen sellaisia lasten harrastuksia, joissa menee 4 tuntia illassa. Kerro niistä vähän lisää.
Tosin vuokraaminen ainakin aluksi olisi hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi vuoden määräaikainen vuokrasopimus ja sen jälkeen osto-optio. Vuodessa jo näkisi, tuleeko siellä asumisesta mitään vai onko parempi muuttaa takaisin kaupunkiin.
Lapselle tulee helposti 10 h hoitopäivä. Jos taas molemmat vanhemmat kulkevat omilla autoillaan päivässä 400 km ei sekään ilmaista ole.
Asun maalla ja olen ap. kanssa samaa mieltä ja enkä olisi voinut kuvitella muuttavani tänne kun lapset oli pieniä tai kouluikäisisiä.
Jos on tunnin työmatka, se tarkoittaa vähintäin 10h työpäivää, samoin lapsille päiväkodissa. Ei maalla päiväkodit ole sen pitempään auki, kuin kaupungissa.
Ja kun lapset menevät kouluun, koulumatka saattaa olla 5km, jonka lapsi on kuljettava, satoi tai paistoi tai oli pakkasta 30astetta.
Tai jos koulukuljetus, kyyti saattaa lähteä 2km päästä klo 7.00 ja koulupäivät 10h.
Homma toimii, jos pieniä lapsia, jos toinen vanhempi on kotona tai on joustava työaika ja kaksi autoa ja rahaa riittävä määrä, sillä maalla asuminen on monessa suhteessa kalliimpaa, kuin kaupungissa. Näin oman kokemuksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milloin isovanhemmat ajatteli antaa niiden ystäviesi alkaa tehdä itse päätäksiä ja kantaa myös niiden seuraukset?
Miten kommentti liittyy keskusteluun? Ap. kertoo ystävästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaupungin rajojen sisälläkin tulee tunnin työmatkoja jossei ole hyvät julkiset yhteydet ja kävellenkin menisi se tunti suuntaansa.
Miksi tuo tunnin ajomatka "korpeen" on aina muka niin hirveä asia?Minusta tunnin matka on monta kertaa päivässä taitettavaksi iso. Ystäväni lapset ovat aktiivisia ja nykyisin harrastavat monenlaista. Jos haluavat jatkaa harrastuksiaan, heitä pitää kuskata kaupunkiin (pikkukylässä ei todellakaan ole monenlaista tarjolla). Monet harrastukset alkavat jo klo 17 tai loppuvat klo 21. En tiedä miten tuo tulee onnistumaan. Nykyisin isovanhemmat kuskaavat lapsia monta kertaa viikossa ja hakevat pienintä päiväkodista.
Ap
Miksi otat noin paljon ongelmaa itsellesi jos kaverisi tahtoo muuttaa? En tajua näitä ihmisiä jotka jatkuvasti ovat muiden elämää "ohjaamassa".
Arvaa kenelle muuttava ystävä sitten valittaa, kun arki on ihan kauheaa... kun jäi sitten huomaamatta, että nykyisessäkin arjessa joutuvat muut apuihin... korvessa yksin onkin sitten pulassa.
t. ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän voi sitten tulla tänne valittamaan, kun kaikki rahat menee autoon ja talon kunnossapitoon.
"Nykyisin isovanhemmat ja me kaverit autetaan paljon, todella paljon."
Sinuna sanoisin ehkä, että "voi harmi, sitten en enää pääse sinua auttamaan / tekemään asiaa X", jotta ystävälle käy selväksi, ettet aio ajella maaseudulle häntä auttelemaan.
Jotkut ihmiset eivät vaan osaa ajatella nenäänsä pitemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse varmaan kysyisin kaverilta, mitä mieltä lapset ovat. On ihan eri asia lapsille jos joudutaan muuttamaan vanhemman työn perässä. Kuin että äiti ja Iskä päättää muuttaa kauaksi harrastuksista ja kavereista vain ison talon takia. Varsinkin jos lapset ovat jo isoja, eivät he välttämättä halua isoa maalaistaloa, joka tarkoittaa että joutuu löytämään uudet kaverit ja lopettamaan vanhat harrastukset. Vaan todennäköisesti ovat tyytyväisiä nykyiseen.
Se on totta että kunta tarjoaa koulukyydin. Mutta valitettava tosiasia on, että monet pienetkin koululaiset joutuvat istumaan siinä taksissa yli tunnin yhteen suuntaan, kun taksi noutaa monta lasta. Joten aamulla jos koulu alkaa kasilta, voi lapsi joutua taksiin istumaan ennen seiskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaupungin rajojen sisälläkin tulee tunnin työmatkoja jossei ole hyvät julkiset yhteydet ja kävellenkin menisi se tunti suuntaansa.
