Mikä on syy sille, että sisaruksen puoliso ei halua sisarusten olevan tekemisissä toistensa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

En voi kuvitella veljeni olevan tossun alla mutta ilmeisesti näin on, hän välttelee eikä käy kylässä, ei soita eli "katoaa" ehkä riitaa tulee kotona jos on yhteydessä. Ap

No entä, jos veli ei vaan halua olla teidän kanssa yhteyksissä tai ei ole sen tyylinen? Tai jos aiemmin oli yksinäisempi ja nyt on enemmän menoa puolison kanssa, eikä muista olla yhteydessä. Mulla on nimittäin sellainen tilanne, että mun puoliso näki siskoaan todella usein kahden kesken, kun molemmat oli sinkkuja ja meidän suhteen alkuaikoina. Olen monesti ehdottanut, että näkisivät ja kysellyt, miksi ovat nykyisin etääntyneet. Puolisoni mielestä molemmat ovat vakavassa parisuhteessa, eikä näe asiassa ongelmaa... En tiedä, mitä sisko ajattelee, mutta eipä tuokaan johdu minusta.

Siis nyt ap oikeasti kiinnostaisi,että mitä on tuo yhteydenpidon rajoittaminen tai estäminen? On ihan eri asia onko sellaista olemassa, vai onko tämä tilanne vaan kehkeytynyt jostakin tai onko jopa veljen omalla fiiliksellä paljonkin tekemistä asian kanssa.

Minunkaan mies ei ole siskonsa kanssa paljon tekemisissä. Ties vaikka hänenkin sisko ajattelisi, että olen joku pirttihirmu, joka estää yhteydenpidon.

Tarkemmin ajateltuna, miten sen voi edes estää toiselta? Kevyenä versiona voisi ajatella, että tuollaisessa tilanteessa sisko voisi ajatella, että vaikka veljeä ei varsinaisesti estetä, niin koska välit eivät ole hyvät siskon ja veljen vaimon kanssa, niin veli ei halua pitää enää yhteyttä, koska kokee sen hankalaksi. Silti ratkaisun tekee aina henkilö itse, eli tässä tapauksessa veli.

Esim. minä en halua olla missään tekemisissä veljen vaimon kanssa, mutta en kyllä mitenkään rajoita tai koeta haitata heidän yhteydenpitoaan. En edes sillä, että olisin vihainen heidän yhteydenpudostaan, tai toivoisin että eivät olisi yhteydessä. Itse asiassa olen joskus jopa itse huomauttanut miehelleni, että et ole pitkään aikaan ollut tekemisissä siskosi kanssa ja olen huomannut myös, että mies ei edes asettaudu mitenkään puolustuskannalle kun sanon jotain, ei niin mairittelevaa siskostaan, koska on huomannut että itseasiassa jotkut asiat ovat totta, eli minulla on kyllä omat syyni olla pitämättä hänestä. Tuntuu melkein siltä, että mies itse yrittää pitää yhteyttä siskoonsa, mutta tämä nirppanokka ei halua, koska tietää että minä en hänen seurastaan välitä, enkä edes pidä hänestä. Ajatteleeko jopa hän niin, että koska veljensä ei pakota minua olemaan väleissä hänen kanssaan hän on loukkaantunut tästä veljelleen? Pitäisikö meidän siis pakosti olla väleissä, jotta voi olla väleissä oman veljensä kanssa? Voivathan he kaksistaan pitää yhteyttä niin paljon kun huvittaa. Osaan vaan kuvitella, että tässäkin tapauksessa olen se kamala vaimo joka ”ei anna” miehensä pitää yhteyttä sukulaisiin.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua, mutta arvelisin omasta kokemuksesta, että syynä on kateellisuus siitä, että vaimo / mies viihtyy niin hyvin sisarustensa kanssa.Tämä estelijä tuntee jäävänsä jotenkin sivuun. Mies / vaimo saisi nauttia vain puolisonsa seurasta.

