"Syytetyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa"
Turun puukotusten oikeudenkäynnistä kertovan uutisen lopussa todettiin, ettei syytetyllä ole oikeudessa velvollisuutta pysyä totuudessa. Siis eikö toi nyt ole ihan järjetön pykälä? Ymmärrän toki, ettei ketään saa ilman kidutusta puhumaan, jos päättää olla vaiti. Ja ymmärrän senkin, että ihminen saattaa syytteestä selvitäkseen valehdella. Mutta että on ihan pitänyt säätää pykälä, ettei lähtökohtaisesti tarvitse syytettynä puhua totta, on ihan okei valehdella oikeudessa? Ei jotenkin mene mun päähän.
Kommentit (35)
No siis itseäänhän ei ole pakko kriminoida ns. itsekriminointisuoja.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan yleinen oikeusperiaate.
Joo mä tiedän. Mutta siitä huolimatta en ymmärrä sitä, enkä nää siitä olevan mitään hyötyä.
Mutta mietipä, jos esim. vuokra-asunnon sotkeneen olisi pakko puhua totta eli tunnustaa, että juuri hän sen sotki. Siitä lävähtäisi paljon pahempi tuomio kuin siitä, että väittää kaverin niin tehneen, kun itse oli sammunut. Tai kun äiti on läpännyt lastaan, niin on pakko tunnustaa, että kyse ei ollut kasvatuksesta ollenkaan vaan omasta raivosta. Lapsi sijaisperheeseen ja äidille sakot, nyt sen lapsen saa sentään pitää.
Miten se syytetty voitaisi velvoittaa totuudessa pysymään, miten se totuudenmukaisuus mitattaisi ja miten totuudesta poikkeamisesta rangaistaisi?
Rangaistushan tulee joka tapauksessa jos rikolliseen tekoon todetaan syylliseksi. Pitäisikö antaa lisärangaistus, jos on väittänyt olevansa syytön?
Tai tavallaanhan lisärangaistus usein tuleekin siinä muodossa, että teot myöntänyt usein saa hieman lievemmän rangaistuksen.
Musta on ihan ymmärrettävää ja järkevää, ettei ihmistä voi pakottaa todistamaan itseään vastaan, sitä en ihmettele. Mutta sitä mä kyllä ihmettelen, että lain mukaan valehtelu on okei. Eikö syytetyllä voisi vain olla oikeus olla hiljaa/olla vastaamatta kysymyksiin jne.?
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
itseasiassa melko syrjivä juttu koska meinaa vain että käytännössä syytetyn puheet ovat pelkästään häntä itseään vastaan. Toisaalta jos ei puhu ollenkaan hän käytännössä myöntää syytteet. Syytetty tarvitsisi siis ulkopuolisen todistajan että olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia välttää tuomio ja oikein yhdelläkään ei näitä ole.
Summa summarum semmoisen 99% syytetyistä tuomitaan sakkoihin tai vankeuteen tms.
Tietenkin joskus sen kantajan tarina on niin totaalisen uskomaton että jo sillä syytetty lähtee kävelemään. Mallia joukkoraiskattu estetään poistumasta asunnosta mutta käy kuitenkin vähän väliä yksin tupakalla alakerrassa, avaa oven jne ja raiskaussyyttet nousi kehiin vasta kun oli nähnyt miehen palkkakuitin joka oli pöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
Kyllä näin on. Ainoastaan syytetty muodostaa poikkeuksen (ja rikoksen esitutkinnassa rikoksesta epäilty).
Tämä periaate eli itsekriminointisuoja on voimassa kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa, ja sitä pidetään aivan perustavana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivenä. Asiasta voi lukea lisää mistä tahansa prosessioikeuden oppikirjasta tai vaikka wikipediasta. Suosittelen lämpimästi niille, joista tuon ymmärtäminen tuntuu vaikealta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mietipä, jos esim. vuokra-asunnon sotkeneen olisi pakko puhua totta eli tunnustaa, että juuri hän sen sotki. Siitä lävähtäisi paljon pahempi tuomio kuin siitä, että väittää kaverin niin tehneen, kun itse oli sammunut. Tai kun äiti on läpännyt lastaan, niin on pakko tunnustaa, että kyse ei ollut kasvatuksesta ollenkaan vaan omasta raivosta. Lapsi sijaisperheeseen ja äidille sakot, nyt sen lapsen saa sentään pitää.
