Mikä on syy sille, että sisaruksen puoliso ei halua sisarusten olevan tekemisissä toistensa kanssa?

Sanotaan, että miehen siskot ovat pahempia kuin anopit. Tässä tapauksessa taitaa olla niin. Kaikki ulkopuoliset, joiden tavoitteena on rikkoa läheisen av(i)oliitto, toimivat väärin. Itse he uskovat vain toimivansa toisen parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua, mutta arvelisin omasta kokemuksesta, että syynä on kateellisuus siitä, että vaimo / mies viihtyy niin hyvin sisarustensa kanssa.Tämä estelijä tuntee jäävänsä jotenkin sivuun. Mies / vaimo saisi nauttia vain puolisonsa seurasta.

Lisäksi voi olla kateellinen sellaisesta aidosta tasavertaisesta suhteesta, jos itse ei ole päässyt sille tasolle vaan mies on sellainen vähän kuin esine, jolla leuhkii muille ihastellen loputtomasti tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Puhu veljesi kanssa. Kysy, mitä hän pelkää. Kysy, haluaako hän erota vaimostaan. 

Sanot, että veljesi vaimoa ei ole kohdeltu huonosti, mutta kuitenkin pidät häntä paskana puolisona veljellesi. Ikävä kyllä tuollainen asenne näkyy, vaikka miten mielistellen yrittäisit peitellä sitä. Voi olla, että veljesi vaimo on huomannut, että pidät häntä paskana valintana veljellesi. Nähnyt teeskentelysi läpi. En minäkään haluaisi veljesi vaimona olla tekemisissä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. 

Saatat olla oikeasti ihan kiva ihminen, mutta kommenttiesi perusteella et ole. Joskus kannattaa katsoa peiliinkin eikä syyttää muita.

 

Minusta myös tuo kommentti tuolla ”veljen kaappaamisesta takaisin ilkeältä vaimolta” kuulostaa kyllä siltä että tässä ne muut kuten siskot eivät oikein kestä sitä että tuo vieraan suvun ihminen, eli veljen vaimo on kuitenkin tärkeämpi kun sisko ja vaikea sitä on niellä varsinkin jos tuo vaimo ei mielistele ja ano hyväksyntää miehen suvulta vaan kehtaa jopa olla pitämättä jostain, esim. miehen siskosta. Joihinkin sukuihin pitää nimittäin ”anoa”hyväksyntää, ja näyttää että on tarpeeksi nöyrä ja hyödyllinen tuohon loistavaan sukuun, jossa on vain ”hyviä”jäseniä.

Ei pidä vääristellä sanomaani

"Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap"

Ei ole sama kuin ”veljen kaappaamisesta takaisin ilkeältä vaimolta”.

Oma puolisoni on minulle tärkeämpi kuin veljeni, joten ymmärrän, että veljeni puoliso on hänelle tärkeämpi. Minulla on tunneälyä ja arvoihini kuuluu oikeudenmukaisuus. En siis hyväksy, että veljeni puoliso rajoittaa veljeäni pitämästä yhteyttä sisaruksiinsa, se ei ole oikein eikä hyväksi veljelleni.

Ei minusta tarvitse pitää eli on ok ettei veljeni vaimo ole tekemisissä kanssani mutta ei ole ok että hän haluaa ettei veljeni ole tekemisissä kanssani. Tämän pitäisi olla aika yksinkertaista ymmärtää.

Ja suvussamme arvostetaan ihmisiä, jotka ovat ihan oma itsensä, ei ole pääsykoetta. En vain taida katsella vierestä jos veljelläni on pitempään ollut paha olo, outo arkuus muuten aika vahvalle miehelle ja olen päätellyt, että veljen vaimolla on tähän iso vaikutus, ja huonoon suuntaan. Todella epämiellyttävää puuttua kenenkään parisuhteeseen mutta välitän veljestäni enemmän kuin rajoista.

Onko siis veljesi kertonut itse että vaimo yrittää rajoittaa yhteydenpitoa vai miten se on ilmennyt? Teidän tapauksessa voi olla eri mutta tietenkin tuo voisi olla vain sinun tulkintasi? Harvinaisen nössöltö kyllä kuulostaa sitten veljesi. Itkeekö ihan että kun ”Sirkku kieltää minua tapaamasta sua niin en voi” Varmaan oikein pallo jalassa ja puhelintakin valvotaan.