Varmasti tätäkin on. Mutta lievenee/ häviää sillä että uusi ihminen otetaan aidosti ja lämpimästi sukuun mukaan eikä anneta ymmärtää että tämä on ulkopuolinen. Sitäkin nimittäin tapahtuu.

Tai mies ohjeistaa vaimoaan miten pitää hänen suvussaan käyttäytyä tai mitä saa puhua ettei tarvi hävetä jne.

Ei ole aina niin yksinkertaista että syy on vain yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, kuinka moni automaattisesti olettaa, että vika on pakko olla ap:ssä ja muissa sisaruksissa.

Ap:n tapauksesta en tiedä, mutta puolison eristäminen tämän läheisistä on ihan klassista kontrollointia. Sitä tapahtuu paljon, eivätkä kaikki kontrollifriikit ole väkivaltaisia mieshirviöitä - kontrolloivat naiset pystyvät ihan samaan. Eli vaikka tämä ap olisi trolli tai kohdellut veljeään huonosti, ei se tarkoita, etteikö tuollaista oikeasti tapahdu.

Toki AV:llä asiat nähdään yleensä miniän tai kälyn näkökulmasta.

Kontrollifriikki on varmaan hyvä arvaus. En vain ymmärrä mitä tuollainen ihminen pelkää. Kukaan ei ole ollut ikävä, hänelle on oltu ystävällisiä. Voiko vaan vieraat ihmiset olla niin iso kynnys että mieluummin ei ole tekemisissä? Mutta se että osoittaa mieltään jos mies on yhteydessä sisaruksiinsa on jo vähemmän tervettä. Yritän vielä keskustella veljeni kanssa mutta hän välttää konflikteja ja yrittää käyttäytyä puolisonsa mielen mukaan. Sitten taas tulee tekstari, että on pahoillaan, ei pääse mutta hyvittää sen jotenkin. Surullista. Puolison pitäisi tukea, ei kyykyttää. Ap

Ja en viitsi avata asioita kovin tarkasti, en halua tunnistettavuutta. En todistele tilannetta vaan esitän sen siten kuinka olen kokenut. Ja olen huolissani miksi kukaan haluaa eristää toisen tuolla tavalla, miksi se näyttää onnistuvan ja mietin mitä voisin tehdä.

Kiitos kaikille vastanneille, minulla ei ole erityistä tarvetta väitellä tai puolustautua niin skippaan tietyt kommentit. Ap

Rikkaiden joukossa köyhä on köyhä, vaikka rikkaat olisivat miten ystävällisiä tahansa. Täsmälleen sama tilanne on silloin, jos sisarusten joukkoon tulee ulkopuolinen, jolla ei ole lämpimiä välejä omiin sisaruksiinsa. Ehkä veljesi ymmärtää, että hänen vaimonsa tulee surulliseksi teidän läheisistä väleistänne, koska hän itse ei ole koskaan saanut kokea samaa? Ja sen vuoksi veljesi ei halua aiheuttaa mielipahaa omalle vaimolleen vaan kieltäytyy ihan itse teidän sisarusten yhteisistä jutuista? 

Vierailija kirjoitti:

Rikkaiden joukossa köyhä on köyhä, vaikka rikkaat olisivat miten ystävällisiä tahansa. Täsmälleen sama tilanne on silloin, jos sisarusten joukkoon tulee ulkopuolinen, jolla ei ole lämpimiä välejä omiin sisaruksiinsa. Ehkä veljesi ymmärtää, että hänen vaimonsa tulee surulliseksi teidän läheisistä väleistänne, koska hän itse ei ole koskaan saanut kokea samaa? Ja sen vuoksi veljesi ei halua aiheuttaa mielipahaa omalle vaimolleen vaan kieltäytyy ihan itse teidän sisarusten yhteisistä jutuista? 

