Sanoin lapselle suoraan, että joka päivä ei karkkia tai herkkuja voi syödä, koska siitä tulee lihavaksi.
En jaksa enää kierrellä ja kaarrella miten hampaat menevät rikki. Siihen saan vastaukseksi "mähän harjaan ne!". Lapsi on muutenkin pyöreä ja ruokavalio on jatkuvan tarkkailun alla. Isovanhemmillaan lapsi tykkäisi herkutella koko ajan ja tutkii kaikki kaapit herkkujen toivossa. Sama kotona.
Väsyin sitten tähän jatkuvaan kiertelyyn. Sanoin suoraan, että jos haluat syödä karkkia kerran viikossa, on muut herkut jätettävä. Koska muuten tulee lihavaksi ja sitten ei saa syödä karkkia edes karkkipäivänä. En jaksa enää kaunistelua. Minulla vain napsahti ja sanoin suoraan.
Enkä edes kadu. Olkaa hyvät, heittäkää eka kivi.
Kommentit (30)
Mä sanon vain, että on epäterveellistä. Sanon, että sokeria on ihan ok syödä joskus ja vähän kerrallaan, mutta se on epäterveellistä, jos sitä syö koko ajan.
Tottakai lapselle saa sanoa suoraan tuollaisen. Kun ei käy haukkumaan lihavia tai muuten sättimään. Lapset eivät ole joka asioissa ihan tyhmiä. Miettiköön mielessään millainen haluaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein teit.
Valitettavasti lihavuudesta puhuminen vaikuttaa harvoin myönteisesti painonhallinnassa.
En heitä kiveä. Totean vaan tosiasian. Tervetuloa syömishäiriö ja vääristynyt minäkuva.
Miksei lapselle saa puhua siitä, että ylipaino on vaarallista? Voihan sen esittää samalla tavalla kuin muutkin jutut, että jos syö karkkia, hampaat menee rikki, tai jos hyppää katolta, jalka menee poikki. Jos syö liikaa herkkuja, paino nousee liian korkeaksi, ja tulee monenlaisia sairauksia. Kai lapselle pitää kertoa syy miksi jotain ei saa tehdä?
Puhu hänelle myös maksasairauksista. Sano, että sokeri tuhoaa maksan aivan samalla tavalla kuin alkoholi.
Vierailija kirjoitti:
Miksei lapselle saa puhua siitä, että ylipaino on vaarallista? Voihan sen esittää samalla tavalla kuin muutkin jutut, että jos syö karkkia, hampaat menee rikki, tai jos hyppää katolta, jalka menee poikki. Jos syö liikaa herkkuja, paino nousee liian korkeaksi, ja tulee monenlaisia sairauksia. Kai lapselle pitää kertoa syy miksi jotain ei saa tehdä?
Mä kannatan siitä, että puhutaan terveydestä, mutta kuten tuossa yllä jo ilmaisikin, painosta puhuminen aiheuttaa helposti lapsille kehonkuvan ja minäkuvan ongelmia. Kas kun se keho ei ole asia, johon voi suhtautua objektiivisesti, vaan siihen kohdistetut arvostelut koskevat koko ihmistä itseään. Kun painosta puhutaan, lapsi kokee todella helposti olevansa vääränlainen, ja sillä on seurauksensa. Seuraukset voivat näyttäytyä myöhemmin esim. syömishäiriöinä.
Ymmärräthän, että se ei ole se pelkkä karkki kun lihottaa? Annoskoolla on merkitys, myös samoin sillä mitä ruokaa siinä lautasella on. Ja lapsen iälläkin on aika paljon merkitystä. Tiedän useammankin lapsen, jotka ovat olleet oikeasti LIHAVIA ennen kuin murrosikä on käynnistynyt, nyt ovat sitten mallia lipputanko...
Vierailija kirjoitti:
Puhu hänelle myös maksasairauksista. Sano, että sokeri tuhoaa maksan aivan samalla tavalla kuin alkoholi.
Isommalle lapselle olen kertonut miten ylipaino lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Kyllä, olen inhorealisti tylyttäjä, mutta mielestäni tietty suoruus auttaa heitä ymmärtämään miksi lihavuus on huono asia. Ei vain sen takia, että se nyt ei vain ole kivaa. ja että ei löydä kivoja vaatteita. Tai että hampaat menee rikki. Se ON terveydellinen juttu.
ap
Ps. Olen myös kertonut mitä myrkkyä energiajuomat ovat.
Aloittaja valehteli lapselleen.
Ei se lihavaksi tee, vaikka joka päivä söisi karkkia/herkkuja.
Ihmeelliseksi mennyt maailma. Mulle opetettiin lapsena että herkkuja jos syö liikaa, tulee huonot hampaat ja ylipainoa. Ja että jos ei harrasta liikuntaa, tulee sairaaksi ja heikoksi. Minkäänlaista kehonvääristymää en ole saanut, vaan terveet elämäntavat.