No ensinnäkin jos mä olisin hölmöillyt, niin todellakin mä kärsisin seuraukset, enkä yrittäisi valehtelemalla saada niihin lievennystä. Tietenkään kukaan ei voi pakottaa ihmistä puhumaan totta oikeudessa, mutta en mä ymmärrä, miksi mulla lähtökohtaisesti pitäisi olla oikeus yrittää valehdella, että saisin pienemmän tuomion.
Vierailija kirjoitti:
Miten se syytetty voitaisi velvoittaa totuudessa pysymään, miten se totuudenmukaisuus mitattaisi ja miten totuudesta poikkeamisesta rangaistaisi?
Rangaistushan tulee joka tapauksessa jos rikolliseen tekoon todetaan syylliseksi. Pitäisikö antaa lisärangaistus, jos on väittänyt olevansa syytön?
Tai tavallaanhan lisärangaistus usein tuleekin siinä muodossa, että teot myöntänyt usein saa hieman lievemmän rangaistuksen.
Ei totuudenmukaisuutta voikaan mitata. On kuitenkin eri asia, että ihminen valehtelee (ihan inhimillistä ja tavallaan ymmärrettävää) kun että lakipykälä sanoo, että valehtelu on oikeudessa täysin okei.
Vierailija kirjoitti:
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
Ei kaikilla todistajilla. Riippuu suhteesta syytettyyn. Esim. perheenjäsenet eivät anna valaehtoisia todistuksia. Tämäkin on hiukan kiistanalaista, itse olin todistamassa sisareni puolesta, en saanut antaa todistajan valaa ja tuomio tuli sana sanaa vastaan tilanteessa, vaikka puhuin totta. Toinen todistaja oli ulkopuolinen ja häntä uskottiin. Olin todella tuohtunut oikeudenkäynnin jälkeen, koska tiesin, että puhuin totta ja muut todistajat valehteli. Oikeus oletti, että valehtelen, koska olen sisko. En ole vieläkään toipunut täysin tuohtumuksesta ja pettymyksestä oikeuslaitosta kohtaan. Rikos, josta syytettiin, oli ihan minimaalinen, sakkoa 150 euroa ja kyseessä mutta silti. Eikä siis toteutunut sekään periaate, että sanaa sanaa vastaan tilanteessa tuomitaan syytetyn hyväksi.
joo, meni vähän ohikseksi, kiitos ja anteeks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
Kyllä näin on. Ainoastaan syytetty muodostaa poikkeuksen (ja rikoksen esitutkinnassa rikoksesta epäilty).
Tämä periaate eli itsekriminointisuoja on voimassa kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa, ja sitä pidetään aivan perustavana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivenä. Asiasta voi lukea lisää mistä tahansa prosessioikeuden oppikirjasta tai vaikka wikipediasta. Suosittelen lämpimästi niille, joista tuon ymmärtäminen tuntuu vaikealta.
No selitä meille tyhmille. Ei ole kyse siitä, etten ymmärtäisi itsekriminointisuojaa. Ymmärrän hyvin, ettei ihmisen tarvitse edistää omaa tuomiotaan. Mutta kerro (kun kerran niin hyvin ymmärrät ja tiedät), miksi lakiin on kirjattu, että ihmisen ei tarvitse pysyä totuudessa? Miksei siellä vain voi lukea, ettei tarvitse auttaa oikeutta asian selvittämisessä? Silloinhan valehtelusta ei voitaisi rangaista, mutta siihen ei suoranaisesti kehotettaisi.
Suomalainen oikeusjärjestelmä nyt on muutenkin ihan fifty-fifty periaatteella toimiva että mitä väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
Kyllä näin on. Ainoastaan syytetty muodostaa poikkeuksen (ja rikoksen esitutkinnassa rikoksesta epäilty).