Jotenkin kieroutunut tapa ajatella. Otetaan sinulta pois se hyvä mitä elämässäsi on koska rakkaallasi ei sitä ole ollut. Tai puoliso kahdehtii lämpimiä välejä sisaruksiin niin ei olla tekemisissä ettei aikuinen ihminen pahoita mieltään. Voihan se olla noin ja veljeni vaimo on vielä sadistikin.

En tiedä mikä on se oikea ongelma. Veljeni soittaa joskus kännissä ja puhelu loppuu itkuun mitkä kaikki asiat ovat pielessä. Hän ei edes pysty puhumaan siitä miksi ei nähdä tai miksi hän ei tapaa toista veljeään tai siskoaan. Ei päästä koskaan siihen. Tuntuu, että hänellä on ikävä mutta sitten tulee taas normaali arki ja parisuhde on se tärkein asia. Muuta ei mahdu kuin työ ja koti. Pitää olla kuulemma kotona klo 17 että ollaan samaan aikaan kotona ja tehdään pinaattilättyjä niin ei ehdi puhua ja on pahoillaan.

En tiedä raivostuisinko vai tyytyisinkö tähän, mitä minä voin. Miksi ihmiset pilaavat elämänsä.

Joo, tuttua. Mun miehen veljen vaimo ei anna pitää yhteyttä mun mieheen, eikä heidän äitiinsä. Anoppini ei ole nähnyt lapsenlapsiaan koskaan, eikä miehenikään noita lapsia ole ikinä nähnyt. Näin asia ei ollut ennenkuin menivät naimisiin ja saivat lapsia. Ja mitään riitaa ei ole taustalla, anoppinikin on maailman herttaisin ihminen. Mieheni veli tosin salaa välillä ottaa mieheeni yhteyttä....

edellinen 47 oli Ap, unohtui. Ja en ole kirjoittanut tästä aiheesta aiemmin tälle palstalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua, mutta arvelisin omasta kokemuksesta, että syynä on kateellisuus siitä, että vaimo / mies viihtyy niin hyvin sisarustensa kanssa.Tämä estelijä tuntee jäävänsä jotenkin sivuun. Mies / vaimo saisi nauttia vain puolisonsa seurasta.

Varmasti tätäkin on. Mutta lievenee/ häviää sillä että uusi ihminen otetaan aidosti ja lämpimästi sukuun mukaan eikä anneta ymmärtää että tämä on ulkopuolinen. Sitäkin nimittäin tapahtuu.

Tai mies ohjeistaa vaimoaan miten pitää hänen suvussaan käyttäytyä tai mitä saa puhua ettei tarvi hävetä jne.

Ei ole aina niin yksinkertaista että syy on vain yhdessä.

Ei ole ainakaan tässä tapauksessa annettu ymmärtää että on ulkopuolinen. Hän haluaa olla koko ajan puolisonsa huomion keskipisteenä, eikä kestä sitä, että puoliso ilmiselvästi viihtyy sisarustensa kanssa.

Mies on väkivaltainen narsisti, eikä halua että asia tulee muiden tietoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rikkaiden joukossa köyhä on köyhä, vaikka rikkaat olisivat miten ystävällisiä tahansa. Täsmälleen sama tilanne on silloin, jos sisarusten joukkoon tulee ulkopuolinen, jolla ei ole lämpimiä välejä omiin sisaruksiinsa. Ehkä veljesi ymmärtää, että hänen vaimonsa tulee surulliseksi teidän läheisistä väleistänne, koska hän itse ei ole koskaan saanut kokea samaa? Ja sen vuoksi veljesi ei halua aiheuttaa mielipahaa omalle vaimolleen vaan kieltäytyy ihan itse teidän sisarusten yhteisistä jutuista? 

Jotenkin kieroutunut tapa ajatella. Otetaan sinulta pois se hyvä mitä elämässäsi on koska rakkaallasi ei sitä ole ollut. Tai puoliso kahdehtii lämpimiä välejä sisaruksiin niin ei olla tekemisissä ettei aikuinen ihminen pahoita mieltään. Voihan se olla noin ja veljeni vaimo on vielä sadistikin.