Meillä ainakin mies on yhteydessä siskoonsa vaikka tietää että inhoan häntä ja tunne voi olla tietenkin molemminpuoleinen. Sitä en tiedä haluaisiko sisko olla enemmän tekemisissä kun en oikein viitsi pohtia heidän suhdettaan kun ei se minua paljon kiinnosta. Emme juuri puhu hänen siskostaan paljon koskaan. Mutta ei hän nyt sentään niin nössö ole että lopettaisi yhteydenpidon vain sen takia että minä en pidä hänen siskostaan.

Sen tiedän että mieheni on kiireinen eikä ole aina pystynyt ryntäämään auttamaan siskoa kun pyyntö käy. Puistattaa oikein ajatella että jos tuo sisko on joskus ollut kateellinen esim. ajasta jonka veli viettää oman perheen kanssa. Sehän on ihan naurettavaa jos se häiritsee. Ensin työ ja oma perhe ja muille jää aikaa jos jää. En ole ap:n tapauksesta ollenkaan varma että veljeä oikein estetään olemasta yhteydessä. Joillekin se on todellakin oma valinta.

Meillä on tällainen tilanne veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Vaimo on päällepäin kohtelias mutta koittaa estää käytännössä miehensä (veljeni) yhteydenpitoa minuun. Meitä on siis vain kaksi lasta. Veljeni on ihan avoimesti kertonut tästä ja nykyisin sitten tapaamme noin puolet kerroista salaa. Naurettavaa, veli joutuu minua tapaamaan kuin jotain salarakasta, omaa siskoaan. ☹️

Olemme miettineet yhdessä veljen kanssapaljon mistä tämä johtuu, aina ei ollut näin. Veljeni vaimo on noin 10v minua nuorempi mutta ikäerosta huolimatta tulimme todella hyvin toimeen keskenämme ensimmäiset kymmenisen vuotta.

Olemme tulleet siihen tulokseen että vaimo on jollain tavalla kateellinen ja mustasukkainen minulle. Meillä on ollut veljen kanssa aina lämpimät ja läheiset välit. Viihdymme toistemme kanssa. Juttelemme ummet ja lammet yhdessä. Näin oli jo lapsena. Sen sijaan veljen ja hänen vaimonsa avioliitto ei ole parhaalla tolalla. Johtuu monesta asiasta, ei vähiten siitä että vaimo jäi kiinni suhteesta. Veljeni halusi kuitenkin jatkaa avioliittoa koska lapsia on kolme mutta tottakai tämä vaikutti parin suhteeseen. Heidän suhteensa on väkinäinen, minun suhteeni veljeäni yhä tietenkin lämmin kuten aikaisemmin. Tämä ahdistaa vaimoa, kokee minut kuin toiseksi naiseksi. Ihan kuin se että veljeni on iloinen seurassani olisi se syy miksi hän ei ole iloinen vaimonsa seurassa. Tämä varmaan sattuu vaimoon liikaa.

Lisäksi minulla on elämä ns. kunnossa. Hyvä avioliitto, hyvä työ, siksi rahaa, vanhemmat terveet, itse terve. Veljen vaimolla avioliitto siis väkinäinen, ei töitä (haluaisi kyllä), rahatilanne vaikea kun ei töitä, vanhemmilla sairauksia, oma terveys prakaa. Siinäpä lisää syitä olla vihainen minulle. Nähtävästi.

Tilanne on mennyt siihen että vaimo keksii aina syitä miksi eivät voi tulla meille vierailemaan tai miksi minä perheineni en voi mennä heille. Tiedämme veljen kanssa kummatkin että ne ovat tekosyitä. Joskus veli niistä ärähtää, useimmin mukautuu ja sopii sitten salatapaamisen kanssani ja perheeni kanssa. Voi elämä!

Todella surullinen tilanne mutta minkäs sille voi. Vaimo pitää minua tosiaan jonain toinen nainen uhkana vaikka olen sisko.

Minulle on ihan sama ollaanko palstalla ollenkaan varmoja siitä estetäänkö veljeäni olemasta yhteydessä sisaruksiinsa vai ei.

