Lue keskustelun säännöt.
Lääkis 2019?
17.04.2018 |
Lähtökohta:
-kirjoittanut ylioppilaaksi 2003
-taustalla pakollinen lyhyt matikka, ei kovin hyvällä menestyksellä, mutta yritystäkään ei ollut
-pakolliset fy, ke, bi
Ja nyt sitten alkaisin työn lääkikseen hakua varten ihan nollista. Mistä lähteä liikkeelle? Ensin ihan yläastetason matikka, kemia, bilsa kertaus? Minkä verran lukea matikkaa jotta selviytyy fysiikasta? Olisiko järkevää ilmoittautua aikuislukioon ja lukea siellä ensi syksystä kevääseen? Käsittääkseni ehtisin lukea tarvittavat kurssit jotta voin keväällä 2019 kirjoittaa fy, ke, bi ja tämän jälkeen osallistua pääsykokeisiin. Aikaa on kyllä lukemiseen. Asiallisia vastauksia ja ehdotuksia, kiitos.
Kommentit (44)
Moi!
Onko kukaan perustanut vielä Whatsapp ryhmää, oisin kiinnostunut liittymään messiin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VlTTU TEISTÄ EI PÄÄSE KUKAAN KOSKAAN LÄÄKIKSEEN!
Terveisin,
Tohtori Sykerö
Vierailija kirjoitti:
VlTTU TEISTÄ EI PÄÄSE KUKAAN KOSKAAN LÄÄKIKSEEN!
Terveisin,
Tohtori Sykerö
Mut sä pääset psykiatrin vastaanotolle.
Mitä aineita lukiossa kannattaa/pitää nyt opiskella, jos harkitsee lääkikseen hakemista?
Vierailija kirjoitti:
35 vuotiaana ei kannata kyllä korkeakouluun saati lääkikseen. oot yli 50 ennen ku oot erikoistunut. Jos terkkarilääkäriksi haluat niin voit selvitä 6 vuodella. Itse oon nyt sua 2 vuotta vanhempi ja oon pro gradua vaille maisteri ja itteki alan olemaan liian vanha korkeakoulussa olemaan (ainakin viime vuodet oli). onneksi pian opiskeluaika on historiaa. Lapsia siellä vaan on, eikä "vanhana" enää lukuteho oo sama ku parikymppisenä.
Tottakai kannattaa. Ikää ei kannata tuijottaa silloin kun tavoittelee uutta ammattia ja mielekästä elämää. Jo opiskelu sinänsä tuo uutta sisältöä elämään ja uusia haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VlTTU TEISTÄ EI PÄÄSE KUKAAN KOSKAAN LÄÄKIKSEEN!
Terveisin,
Tohtori Sykerö
KANERVA kyllä pääsee!! Se on niin kova WOOOOOOO!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin itse tehdä nettilukiossa matikan alustavaa kurssia ja tarkoitus olisi tehdä pitkä ma, bi ja fy. Kurssit ovat ilmaisia, jos ei ole jo jonkun toisen lukion kirjoilla. Teen kursseja oman työn ohessa, joten voi olla, että keväällä käyn "harjoittelemassa" koetta ja varsinainen tavoite on vuodessa 2020.
Hei! Mahtuisiko siihen Whatsapp-ryhmään vielä mukaan? Olen kyllä vasta 18-vuotias abi mutta suuntana ois lääkis keväällä 2019. Eli mikäli vaan kelpaa näinki nuoren tuki ja mielipiteet ryhmässä, nii ottakaa yhteyttä vaikka täällä ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-p…
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on noin 5%.
Ruotsinkieliset siis pääsevät yliopistoon heikommalla osaamisella kuin suomenkieliset. Suomenkielisille paikkoja on vähemmän suhteutettuna väestöön, ja suomenkielisistä hakijoista sisään pääsee selvästi pienempi prosentti. Joidenkin arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista vain kolmannes pääsee korkeakouluihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet.
Herätellään keskustelua ryhmästä. Joko wa tai fb ryhmä? perustiko joku sitä? Itse olen myös v.2003 abi 😅 ja lääkikseen mennään sisälle joko 2019 tai viimeistään 2020 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans ensi kevään hakija. Ikää 30+ v., ja koen, että ikä on vain hyödyksi. Samoin kaikki se hyvin sekalainen työkokemus, mitä tähän asti on tullut hankittua; ei liippaa läheltäkään lääketiedettä, mutta esim. vuorovaikutustaidot on saaneet runsaasti treeniä.
Jännä nähdä, monennellako kerralla ovet aukeaa, vai nöyrrynkö jossain kohtaa hakemaan opiskelemaan jotain muuta. Varmaan ainakin pari kertaa kokeilen ihan tosissaan... Let's see. Onpahan tässä, ja on ollutkin jo, ainakin muutamaksi vuodeksi elämälle tavoitetta!