En tiedä mikä on se oikea ongelma. Veljeni soittaa joskus kännissä ja puhelu loppuu itkuun mitkä kaikki asiat ovat pielessä. Hän ei edes pysty puhumaan siitä miksi ei nähdä tai miksi hän ei tapaa toista veljeään tai siskoaan. Ei päästä koskaan siihen. Tuntuu, että hänellä on ikävä mutta sitten tulee taas normaali arki ja parisuhde on se tärkein asia. Muuta ei mahdu kuin työ ja koti. Pitää olla kuulemma kotona klo 17 että ollaan samaan aikaan kotona ja tehdään pinaattilättyjä niin ei ehdi puhua ja on pahoillaan.

En tiedä raivostuisinko vai tyytyisinkö tähän, mitä minä voin. Miksi ihmiset pilaavat elämänsä.

On ihmisiä, joille parisuhde todellakin on tärkein asia. Tärkeämpi kuin muu suku. Itse olen sukurakas, mutta osaan silti katsoa asioita muidenkin näkökulmasta kuin vain omastani. Onko heillä lapsia? Jos  on, veljesi saattaa pelätä eroa ja etävanhemmuutta. Eroa lapsistaankin. 

Oletko ap aivan varma tilanteesta. Meillä esim. mies ei halua itse olla siskon kanssa tekemisissä niin paljon ja oikeasti ei hänellä ole aikaakaan, joten on joutunut varmaan ihan kiireiltään vähentämään kontakteja siskoon ja muihinkin. Minä en halua olla tekemisissä tuon siskon kanssa, (en pidä hänestä) joten voisi sanoa että emme ole väleissä. Sisko on siinä mielessä lapsellinen, että on varmaan närkästynyt kun hänelle ei nyt niin hirveästi riitä aikaa. Ties vaikka hänkin laittaa veljen perumisetja kiireen sen piikkiin, että minä en halua heidän olevan yhteydessä. Voi olla tietenkin niin itserakas ihminen, että luulee että eihän nyt mitään muuta syytä voi olla kuten ehkä: veli ei itse ehdi tai aina ole niin innokas tapaamaan eikä häntä ole kukaan esitellyt tai edes yrittänyt estää. Päin vastoin, kun mies menee siskon luokse ja ottaa vielä lapset mukaan niin itselleni vapautuu kauan odotettua lapsivapaata aikaa ja lapsille jotain ohjelmaa,

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Eräässä paikassa lakkasin kyläilemästä, kun siellä haisi home. Myöskään en kutsunut heitä enää kylään, kun homeen haju tuli vaatteiden mukana meillekin.

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Puhu veljesi kanssa. Kysy, mitä hän pelkää. Kysy, haluaako hän erota vaimostaan. 

Sanot, että veljesi vaimoa ei ole kohdeltu huonosti, mutta kuitenkin pidät häntä paskana puolisona veljellesi. Ikävä kyllä tuollainen asenne näkyy, vaikka miten mielistellen yrittäisit peitellä sitä. Voi olla, että veljesi vaimo on huomannut, että pidät häntä paskana valintana veljellesi. Nähnyt teeskentelysi läpi. En minäkään haluaisi veljesi vaimona olla tekemisissä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. 

Saatat olla oikeasti ihan kiva ihminen, mutta kommenttiesi perusteella et ole. Joskus kannattaa katsoa peiliinkin eikä syyttää muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Puhu veljesi kanssa. Kysy, mitä hän pelkää. Kysy, haluaako hän erota vaimostaan. 

Sanot, että veljesi vaimoa ei ole kohdeltu huonosti, mutta kuitenkin pidät häntä paskana puolisona veljellesi. Ikävä kyllä tuollainen asenne näkyy, vaikka miten mielistellen yrittäisit peitellä sitä. Voi olla, että veljesi vaimo on huomannut, että pidät häntä paskana valintana veljellesi. Nähnyt teeskentelysi läpi. En minäkään haluaisi veljesi vaimona olla tekemisissä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. 