Ratkaistiin keskustelun osalta asia niin, että sovittiin nyt illalla suvun yhteisen mökin huopakaton uusiminen kesän alkuun pitkälle viikonlopulle, veljeltä tuli viesti, että sopii hänellekin. Veljen vaimo ei halua olla mökillä niin tämä oli nopein tapa päästä porukalla yhteen. Ollaan kuitenkin puhuttu jo pitkään että kattoremontti on pakko tehdä tämän kesän aikana ja tämä kuuluu kaikille, omaisuuden hoito. Ellei yhdessä tehty työ, saunominen, ruoka ja juoma sekä uiminen auta niin mikä sitten!

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tällainen tilanne veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Vaimo on päällepäin kohtelias mutta koittaa estää käytännössä miehensä (veljeni) yhteydenpitoa minuun. Meitä on siis vain kaksi lasta. Veljeni on ihan avoimesti kertonut tästä ja nykyisin sitten tapaamme noin puolet kerroista salaa. Naurettavaa, veli joutuu minua tapaamaan kuin jotain salarakasta, omaa siskoaan. ☹️

Olemme miettineet yhdessä veljen kanssapaljon mistä tämä johtuu, aina ei ollut näin. Veljeni vaimo on noin 10v minua nuorempi mutta ikäerosta huolimatta tulimme todella hyvin toimeen keskenämme ensimmäiset kymmenisen vuotta.

Olemme tulleet siihen tulokseen että vaimo on jollain tavalla kateellinen ja mustasukkainen minulle. Meillä on ollut veljen kanssa aina lämpimät ja läheiset välit. Viihdymme toistemme kanssa. Juttelemme ummet ja lammet yhdessä. Näin oli jo lapsena. Sen sijaan veljen ja hänen vaimonsa avioliitto ei ole parhaalla tolalla. Johtuu monesta asiasta, ei vähiten siitä että vaimo jäi kiinni suhteesta. Veljeni halusi kuitenkin jatkaa avioliittoa koska lapsia on kolme mutta tottakai tämä vaikutti parin suhteeseen. Heidän suhteensa on väkinäinen, minun suhteeni veljeäni yhä tietenkin lämmin kuten aikaisemmin. Tämä ahdistaa vaimoa, kokee minut kuin toiseksi naiseksi. Ihan kuin se että veljeni on iloinen seurassani olisi se syy miksi hän ei ole iloinen vaimonsa seurassa. Tämä varmaan sattuu vaimoon liikaa.

Lisäksi minulla on elämä ns. kunnossa. Hyvä avioliitto, hyvä työ, siksi rahaa, vanhemmat terveet, itse terve. Veljen vaimolla avioliitto siis väkinäinen, ei töitä (haluaisi kyllä), rahatilanne vaikea kun ei töitä, vanhemmilla sairauksia, oma terveys prakaa. Siinäpä lisää syitä olla vihainen minulle. Nähtävästi.

Tilanne on mennyt siihen että vaimo keksii aina syitä miksi eivät voi tulla meille vierailemaan tai miksi minä perheineni en voi mennä heille. Tiedämme veljen kanssa kummatkin että ne ovat tekosyitä. Joskus veli niistä ärähtää, useimmin mukautuu ja sopii sitten salatapaamisen kanssani ja perheeni kanssa. Voi elämä!

Todella surullinen tilanne mutta minkäs sille voi. Vaimo pitää minua tosiaan jonain toinen nainen uhkana vaikka olen sisko.

Minulla on ihan sama olo! Veljen vaimo pitää minua uhkana, kun juteltiin veljen kanssa tyttäreni rippijuhlissa kuistilla ja naurettiin niin veljen vaimo tuli mankumaan miestä lähtemään kotiin kun hänellä oli päänsärky ja piti päästä lepäämään. Sitten hän veti veljeäni kädestä kohti autoja, että voidaanko lähteä heti.

Katselin ihan hölmönä sitä touhua, nelikymppinen nainen kukkamekossa kiskoo isoa miestä kädestä ja hokee, että mennään, mennään, mennään kotiin - ihan pikkutytön äänellä. (Hän ei todellakaan ole mikään hento tyttönen vaan sen vanhan sarjan Mennään bussilla Olivia). Hän ei kiitä juhlista, hyvästele tyttöä tai meitä vanhempia, keinuu vaan veljeni käsipuolessa ja valittaa, selkä käännettynä minuun päin. Ei voi kun ihmetellä! Ei kai saa nauraa, hän kokee sen uhkana ja oli ihan mustasukkaisen oloinen.