Tämä periaate eli itsekriminointisuoja on voimassa kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa, ja sitä pidetään aivan perustavana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivenä. Asiasta voi lukea lisää mistä tahansa prosessioikeuden oppikirjasta tai vaikka wikipediasta. Suosittelen lämpimästi niille, joista tuon ymmärtäminen tuntuu vaikealta.
No selitä meille tyhmille. Ei ole kyse siitä, etten ymmärtäisi itsekriminointisuojaa. Ymmärrän hyvin, ettei ihmisen tarvitse edistää omaa tuomiotaan. Mutta kerro (kun kerran niin hyvin ymmärrät ja tiedät), miksi lakiin on kirjattu, että ihmisen ei tarvitse pysyä totuudessa? Miksei siellä vain voi lukea, ettei tarvitse auttaa oikeutta asian selvittämisessä? Silloinhan valehtelusta ei voitaisi rangaista, mutta siihen ei suoranaisesti kehotettaisi.
Aamen, samaa mieltä!
Eli siis tuo on lisätty uutisen loppuun siksi, ettei kukaan nyt vain kuvittelisi että tällä tyypillä on oikeasti ollut tarkoitus puukottaa vain naisia ja tehdä suomen ensimmäinen teroteko.
Eihän se nyt vaan sovi, koska me tiedetään kaikkien taustat eikä kenestäkään ei ole kenellekään mitään vaaraa.
Eli toimittaja meinaa (toivoo?) tämän syytetyn puhuneen oikeudessa motiiveistaan ihan vaan lämpimikseen?
Laki on väärässä :)
Tarvitaan kansalaisaloitteita korjaamaan lakeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta todistajilla on velvollisuus puhua totta? Rangaistuksen uhalla?
Kyllä näin on. Ainoastaan syytetty muodostaa poikkeuksen (ja rikoksen esitutkinnassa rikoksesta epäilty).
Tämä periaate eli itsekriminointisuoja on voimassa kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa, ja sitä pidetään aivan perustavana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivenä. Asiasta voi lukea lisää mistä tahansa prosessioikeuden oppikirjasta tai vaikka wikipediasta. Suosittelen lämpimästi niille, joista tuon ymmärtäminen tuntuu vaikealta.
No selitä meille tyhmille. Ei ole kyse siitä, etten ymmärtäisi itsekriminointisuojaa. Ymmärrän hyvin, ettei ihmisen tarvitse edistää omaa tuomiotaan. Mutta kerro (kun kerran niin hyvin ymmärrät ja tiedät), miksi lakiin on kirjattu, että ihmisen ei tarvitse pysyä totuudessa? Miksei siellä vain voi lukea, ettei tarvitse auttaa oikeutta asian selvittämisessä? Silloinhan valehtelusta ei voitaisi rangaista, mutta siihen ei suoranaisesti kehotettaisi.
Koska rikoksesta syytetyllä pitää olla mahdollisuus esittää oma käsityksensä tapahtumista ilman pelkoa lisärangaistuksesta. Mahdollisuus rangaistukseen perättömästä lausumasta voisi käytännössä estää syytettyä esittämästä väitteitä, ja hänelle jäisi vaihtoehdoksi vain syyttäjän väitteiden kiistäminen ilman kilpailevan kertomuksen esittämistä. Tätä ei pidetä tyydyttävänä syytetyn puolustautumisoikeuden kannalta.
Tuomioistuimen on joka tapauksessa arvioitava kaiken esitetyn todistelun perusteella, miten tapahtumat ovat menneet. Todistajien, asianosaisten ja syytetyn kertomusten uskottavuutta arvioidaan myös tässä yhteydessä.
Yleisesti ajatellaan myös, että perättömästä lausumasta mahdollisesti annettavalla rangaistuksella ei olisi lainkaan pelotevaikutusta törkeistä rikoksista syytettyyn, jolla on joka tapauksessa pelissä vapaudenmenetys jopa eliniäksi.
Ainoa kenen tarvitsee oikeudessa puhua totta on todistaja. Asianomistaja ja syytetty voivat valehdella silmät ja suut täyteen. Todistajaksi voidaan myös haastaa rangaistuksen uhalla. Ainoa selviytymiskeino tästä on sanoa ettei muista.
Tuo on ihan yleinen oikeusperiaate.