Saatat olla oikeasti ihan kiva ihminen, mutta kommenttiesi perusteella et ole. Joskus kannattaa katsoa peiliinkin eikä syyttää muita.

 

Asenteeni veljeni vaimoon on muuttunut, varsinkaan kun en ole nähnyt häntä yli vuoteen. Ja nyt ajattelen hänestä, että hän on paska puoliso. Tämä tapahtui parin veljeni kännipuhelun jälkeen. Sitä ennen en pitänyt häntä paskana puolisona, hänhän palvoi veljeäni.

Voin puhua veljeni kanssa peloista tai mikä hänestä tuntuu pahalle jos hän antaa minulle mahdollisuuden puhua. En pysty puhumaan hänelle erosta koska en voi säätää muiden eroja, se pitää lähteä ihmisestä itsestään.

En mielistele tai teeskentele, me emme toimi niin. Siksi veljeni käytös tuntuu omituiselta, ihan kuin hän olisi vieras ihminen vaimonsa seurassa. Ehkä tuo meidän sisarusten pelottomuus on se mitä veljen vaimo pelkää. Se kohtaamattomuus antaa suojan jos ei ole mitenkään persoonaa. Pelottomuus ei ole sama asia kuin räävitön suorasukaisuus, käytöstapojen puute tai typeryys ettei sitä korttia nyt sitten käännetä. En ole räväkkä kouvolatukkainen tms. mitä palstalla on käytetty määrittelynä.

On nämä vaikeita asioita, täytyy vain miettiä mikä olisi paras tapa. Haluan kuitenkin parasta veljelleni ja myönnän ettei minua enää kiinnosta hänen vaimonsa mahdolliset mielipahat tai miten hänen ylipäätänsä tässä käy, pysyykö suhde kasassa vai katkeaa kun asioista puhutaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Puhu veljesi kanssa. Kysy, mitä hän pelkää. Kysy, haluaako hän erota vaimostaan. 

Sanot, että veljesi vaimoa ei ole kohdeltu huonosti, mutta kuitenkin pidät häntä paskana puolisona veljellesi. Ikävä kyllä tuollainen asenne näkyy, vaikka miten mielistellen yrittäisit peitellä sitä. Voi olla, että veljesi vaimo on huomannut, että pidät häntä paskana valintana veljellesi. Nähnyt teeskentelysi läpi. En minäkään haluaisi veljesi vaimona olla tekemisissä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. 

Saatat olla oikeasti ihan kiva ihminen, mutta kommenttiesi perusteella et ole. Joskus kannattaa katsoa peiliinkin eikä syyttää muita.

 

Minusta myös tuo kommentti tuolla ”veljen kaappaamisesta takaisin ilkeältä vaimolta” kuulostaa kyllä siltä että tässä ne muut kuten siskot eivät oikein kestä sitä että tuo vieraan suvun ihminen, eli veljen vaimo on kuitenkin tärkeämpi kun sisko ja vaikea sitä on niellä varsinkin jos tuo vaimo ei mielistele ja ano hyväksyntää miehen suvulta vaan kehtaa jopa olla pitämättä jostain, esim. miehen siskosta. Joihinkin sukuihin pitää nimittäin ”anoa”hyväksyntää, ja näyttää että on tarpeeksi nöyrä ja hyödyllinen tuohon loistavaan sukuun, jossa on vain ”hyviä”jäseniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin, että monet riidat saavat voimansa riidan alla olevista syvemmistä tunteista, joita aina ei edes itse tunnisteta, saati sitten kommunikoida puolisolle niin, että hän pystyisi näkemään ja ymmärtämään niiden merkitystä. Tyypillinen syvempi tunne on pelko. Esimerkiksi menettämisen pelko, tai pelko, että en ole tärkeä, riittävä.