Kyllä, miehen siskot voi olla sen kauhu anopin kaltaisia. Kuulosti pahaenteiseltä kun mieheni hieman vitsaillen kertoi, että heidän suvussaan ei ole yleensä veljien siskot tulleet toimeen veljien vaimojen kanssa. Ymmärsin että kaikenlaista arvostelua oli ollut tyyliin ei ole tarpeeksi hyvä vaimo tälle veljelle jne.

Sain tästä ihan omakohtaisen kokemuksen kun mieheni sisko haukkui lyttyyn yhden veljensä vaimon ja huomasin että todellakin kaikki ongelmat oli siskon mielestä tuossa vaimossa. Täytyy sanoa että kun kuulin että tuo pari erosi (siis mieheni veli ja tämän vaimo) olin kyllä tuon vaimon puolella ja huvittavaa kyllä jopa oma mieheni ei haukkunut tuota veljen vaimoa ikinä lyttyyn vaan myönsi että oma veli osasi olla itsekin todella hankala.

Tilanne oli jo selvä kun nuorempi veli oli menossa naimisiin. Voi sitä haukkujen ja arvostelun tulvaa. Eihän tuo tyttö ollut ollenkaan tarpeeksi sopiva tai hyvä tuolle veljelle (tämä siis taas siskon paapatusta) Hymyssä suin kuuntelin niitä juttuja ja täytyy sanoa että olin todella mielissäni kun veli kuitenkin piti puolensa ja meni naimisiin tuon ei halutun kandidaatin kanssa!

Itsekin olen saanut osani tuon arvon leidin arvosteluista mutta onneksi mieheni on myös tajunnut että sisko ei ole todellakaan se penaalin terävin kynä jota kannattaa kuunnella ja samaa mieltä että aina hänen juttunsa eivät ole kovin järkeviä kuten esim. meidän perheen asioiden arvostelu. Hän on itse asiassa juuri tuollainen, jonka voisi kuvitella pistävän kaikki veljen ongelmat vaimon piikkiin. Huomasin että tuo sisko ei oikein tajua veljensä elämästä mitään, mutta luulee tietävänsä. Kysyi multa kerran että miksi veljensä on hermostunut ja ei onnellinen. Selitin vähän siskolle pieleen menneistä työ- ja rahakuvioista ja stressistä mutta kuten sanoin, jos joku on se penaalin tylsin kynä, hänellä ei ole oikein kykyä tajuta tai nähdä asioita. Ei olisi yllätys vaikka ne veljen pieleen menneet ura ja työkuviotkin olisi siskon mielestä vaimon vika, of course, velihän on vain viaton pikkupoika, joka ei tiedä mistään mitään eikä ikinä pieleen menneet asiat voisi olla hänen omien valintojen seurausta.

Vierailija kirjoitti:

Ja en viitsi avata asioita kovin tarkasti, en halua tunnistettavuutta. En todistele tilannetta vaan esitän sen siten kuinka olen kokenut. Ja olen huolissani miksi kukaan haluaa eristää toisen tuolla tavalla, miksi se näyttää onnistuvan ja mietin mitä voisin tehdä.

Kiitos kaikille vastanneille, minulla ei ole erityistä tarvetta väitellä tai puolustautua niin skippaan tietyt kommentit. Ap

Jos kysyit kysymyksesi aidosti siksi että haluat ymmärtää , niin tajuat ettei kyseessä ole se että vältät puolustautumista tai väittelyä. Kysymys on siitä että luet kaikki kommentit ja mietit niitä tosissasi.

Jos lähdet siitä ajatuksesta että veljesi vaimo on outo ja te sisarukset normaaleja niin ehkei ole helppoa huomata teissä itsessänne mitään moitittavaa.

Saatat olla hyvinkin oikeassa veljesi kumppanin suhteen mutta varmaa on se ettei ole helppoa huomata omaa perhedynamiikkaa " sisältäpäin" , toiset näkevät sen ulkoapäin paremmin.

Syitä siihen ,ettei halua viettää aikaa puolison sisarusten kanssa, on monia sen lisäksi ,että on kateellinen puolison sisaruksille siitä, että he viihtyvät yhdessä.

