Lasten ylipaino ongelmana etenkin maaseudulla? Miten se noin voi olla, eikö juuri maalla luulisi tulevan arkiliikuntaa?

Kummassa on enemmän syömishäiriöitä, maalla vai kaupungissa?

Maalla on suhteessa enemmän pienituloisia ja matalasti koulutettuja. Maalla ulkonäkö ei ole yhtä tärkeää teineille. Maalla arkiliikutaan vähemmän, kun kaikkialle mennään autokyydillä ja ohjattuja harrastuksia on vähemmän.

Mun lapsi lähti kaupungista maaseudulle lukioon. Täällä kaupungissa hän käveli kouluun 15 min ja moniin harrastuksiinkin oli kävelymatka. No siellä maaseudulla ei tarvitse minnekään kävellä, kun asuvat koululla. Mitään kävelyteitä ei ole, lähellä kulkee tie jossa 80km/h rajoitus. Siellä on sitten jonkun pellon kiertävä lenkki, mistä tulee 3km kun kävelevät ympäri. Talvisin eivät niinkään kävele, mutta kun on paremmat kelit niin lähtevät peltolenkille kävelemään ja juttelemaan. Heittävät kierroksen tai kaksi. Ja joskus kun haluavat hemmotella itseään, kävelevät 10km päähän Heseen. 

Maalla ei ole joukkoliikennettä ja matkat ovat pitkiä. Kuljetaan autoilla, mopoilla, mootorikelkoilla ja mönkijöillä. Ei ole usein myöskään ohjattuja liikuntaharrastuksia.

Me asutaan sen verran kaukana keskustasta, että lapset kulkevat kouluun bussilla. Lasten pitää olla aika isoja, että heidät voi päästää pyörällä keskustaan. Esteenä ei ole matka (10 km), vaan mutkainen tie (ei pyörätietä) ja hulvattomat autoilijat. Talvipyöräilyn voi unohtaa, koska tie kapenee lumiseen aikaan ja tien pinta on polanteinen. En itsekään uskalla ajaa tietä talvella, valitettavasti.

Arkiliikunta pitää keksiä, ei ole aina helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Maalla on suhteessa enemmän pienituloisia ja matalasti koulutettuja. Maalla ulkonäkö ei ole yhtä tärkeää teineille. Maalla arkiliikutaan vähemmän, kun kaikkialle mennään autokyydillä ja ohjattuja harrastuksia on vähemmän.

Ja nykyään vanhemmat eivät vaadi lapsia osallistumaan lumitöihin, kasvimaan hoitoon tai klapien tekoon.

Vierailija kirjoitti:

Mieleisiä harrastuksia ei ole saatavilla, joten ohjattu harrastaminen on vähäistä. Kaupungissa melkein jokaisella lapsella on joku liikuntaharrastus.

Ei muuten todellakaan ole. Oma jälkikasvu harrastaa kilpaurheilua mutta kun kyselin esim. 7-luokkalaiselta mitä muut teidän luokallanne harrastavat, sieltä löytyi kaksi säbää pelaavaa poikaa ja yksi tanssia harrastava tyttö. Loput eivät tehneet mitään.

Täällä pk-seudulla olisi taatusti paras tarjonta kaikista mahdollista lajeista mutta kun ne maksavat aivan HE-LE-VE-TIS-TI niin hyvätuloinenkin on äkkiä vararikossa jos kolme muksua päättää harrastaa kilpatasolla edes taitoluistelua ja lätkää (puhumattakaan hevosurheilusta, purjehduksesta jne)

Toinen asia jota maaseudulla ei tajuta on se että matka-aika (jopa helsingin sisällä) lasketaan "lyhyeksi" jos se on alle1,5 tuntia suuntaansa välillä työpaikka-koti-lapsen treenit mutta työpäivät eivät tosiaankaan ole 7,5-tunnin mittaisia niissä hommissa joita on pakko tehdä jos kuvittelee rahaa riittävän jopa lasten harrastuksiin.

Pienemmillä paikkakunnilla voi tarjonta rajottua just siihen pesäpalloon, jalkapalloon, lätkään tai säbään riippuen siitä miten innostuneita isävalmentajia on tarjolla mutta harrastus maksaa 1/10-osan pk-seudun tasosta ja lapset liikkuvat itse fillarilla treeneihin. Parhaat käpykylien joukkueet ovat taidoiltaan ihan kasvukeskusten suurseurojen tasolla ainakin yksittäisissä ikäluokissa.

Talvella on pimeää, minkä vuoksi ulkona ei voi olla. Ei ole valaistuja hiihtolatuja, ei luistinratoja eikä sisäliikuntatiloja.

Mitä siellä pusikossa voi tehdä? Kaikki on kaukana. Pitää kulkea autolla.

Löytääkö joku tuon tutkimuksen netistä? Iltalehdessä kerrotaan, että tiedot on saatu THL:n tutkimuksesta, mutta itse en löydä sieltä mitään maaseutuun liittyvää tietoa, ainoastaan "maaseutumainen ympäristö" tulee esille. Kouluterveyskyselyssä puolestaan ei määritellä lapsen kasvuympäristöä maaseutu/kaupunki vaan yksinkertaisesti katsotaan osoite. Jos se ei ole kaupungissa, nuori asuu maalla, vaikka asuisi kerrostalossa kunnan keskustassa. Esimerkiksi Mäntsälä ei ole kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Mutta siellä on myös mammat, jotka laittaa rasvaista ruokaa ilman vihanneksia, koska se armas aviomies on kieltäytynyt syömästä pupujen ruokaa. Juomaksi punaista maitoa ja pullaa välipalaksi. Kyllä se siitä.