En usko veljeni puolison olevan narsisti vaan hän on takertuja, joka pelkää menettävänsä miehensä ja siksi kontrolloi. Mutta se tekee heidän parisuhteestaan ahdistuneen. Veljeni on erilainen ihminen tai käyttäytyy erilailla tässä suhteessa kuin aiemmissa suhteissa. Hän oli aiemmin leikkisä ja hauska, vapautunut. Nyt hän on synkkä ja hermokimppu. Voihan olla, että veljeni on jostain syystä itse masentunut tms. mutta paska puoliso ei auta tilannetta.

Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap

Puhu veljesi kanssa. Kysy, mitä hän pelkää. Kysy, haluaako hän erota vaimostaan. 

Sanot, että veljesi vaimoa ei ole kohdeltu huonosti, mutta kuitenkin pidät häntä paskana puolisona veljellesi. Ikävä kyllä tuollainen asenne näkyy, vaikka miten mielistellen yrittäisit peitellä sitä. Voi olla, että veljesi vaimo on huomannut, että pidät häntä paskana valintana veljellesi. Nähnyt teeskentelysi läpi. En minäkään haluaisi veljesi vaimona olla tekemisissä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. 

Saatat olla oikeasti ihan kiva ihminen, mutta kommenttiesi perusteella et ole. Joskus kannattaa katsoa peiliinkin eikä syyttää muita.

 

Minusta myös tuo kommentti tuolla ”veljen kaappaamisesta takaisin ilkeältä vaimolta” kuulostaa kyllä siltä että tässä ne muut kuten siskot eivät oikein kestä sitä että tuo vieraan suvun ihminen, eli veljen vaimo on kuitenkin tärkeämpi kun sisko ja vaikea sitä on niellä varsinkin jos tuo vaimo ei mielistele ja ano hyväksyntää miehen suvulta vaan kehtaa jopa olla pitämättä jostain, esim. miehen siskosta. Joihinkin sukuihin pitää nimittäin ”anoa”hyväksyntää, ja näyttää että on tarpeeksi nöyrä ja hyödyllinen tuohon loistavaan sukuun, jossa on vain ”hyviä”jäseniä.

Ei pidä vääristellä sanomaani

"Oikeastaan kaipaan vain käytännön vinkkejä miten voisin auttaa veljeäni tai miten me kaikki sisarukset voisimme kaapata hänet takaisin. Kiitos, Ap"

Ei ole sama kuin ”veljen kaappaamisesta takaisin ilkeältä vaimolta”.

Oma puolisoni on minulle tärkeämpi kuin veljeni, joten ymmärrän, että veljeni puoliso on hänelle tärkeämpi. Minulla on tunneälyä ja arvoihini kuuluu oikeudenmukaisuus. En siis hyväksy, että veljeni puoliso rajoittaa veljeäni pitämästä yhteyttä sisaruksiinsa, se ei ole oikein eikä hyväksi veljelleni.

Ei minusta tarvitse pitää eli on ok ettei veljeni vaimo ole tekemisissä kanssani mutta ei ole ok että hän haluaa ettei veljeni ole tekemisissä kanssani. Tämän pitäisi olla aika yksinkertaista ymmärtää.

Ja suvussamme arvostetaan ihmisiä, jotka ovat ihan oma itsensä, ei ole pääsykoetta. En vain taida katsella vierestä jos veljelläni on pitempään ollut paha olo, outo arkuus muuten aika vahvalle miehelle ja olen päätellyt, että veljen vaimolla on tähän iso vaikutus, ja huonoon suuntaan. Todella epämiellyttävää puuttua kenenkään parisuhteeseen mutta välitän veljestäni enemmän kuin rajoista.

Jokainen ihminen voisi miettiä tekojaan parisuhteessa, onko tämä hyväksi puolisolleni vai haitaksi. Silloin on helppo tehdä ne oikeat valinnat, niiden väärien sijaan. En tarkoita omien tarpeiden mitätöintiä, mutta päättelyketju, onko tämä hyväksi minulle ha onko se hyväksi meille.