Jos skippaat kommentteja niin se vaikuttaa siltä ettet halua tutkia omaa osuuttasi asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Joo, tuttua. Mun miehen veljen vaimo ei anna pitää yhteyttä mun mieheen, eikä heidän äitiinsä. Anoppini ei ole nähnyt lapsenlapsiaan koskaan, eikä miehenikään noita lapsia ole ikinä nähnyt. Näin asia ei ollut ennenkuin menivät naimisiin ja saivat lapsia. Ja mitään riitaa ei ole taustalla, anoppinikin on maailman herttaisin ihminen. Mieheni veli tosin salaa välillä ottaa mieheeni yhteyttä....

Millaisia tossukoita teillä on veljinä ym?

Minä en tunne tuollaisia miehiä jotka suostuvat noin kynnysmatoksi.

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Ahaa. Vaimo on takertuja.

Mutta kaappausta suunnitteleva sisar on normaali.

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Ette te voi kaapata häntä takaisin vaikka eroasivat.

Ihmiset aikuistuu ja kasvaa erilleen ja eri suuntiin ja sisarusparvet hajaantuvat.

Hyvissä ja lämpimissä väleissä voidaan olla mutta veljesi ihan itse päättää miten hän yhteyttä pitää ja minkä verran. Ja jos ei pidä niin hän tietää syyt.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy eli jos on saamaton tossukka niin ainoa keino on se että hän itse tajuaa puolustaa itseään.

Ellei sitten ole sairas, alkava dementia tms.

Tämä sinun on hyväksyttävä etkä voi itsekään ripustautua veljeesi tai muihin sisaruksiisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja en viitsi avata asioita kovin tarkasti, en halua tunnistettavuutta. En todistele tilannetta vaan esitän sen siten kuinka olen kokenut. Ja olen huolissani miksi kukaan haluaa eristää toisen tuolla tavalla, miksi se näyttää onnistuvan ja mietin mitä voisin tehdä.

Kiitos kaikille vastanneille, minulla ei ole erityistä tarvetta väitellä tai puolustautua niin skippaan tietyt kommentit. Ap

Jos kysyit kysymyksesi aidosti siksi että haluat ymmärtää , niin tajuat ettei kyseessä ole se että vältät puolustautumista tai väittelyä. Kysymys on siitä että luet kaikki kommentit ja mietit niitä tosissasi.

Jos lähdet siitä ajatuksesta että veljesi vaimo on outo ja te sisarukset normaaleja niin ehkei ole helppoa huomata teissä itsessänne mitään moitittavaa.

Saatat olla hyvinkin oikeassa veljesi kumppanin suhteen mutta varmaa on se ettei ole helppoa huomata omaa perhedynamiikkaa " sisältäpäin" , toiset näkevät sen ulkoapäin paremmin.

Syitä siihen ,ettei halua viettää aikaa puolison sisarusten kanssa, on monia sen lisäksi ,että on kateellinen puolison sisaruksille siitä, että he viihtyvät yhdessä.

Jos skippaat kommentteja niin se vaikuttaa siltä ettet halua tutkia omaa osuuttasi asiaan.

Ihan hyvä kommentti, kiitos. Luen kaikki kommentit mutta en vastaa niihin, jotka menevät ihan ohi siitä, mistä arvelen olevan kysymys. En jaksa perustella tai kertoa pitkiä selityksiä miksi luulen veljen vaimon estävän tai haittaavan teoillaan yhteydenpitoa. Ne ovat itselleni selvät eivätkä palstalaisille sen kummemmin kuulu. kysymykseni on se, miksi hän käyttäytyy noin, onko jotain mitä en ole osannut ajatella. Ja olen jo aikanaan sekä pohtinut oman käytökseni, koko meidän perheen käytöksen ja kokeillut kaikki lähestymistavat, enää ei ole kysymys siitä, tätä on nyt turha enää pohtia.

Palstalaiset eivät pysty näkemään tilannetta ulkopuolelta selvästi koska en kuvaa asioita tarkasti ja kuvaus olisi vain minun käsitykseni. Tein aloituksen koska jollakin voi olla kokemusta vastaavasta ja ehkä miten asia ratkaistiin. Ainakin kommentit mistä moinen käytös johtuu ovat minulle arvokkaita. Ap

Olen jo varmaan vanhempi kuin moni täällä ja olen tullut siihen tulokseen että on vaan parasta olla puuttumatta ( jos nyt ei näytä siltä että kohta tulee ruumiita) .