Just näin. Kaikki kevyet jutut ja esim. vegaanijutut on hömpötystä, leivonnaiset ja muut ruoat ei ole aitoja eikä niitä voi syödä eikä edes maistaa ellei käytä voita ja täyskermaa. Kunnon perheenäiti/emäntä leipoo pullaa ja piirakkaa eikä hömpötä minkään fitnessjuttujen perässä. Liikunta on kaupunkilaisten pelleilyä, oikea ihminen tekee raavasta työtä eikä pelleile jossain salilla tai jumpissa. Oikeaa liikuntaa tulee esim. kukkapenkin laitosta ja muista talon töistä.

Asuin maalaiskaupungissa taannoin ja mieleen jäi päällimäisenä tuo piirakan tärkeys elämässä, voihin leivottuna tietenkin.

Vastahan oli tutkimus että maalaislapset ovat älykkäämpiä kuin kaupunkilaiset. Kauheat vertailut menneillään.

Vierailija kirjoitti:

Löytääkö joku tuon tutkimuksen netistä? Iltalehdessä kerrotaan, että tiedot on saatu THL:n tutkimuksesta, mutta itse en löydä sieltä mitään maaseutuun liittyvää tietoa, ainoastaan "maaseutumainen ympäristö" tulee esille. Kouluterveyskyselyssä puolestaan ei määritellä lapsen kasvuympäristöä maaseutu/kaupunki vaan yksinkertaisesti katsotaan osoite. Jos se ei ole kaupungissa, nuori asuu maalla, vaikka asuisi kerrostalossa kunnan keskustassa. Esimerkiksi Mäntsälä ei ole kaupunki.

En ole varma, mutta voisiko se olla esimerkiksi tämä juttu, mikä löytyy oheisen linkin takaa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kans….

- Teille jotka ette jaksa lukea loppuun asti, niin kerron että sen lopussa todetaan seuraavasti [suora lainaus]

Lasten ylipainoisuuden yleisyydessä on havaittu alue-eroja; ylipainoisuus on maaseudulla yleisempää kuin taajamissa. Lasten ylipainoisuus on yhteydessä myös vanhempien sosioekonomiseen asemaan; ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla.

Elintavat. Maalla syödään raskaampaa ja epäterveellisempää ruokaa.

Vasta oli myös artikkeli, jossa oli nuorten tilanteesta eri kunnissa ja maalla nuorten syrjäytyminen oli pahempaa. Aina sanotaan, että maalla ollaan yhteisöllisiä. Pah!

"Pienemmillä paikkakunnilla voi tarjonta rajottua just siihen pesäpalloon, jalkapalloon, lätkään tai säbään riippuen siitä miten innostuneita isävalmentajia on tarjolla mutta harrastus maksaa 1/10-osan pk-seudun tasosta ja lapset liikkuvat itse fillarilla treeneihin. Parhaat käpykylien joukkueet ovat taidoiltaan ihan kasvukeskusten suurseurojen tasolla ainakin yksittäisissä ikäluokissa."

Mikähän siinä on, ettei isompien pääkaupunkiseudun isät ole yhtä innokkaita toimimaan vapaaehtoisesti nuorten valmentajina? - Kyllä sitä muuallakin Suomessa monet isät ja äidit  käyvät arkisin töissä, joten syynä ei voi olla sekään että pk- seudulla lasten vanhemmat olisivat ni-in paljon merkittävämmin kiinni töissä (kodin ulkopuolisiissa vastuissa), ettei heillä yksinkertaisesti tämän vuoksi jäisi aikaa osallistua muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla on suhteessa enemmän pienituloisia ja matalasti koulutettuja. Maalla ulkonäkö ei ole yhtä tärkeää teineille. Maalla arkiliikutaan vähemmän, kun kaikkialle mennään autokyydillä ja ohjattuja harrastuksia on vähemmän.

Ja nykyään vanhemmat eivät vaadi lapsia osallistumaan lumitöihin, kasvimaan hoitoon tai klapien tekoon.

Me vaaditaan.

En ihmettele.

Meillä on talo maalla, kakkosasunto ja olen siellä usein, 3-4 päivääkin, ympäri vuoden, etätyötä kun teen. En ikinä siis ikinä ole nähnyt ketään paikallista vakituista lenkillä, en nuorta, en maajussia, en vaimoaan. Mutta kun lomalaiset tulevat, niin tienvarsilla alkaa lenkkitrafiikki! Ja syy ei voi olla rekat tai kapea tienpiennar, kun paikallisen kylän rannalle menee hieno 3 km pitkä hiekkatie, jota kävelen koiran kanssa, eipä ole tullut koiranlenkittäjääkään vastaan - paitsi kesällä mökkiläisiä.

Autolla näemmä mennään...

Noiden autolla kuljettavien pitkien matkojen lisäksi merkittävä pointti on se, ettei kaverien kanssa pääse arkena ulos leikkimään. Etenkin talvella kökitään sitten vain sisällä ja pelataan tms.

Minä olen elänyt lapsuuteni maalla ja pyörällä mentiin joka paikkaan. Usein iltaisin lähdettiin vielä siskon kanssa pyörälenkille niin että päivässä tuli fillarointia helposti 20-30 km. Uitiin tuntikausia, tehtiin majoja metsissä yms. fyysistä. Talvisin hiihdettiin tai oltiin tallilla. Aika oli sellainen 80-luvulla ja hoikkia oltiin. Nykyisin lapset tuskin tekevät juuri mitään edellämainittua.