Miksi tuo tunnin ajomatka "korpeen" on aina muka niin hirveä asia?Minusta tunnin matka on monta kertaa päivässä taitettavaksi iso. Ystäväni lapset ovat aktiivisia ja nykyisin harrastavat monenlaista. Jos haluavat jatkaa harrastuksiaan, heitä pitää kuskata kaupunkiin (pikkukylässä ei todellakaan ole monenlaista tarjolla). Monet harrastukset alkavat jo klo 17 tai loppuvat klo 21. En tiedä miten tuo tulee onnistumaan. Nykyisin isovanhemmat kuskaavat lapsia monta kertaa viikossa ja hakevat pienintä päiväkodista.
Ap
Miksi otat noin paljon ongelmaa itsellesi jos kaverisi tahtoo muuttaa? En tajua näitä ihmisiä jotka jatkuvasti ovat muiden elämää "ohjaamassa".
Arvaa kenelle muuttava ystävä sitten valittaa, kun arki on ihan kauheaa... kun jäi sitten huomaamatta, että nykyisessäkin arjessa joutuvat muut apuihin... korvessa yksin onkin sitten pulassa.
t. ei ap
No itsepähän on tiensä valinnut että sanoisin juuri noin "ei kannata valittaa". Minua ei kiinnosta toisten elämän asiat niin paljon että lähtisin niitä ohjaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaupungin rajojen sisälläkin tulee tunnin työmatkoja jossei ole hyvät julkiset yhteydet ja kävellenkin menisi se tunti suuntaansa.
Miksi tuo tunnin ajomatka "korpeen" on aina muka niin hirveä asia?
Kaupungissa tunnin työmatka on ihan siedettävä, mutta maalla jossa ei ole valaistut tiet ja on yleensä huonot tiet, autolla ajaminen ei ole herkkua. Ja tiedän tämän kokemuksesta, kun maalla on toinen asunto.
Sanoisin, että tervetuloa, tänne kyllä sopii. Toivottavasti lapsia on monta niin saadaan kyläkoulullekin uutta vipinää.
"Maalla" asuminen on aika laaja käsite. Itse asun "maalla", päiväkoti on naapurissa ja alakoulu kävelymatkan päässä, yläkoulu sitten 5km päässä lähimmässä pikkukaupungissa, samoin työpaikka. Hesalaiselle tämä on "maalla" ja täysin korvessa koska peltoja ja muutama hevonen ja lehmäkin näkyy. On maatiloja mutta myös tavallisia omakotitaloja (emme kaikki ole viljelijöitä). Sopeutuu jos haluaa, ellei sopeudu niin muuttakoon pois.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaupungin rajojen sisälläkin tulee tunnin työmatkoja jossei ole hyvät julkiset yhteydet ja kävellenkin menisi se tunti suuntaansa.
Miksi tuo tunnin ajomatka "korpeen" on aina muka niin hirveä asia?
Se "hirveä asia" ajamisessa tulee vastaan, kun katuvalot sammuvat ja moottoritie tai asfaltti loppuu, ainakin pimeinä ja talvisena vuodenaikoina, jota suurimmaksi osaksi on. Ja teiden kunnossapito ja talvihuolto kuuluu johonkin luokkaan 2-5, joka hoidetaan vasta iltapäivällä tai kiireeseen aikaan vasta seuraavana päivänä. Nytkin oma tie maalla on kuin kynnöspelto ja pyörät uppoavat 10-20cm kelirikon aikana. Ja se tunnin ajomatka voi olla 1,5-2h.
Meillä oli unelma isosta talosta maalla. Tosin se maaseutu oli Kirkkonummella, mutta kahden auton pitäminen oli välttämätöntä edes jonkinlaisen arjen sujumiselle. Töihin piti lähteä seitsemän aikaan, ettei vaan myöhästyisi, jos olisi ruuhkia. Takaisin tullessa viiden jälkeen oli jo pimeää suuren osan vuotta. Hätäinen ruokailu ja sitten olikin jo kiire seuraavalle kierrokselle viemään lapsia harrastuksiin. Voi että kuinka väsyneitä olimmekaan!
No sitten tulimme järkiimme ja ostimme n.100 neliön kerrostaloasunnon Meilahdesta. Nyt lähden töihin 7.45 ja kävelen matkan, kotona olen neljän hujakoilla. Lapset kulkevat itse harrastuksiin ja iltaisin meillä on aikaa puuhata ja syödä päivällinen rauhassa. Ihan oikeasti itkin onnesta, kun vaihdoimme "unelman" helppoon elämään.
Kaikkein rassaavinta maalla asumisessa on pimeys. Kun lähdet töihin, on pimeää, kun palaat, on pimeää. Jos haluat lähteä lenkille, otat taskulampun ja kuljet tien viertä pitkin. Nytkin on niin märkää, ettei voi vielä mennä edes metsäpoluille kävelemään, vaikka on pian toukokuu, Neljä kuukautta vuodessa on ihan siedettävää, mutta loppuaika ihan hanurista.
Tuollainen hepskeikkaa meno on lapsille raskasta, joutuvat luopumaan kavereistaan yhä uudelleen.