Vierailija kirjoitti:
Täällä kans ensi kevään hakija. Ikää 30+ v., ja koen, että ikä on vain hyödyksi. Samoin kaikki se hyvin sekalainen työkokemus, mitä tähän asti on tullut hankittua; ei liippaa läheltäkään lääketiedettä, mutta esim. vuorovaikutustaidot on saaneet runsaasti treeniä.
Jännä nähdä, monennellako kerralla ovet aukeaa, vai nöyrrynkö jossain kohtaa hakemaan opiskelemaan jotain muuta. Varmaan ainakin pari kertaa kokeilen ihan tosissaan... Let's see. Onpahan tässä, ja on ollutkin jo, ainakin muutamaksi vuodeksi elämälle tavoitetta!
Ihan samoilla fiiliksillä täällä. Koen että nyt on motivaatiota paljon enemmän kuin nuorempana. Itselleni olen asettanut takarajaksi kolme hakukertaa, mutta tänä vuonna kait se olis "helpoin" päästä kun ensi vuodesta taas muuttuu sisäänotto kriteerit.
Pistetäänkö oma ryhmä pystyyn?ois kiva tässä luku urakan keskellä vaihdella kuulumisia 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2020 otetaan todistusvalinta käyttöön. Silti osa valitaan jatkossakin pääsykokeella mutta todistuksen painoarvo kasvaa koska valtaosa otetaan sisään hyvillä yo-papereilla.
Minulla oli tarkoitus, että olisin ensi syksystä mennyt valmennuskurseille ja kokeillut vasta 2020, mutta kun huomasin tuon uudistuksen niin mafynetin tabletin avulla koitetaan jo tänä vuonna. Kursseille en keväällä pääse osallistumaan, ellen sitten online kurssia ota.
Olisiko kenelläkään kokemuksia hyvistä online kursseista?
Mafyn voimin yks tuttu pääsi Helsinkiin. Sitä on monet kehuneet.
Vierailija kirjoitti:
http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-p…
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on noin 5%.
Ruotsinkieliset siis pääsevät yliopistoon heikommalla osaamisella kuin suomenkieliset. Suomenkielisille paikkoja on vähemmän suhteutettuna väestöön, ja suomenkielisistä hakijoista sisään pääsee selvästi pienempi prosentti. Joidenkin arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista vain kolmannes pääsee korkeakouluihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet.
Haluan oikaista hieman tätä. Tänä vuonna Helsinkiin vaadittiin ensikertalaisilta kokeesta 162,5 koepistettä ja ei-ensikertalaisilta 168p. Kun taas ruotsinkieliseen pääsi 146,5p - tänä vuonna siis ruotsinkielisten sisäänpääsy vaikeutui aikaisempiin vuosiin verrattuna. (Ouluun tarvittiin muuten 149p, jos oli ensikertalainen) Maksimipisteet oli jotain 235-240p - tarkoitus oli olla enemmän, mutta ainakin yksi tehtävä poistettiin arvostelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
35 vuotiaana ei kannata kyllä korkeakouluun saati lääkikseen. oot yli 50 ennen ku oot erikoistunut. Jos terkkarilääkäriksi haluat niin voit selvitä 6 vuodella. Itse oon nyt sua 2 vuotta vanhempi ja oon pro gradua vaille maisteri ja itteki alan olemaan liian vanha korkeakoulussa olemaan (ainakin viime vuodet oli). onneksi pian opiskeluaika on historiaa. Lapsia siellä vaan on, eikä "vanhana" enää lukuteho oo sama ku parikymppisenä.
Tottakai kannattaa. Ikää ei kannata tuijottaa silloin kun tavoittelee uutta ammattia ja mielekästä elämää. Jo opiskelu sinänsä tuo uutta sisältöä elämään ja uusia haasteita.
Kovin vanhana ei kannata ainakaan erikoistua erittäin paljon päivystäville aloille kuten sisätaudit ja kirurgia nimittäin päivystystyötä on niin paljon noilla aloilla että suurin osa nuoremmistakaan ei jaksa sitä tahtia. Vanhemmille soveltuu kevyemmät alat kuten yleislääketiede ja psykiatria.
Minäkin olen nyt vihdoin ja viimein hakemassa ensi vuonna. Ylioppilaaksi kirjoitin 2006. Lukiossa lyhyt matikka ja pakolliset kemiat ja fysiikat. Tämän jälkeen opiskellut farmaseutiksi ja ekonomiksi mutta ”aina” se lääkis on tuolla takaraivossa muistuttamassa itsestään 😄Vieläkö ap ja muut tässä ketjussa ovat hakemassa?