Lue keskustelun säännöt.
Sellainen nainen, joka antaa anteeksi miehen vieraissa käynnin tai pitempään jatkuneen pettämisen,
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
että se joka uskoo ja luottaa toiseen ei ole naurettava/tyhmä, vaan se joka käyttää väärin tätä luottamusta on pahimmanluokan roisto. Sillä jos eläisi elämänsä toista epäillen, niin heittäisi hukkaan kaikista parhaat palat siitä. Toki aina pitää olla valmis elämään myös yksin(ei riippua toisessa) sillä elämä on niin arvaamaton.
Eri asia tietysti jos on sovittu molemmin puolin, että vieraissa sopii käydä.
meidän yhteinen seksielämä on aika masentavaa, eikä miehellä oikein ole intoa sitä parantaa ei siis lähde mukaan mihinkään ehdotuksiin, loukkaantuu jos edes yrittän jotain ehdottaa, itse mielellään ottaa vastaan " palveluksia" , mutta ei mitään vastavuoroisuutta...
Vierailija:
että se joka uskoo ja luottaa toiseen ei ole naurettava/tyhmä, vaan se joka käyttää väärin tätä luottamusta on pahimmanluokan roisto. Sillä jos eläisi elämänsä toista epäillen, niin heittäisi hukkaan kaikista parhaat palat siitä. Toki aina pitää olla valmis elämään myös yksin(ei riippua toisessa) sillä elämä on niin arvaamaton.
Minä olen antanut miehelleni anteeksi, tai ainakin kovasti yritän antaa anteeksi pettämistään, en koe itseäni kynnysmatoksi, koska tiedän että pärjään yksinkin, mutta halua antaa miehelleni toisen mahdollisuuden virheensä jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi kuvitellakaan, että luopuisin tästä perheestä sen takia, että toinen tekisi virheen. Kaikkihan me niitä tehdään, erilaisia ihmisestä riippuen.
Eri asia olisi tietenkin jos mies tuntisi todella rakastuvansa. Mutta en usko, että tuo mies kovin helposti jonkun naisen matkaan lähtisi. Vaikka minut jättäisikin, niin tästä perheestä hän ei pystyisi luopumaan. Ja sen tähden kai täytyy sanoa, että lapset ovat tavallaan nostaneet itsetuntoani hurjasti näissä miesasioissa.
Vaikka minut jättäisikin, niin tästä perheestä hän ei pystyisi luopumaan. Ja sen tähden kai täytyy sanoa, että lapset ovat tavallaan nostaneet itsetuntoani hurjasti näissä miesasioissa.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole sitä mieltä, että mies jäisi suhteeseen vain lasten takia, vaan tämän ydinperheen takia. Sen takia, että juuri minä olen hänen lastensa äiti. Sillä on ihan mieletön merkitys!
Voisin nimittäin itse aivan hyvin kuvitella, että eläisinkin jonkun muun miehen kanssa, mutta tätä perhettä en saa mistään toista. Ymmärrätkö? Ei se tarkoita silti sitä ettenkö rakastaisi myös miestäni.
Kaikki ei vaan ole niin mustavalkoista.
olen aina sanonut että jos pettää, näytän ovea.
Näin ei kuitenkaan tapahtuisi, jos olisi vain sekstannut toisen kanssa.
Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden ikävimpiin muistoihin kuuluu se, että vanhemmat kitkuttelivat liian pitkään yhdessä lasten takia. Ei yhteiset lapset tee parisuhteesta yhtään sen kummempaa, lapsia ei auta marttyyrivanhemmat. Ja kaikki ystävät joiden vanhemmat ovat eronneet ovat olleet asiasta samaa mieltä.
aihe alkaa tappelemaan jos toinen on käynyt vieraissa. Meillä on parisuhde ihan kunnossa ja nautimme tästä perhe-elämästä ja meillä on ihan hyvää seksiäkin. Mies ei ole koskaan jäänyt kiinni pettämisestä, mutta olen lähes varma, että hän on sellaistakin tehnyt. Minä olen jäänyt kiinni, mutta olemme yhdessä ja rakastamme toisiamme. Tässä elämässä ja parisuhteessa vaan on niin paljon " harmaata aluetta" , jota ei pysty käsittelemään joko/tai -asenteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi elää miehen kanssa, jolle en olisi tärkein ja rakkain ja joka ei kunnioittaisi minua. Olen sen verran romanttinenkin, että en voisi kuvitella eläväni kämppisliitossa.
Joku toinen hakee romantiikkaa ja rakkautta sit suhteen ulkopuolelta.
jokun pikkujoulukännipanon voisin antaa helposti anteeksi, eikä se edes kolhaisisi minua juuri lainkaan. On itsekin aika hulvaton huppelissa, vaikka rajaa pidän siinä, että sänkyyn en kenenkään kanssa todellakaan mene.
Mutta jos miehellä olisi suhde, jonka takia hän olisi paljon kotoa pois ja valehteleisi mulle jne., tekisin niin jäätävän lähdön, että miestä palelisi pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioita ja tilanteita ja ihmisiä on niin monenlaisia. Entäpä, jos se on vaimolle ihan ok? Entäpä, jos vaimo tekee ihan samallalailla? Entäs, jos mies oli tuon tehdessään sairas? Entäpä, jos nainen ei koe tilannetta uhkaksi? Entäpä, jos suhteelle tehdään jotain yhdessä? Entä, jos nainen on niin aikuinen, että osaa antaa anteeksi, osaa pitää vähän etäisyyttähenkisellä tasolla, ymmärtää, ettei hän kuulu tuohon soppaan kuin sivullisena seuraajana....
Kynnysmatto on ihminen, joka vaan kärsii, sietää tuskissaan, kestää mitä vaan, ei ota asioita edes puheeksi, yrittää vaan yhä enemmän olle kiva vaimo.
Oletko joku katkeroitunut toinen nainen joka odottaisi parisuhteessa elvän naisen lemppaavan miehensä kun itse ei siippa kykene/halua erota? Voi voi... Jäätkö taas nuolemaan näppejäsi?
Mutta moni ukkomies varmaan naurelee partoihinsa, kun vaimo on niin anteeksiantavainen.
että se nainen vaan rakasti sitä miestä niin kovasti, että ois kestäny mitä vaan saadakseen olla sen kanssa.
että se joka uskoo ja luottaa toiseen ei ole naurettava/tyhmä, vaan se joka käyttää väärin tätä luottamusta on pahimmanluokan roisto. Sillä jos eläisi elämänsä toista epäillen, niin heittäisi hukkaan kaikista parhaat palat siitä. Toki aina pitää olla valmis elämään myös yksin(ei riippua toisessa) sillä elämä on niin arvaamaton.
Nuorempana saattoi niin ajatella, mutta kyllä minä rakastan miestäni kertakaikkiaan niin paljon, että jos hän YHDEN kerran joskus hairahtuisi, niin ei siitä ihan välttämättä eroa seuraisi... Ongelmia kyllä, ihan varmasti, ja todennäköisesti parisuhdeterapiaa tms. Mikäli uros olisi oikeasti katuva, niin yrittäisin antaa anteeksi. Mutta se kuvitteellinen toinen nainen saisi pysyä hel..tin kaukana miehestäni, ikuisesti, ja miehen olisi luvattava, että se horatsu olisi hänelle siitä edespäin ilmaa vain!