Vierailija kirjoitti:
En heitä kiveä. Totean vaan tosiasian. Tervetuloa syömishäiriö ja vääristynyt minäkuva.
Miksi tuossa ei voi ajatella, että hmm...valitsenkin karkkipäivän kerran viikossa kuin ei karkkipäivää ollenkaan? Lapsi oppisi ajattelemaan kohtuudella, koska se näyttää nyt olevan ongelma.
Ihan oikein. Niin minäkin sanon, sehän on totuus. Kohtuudella voi syödä mutta jos joka päivä syö niin niin sitten käy.
Aika natsimeininki jos vain kerran viikossa saa syödä karkkeja.
Muuten hyvä, mutta tiukoilla rajoituksilla on vain taipumusta tehdä rajoituksen kohteesta kielletty hedelmä johon tulee entistä suurempi himo. Siinä vaiheessa kun kersa saa omaa rahaa ja mahdollisuuden päättää mitä syö, hän voi hyvinkin ahmia itsensä palloksi kun vihdoin saa syödä kaikkea minkä äiti kielsi.
Näitä on paljon.
Parempi vaihtoehto on, että et tekisi herkuista isoa numeroa. 3-4 kertaa viikossa voi ihan hyvin syödä kohtuullisen kokoisen herkun (Patrik Borgin näkemys), jos niistä pitää. Kunhan voi olla myös välillä ilman.
Lihavuus johtuu usein muista syistä, joko fyysisistä (kontrolloit myös lapsen ateriakokoja/ruokit liian harvoin joten hänellä on nälkä) tai psyykkisistä (olet vittumainen äiti ja lapsesi syö suruunsa).
Lapsen lihavuuden vika on kuitenkin AINA vanhemmissa, tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei lapselle saa puhua siitä, että ylipaino on vaarallista? Voihan sen esittää samalla tavalla kuin muutkin jutut, että jos syö karkkia, hampaat menee rikki, tai jos hyppää katolta, jalka menee poikki. Jos syö liikaa herkkuja, paino nousee liian korkeaksi, ja tulee monenlaisia sairauksia. Kai lapselle pitää kertoa syy miksi jotain ei saa tehdä?
Mä kannatan siitä, että puhutaan terveydestä, mutta kuten tuossa yllä jo ilmaisikin, painosta puhuminen aiheuttaa helposti lapsille kehonkuvan ja minäkuvan ongelmia. Kas kun se keho ei ole asia, johon voi suhtautua objektiivisesti, vaan siihen kohdistetut arvostelut koskevat koko ihmistä itseään. Kun painosta puhutaan, lapsi kokee todella helposti olevansa vääränlainen, ja sillä on seurauksensa. Seuraukset voivat näyttäytyä myöhemmin esim. syömishäiriöinä.
Mäkin pelkäisin, että tuollainen kommentti aiheuttaisi syömishäiriön: ei uskalla syödä myöhemmin enää mitään, koska äiti on pelotellut lihavaksi tulolla. On myös valtava riski, että lapsi ottaa tuosta nyt hyvät ohjeet muiden kiusaamiselle.
En kuitenkaan kivitä apta, mutta muitakin tapoja olisi ollut. Ylipaino on vaarallista, mutta lapset kehittyvät eri tavoin. Miehenikin oli lapsena pyöreähkö, mutta kun pituuskasvu tuli, jäi paino alhaiseksi. Siinä sitä kouluterveydenhoitajat ja lääkärit olivat huolissaan, kun paino laahaa jäljessä. Tuossa olisi ollut hyvä otollinen hetki syömishäiriölle, kun kaikki toitottavat, että on liian laiha, ja äidiltä olisi tullut lihomisen pelko.
Minä sanon ettei karkkia tai herkkuja saa sydä liikaa,koska se tekee sairaaksi. Typerää mielestäni puhua painosta.
Painosta voi puhua lapsellekin terveysmielessä, ei ulkonäköä arvostellen. Ihan samalla tavoin kuin selittää miksi pitää syödä vihanneksia tai miksi lapset ei saa juoda kahvia, voi kertoa mitä ylipaino aiheuttaa kehossa, ja miksi se on vaarallista. Ei se ole mikään tabu, eikä siitä tule mitään ruumiinkuvan häiriöitä, jos puhuu neutraalisti terveysvaikutuksista.
En ole vielä sanonut. Mutta appi sanoi biime kerralla ettäb"ei saa syödä karkkia, kasvaa maha!) Pyöreä on, mutta näköjään ihan normimitoissa, koska neuvolassa ei ole sanottu mitään.
(Lääkäri neuvolssa poika otti paidan pois ja heti th alkoi näpytteleen konetta ja otti kasvukäyräkohdan esille)
Aina vaan niistä hampaista hoen. Siskot ovat hoikkia.