Sisarukset tekevät mitä tekevät ja parasta on antaa heidän ymmärtää että ovat tervetulleita kun aika on sopiva.

Ei painostusta, ei kaappauksia ja ymmärrys siitä että jokainen loppujen lopuksi itse tietää mistä on kyse.

Ja syitä on monia.

Minun ja mieheni tapauksessa tilanne oli se että mies oli hyvin paljon työmatkoilla ja sen lisäksi paljon harrastus menoja viikonloppuisin.

Jos ja kun halusi yhtään antaa perheelleen aikaa, ei jäänyt kuin rippeet syntymäperheelleen.

Välit ovat kuitenkin säilyneet kun kaikki olemme antaneet toistemme elää puuttumatta toistemme asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo varmaan vanhempi kuin moni täällä ja olen tullut siihen tulokseen että on vaan parasta olla puuttumatta ( jos nyt ei näytä siltä että kohta tulee ruumiita) .

Sisarukset tekevät mitä tekevät ja parasta on antaa heidän ymmärtää että ovat tervetulleita kun aika on sopiva.

Ei painostusta, ei kaappauksia ja ymmärrys siitä että jokainen loppujen lopuksi itse tietää mistä on kyse.

Ja syitä on monia.

Minun ja mieheni tapauksessa tilanne oli se että mies oli hyvin paljon työmatkoilla ja sen lisäksi paljon harrastus menoja viikonloppuisin.

Jos ja kun halusi yhtään antaa perheelleen aikaa, ei jäänyt kuin rippeet syntymäperheelleen.

Välit ovat kuitenkin säilyneet kun kaikki olemme antaneet toistemme elää puuttumatta toistemme asioihin.

Minä olen aika samoilla linjoilla, kukin elää elämäänsä ja toisten valintoja ei kannata arvostella. Ovi on auki kun sopii tulla, tervetuloa.

Mutta olen myös huolestunut. Jos selvää syytä veljen vaimon tylylle käytökselle ei ole ja yksi meistä sisaruksista muuttaa käytöstään muutaman vuoden aikana ihan toisenlaiseksi ihmiseksi niin ajattelin ruotia asian tarkemmin hänen kanssaan. Hän ei ole sanonut ettei halua olla yhteyksissä vaan vaimonsa halusi lähteä aina tapaamisista ensimmäisinä pois ja sitten alkoi olla selitystä toisensa perään miksi koskaan heille ei sopinut eikä muuten sitten koskaan veljellekään. Veli mutisee, että parasta varmaan ettei tulla kun tuo "Sanna" sitä ja tätä.

Nyt on tarkoitus keskustella porukalla asiasta muun homman lisäksi että mikä mättää. Itse ajattelin ehdottaa, että veljeni kasvattaisi munat ja kertoisi oman mielipiteensä. Ap

Valitettavan ja hyvin yleistä Suomessa. Itsekkäät kälyt tullessa suluun haluavatrikkoa sisarustem välisen suhteen mustasukkaisuudesta yhteiseen historiaan. Lopulta kaikki voivat pahoin yhden itsekkään vuoksi.

Toddun alle joutunutta veljeä kamala katsella kun life force kadonnut tuon mustasukkaisen ja omistushaluisen kotkan toimesta.

Joskus kannattaa katsoa peiliin. Mieheni veli ei ymmärrä, että hänen oma naljaileva, vähättelevä ja arvosteleva ilmaisutyylinsä ei varsinaisesti ole houkutellut yhteiseen ajanviettoon. Saa ihan rauhassa kuvitella, että olen syypää, mutta eipä meistä kumpikaan hänen kanssaan pakollista enempää halua enää viettää aikaa. Lapsena/teininä tuon käytöksen vielä ymmärtää, mutta kuka haluaa olla tekemisissä aikuisen sisaruksen kanssa, jonka ulosanti on pitkälti vain kyräilyä, ja joka ei hyväksy kumppaniasi. Ehkä tulevaisuudessa asiat voivat olla toisin, jos veli kokee jonkin henkisen kasvun.