Lue keskustelun säännöt.
Älykkäät ja tiedeihmiset! Onko tieteen mukaan oikeasti olemassa sellaista asiaa kuin huono/hyvä tuuri?
15.04.2018 |
Meillä oli matikan tunnilla lukiossa sellainen testi, että opettaja heitti kolikkoa kymmeniä kertoja osoittaakseen, että kruunuja ja klaavoja tulee suunnilleen yhtä monta kertaa, vaikka heittelyä jatkaisi miten kauan hyvänsä.
Olen itse huono matikassa enkä ole koskaan oikein tajunnut tällaisia asioita. Pitääkö tuo, mitä opettajamme väitti, paikkansa? Seuraako tästä, että ei oikeasti, matematiikan ja tieteen mukaan, ole olemassa sellaista asiaa kuin tuuri, vaan "huonotuurinen" vain tekee jotain väärin tai hänen olosuhteissaan on erityisseikkoja, jotka johtavat vastoinkäymisiin? Vai onko kyse, siitä, että oikeasti hänelle ei tapahdu sen useammin vastoinkäymisiä kuin muillekaan, mutta hän kiinnittää niihin enemmän huomiota?
Esimerkkejä vastoinkäymisistä:
hän parkkeeraa auton Prisman parkkiin oikeaoppisesti, mutta joku kolhaisee sitä sillä seurauksella, että sivupeili irtoaa
hän ostaa elintarvikkeen kaupasta ja syö sitä, saa ruokamyrkytyksen, ja myöhemmin uutisissa kerrotaan kyseisen elintarvike-erän olevan saastunut ja vedetyn markkinoilta
hän vuokraa mökin maaseudulta, ensimmäisenä päivänä lenkillä kyykäärme puree häntä nilkkaan; kyläläiset kertovat, että kyyt sillä seudulla ovat hyvin harvinaisia ja seudun luontoasiantuntija vahvistaa tämän
telttaretkellä häneen tulee punkki, josta hän saa borreliatartunnan, vaikka kyseisen seudun punkeista vain häviävän pieni osa kantaa borreliaa
hän muuttaa uuteen asuntoon meluisien naapureiden takia, mutta uuden asunnon seinänaapurit hankkivat juuri samaan aikaan koiranpennun, joka haukkuu tunteja yhtäjaksoisesti
Tämän tyyppisiä.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Aapeen kysymys on todennäköisyyslaskennassa puolinainen. Näin siksi,e ttä on olemassa eri tavoin toimivia todennäköisyyksiä: Oletetaan, että kopassa on 100 marmorikuulaa, joista 50 on valkoisia ja 50 mustia. Jos sieltä otetaan väriä näkemättä yksi satunnainen kuula, on50/50 todennäköisyys että se on valkoinen. Jos tätä kuulaa ei panna koriin takaisin, on seuraavan kuulan valkoisuuden todennäköisyys enää 49/50 ja jos se kuitnkin on valkoinen, sitä seuraavan enää 48/50. Tämmöisessä tilanteessa voi alkuun olla pitkäänkin valkoinen tuuri, Mitä pitempään se jatkuu, sitä suuremmaksi mustien todennäköisyys kasvaa, ja lopulta nousseiden kuulien keskiarvo tasoittuu, ja korista nousee 50 valkoista ja 50 mustaa kuulaa.
Jos taas kuulat pannaan takaisin koriin sen jälkeen kun on katsottu, korissa on aina, joka ainoa nostokerta, 50 valkoista ja 50 mustaa kuulaa, ja jollakulla VOI käyä sellainen tuuri, että käteen sattuu aina, loputtomiin, pelkkiä valkoisia kuulia. Keskiarvo ei välttämättä tasoitu, vaikka todennäköisyys pysyy koko ajan samana samana.
Vastaus aapeen kysymykseen riippuu siis siitä, kumpaa sorttia todennäköisyyttä onnistumiset ihmisen elämässä ovat. Mutta koska ne eivät yleensä ole pelkästään ensimmäistä tyyppiä, mitään takeita kokonaisuuden objektiivisesta keskimääräisyydestä ei ole.
Tämän lisäksi matemaatikko hämmentyisi ajatuksesta, että tuuri voi olla objektiivisesti ottaen hyvää tai huonoa. Sehän on subjektiivinen mielipidekysymys.
Ei elämä ole mikään koppa, jossa on tietty määrä positiivisia tai negatiivisia tapahtumia, joista henkilö sitten "poimii".
Tapahtumat ovat ihan sattumanvaraisia, jotka kukin itse arvottaa hyväksi tai huonoksi tuuriksi.
Kukin voi omalla käytöksellään jonkin verran vaikuttaa negatiivisten tapahtumien määrään, esim. ryöstön voi suurella todennäköisyydellä välttää, jos ei mene iltapimeällä leuhkimaan uudella Rolexillaan jonnekin epämääräisille kulmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap antaa itsestään yksinkertaisen vaikutelman käyttämällä hän-pronominia.
Ne jotka kommentoivat aiheen sijasta käytettyä kieltä eivät anna itsestään kovin älykästä kuvaa.
Tosiaan epätodennäköisiäkin asioita tapahtuu, ja joskus voi esim ihan sattumalta tapahtua samana päivänä kaikkea ikävää, ja se on kuitenkin puhdasta sattumaa. Voisihan sitä niinkin kuvata, että "olipa mulla huono tuuri tänään", mutta käytännössähän se kuitenkin tarkoittaa sitä, että sattumalta tapahtui useita ikäviä juttuja. Ei sitä, että tällä ihmisellä olisi itsessään jokin mystinen ominaisuus nimeltään "huono tuuri".
Jos taas jollekulle oikeasti aivan koko ajan pitkälläkin aikavälillä tapahtuu kaikenlaista ikävää aina enemmän kuin muille keskimäärin, on varmasti hänellä jotakin tapoja tai ominaisuuksia, joiden vuoksi nämä jutut tapahtuvat. Ja se ominaisuus ei ole "huono tuuri" vaan esim. se, että hän on koko ajan menossa ja tekemässä kaikenlaista, jolloin on myös todennäköisempää, että hänelle sattuu ja tapahtuu (vrt. henkilö, joka viettää ison osan ajastaan rauhassa kotona eikä häärää mitään erityistä, jolloin on myös epätodennäköisempää, että niin paljon tulisi kaikenlaista sattumusta kohdalle). Eli tällä häärääjällä, jolle koko ajan sattuu ja tapahtuu ei ole huono tuuri, vaan elämäntyylinsä on sellainen, että on yksinkertaisesti todennäköisempää että sattuu ja tapahtuu.
Näin mä tämän ajattelisin. Ajattelen siis, että "huono tuuri" tarkoittaa sitä, että tapahtuu epätodennäköinen ikävä juttu. Yksittäinen tällainen tapaus on ihan vaan sattumaa, jota voi huonoksi tuuriksikin kutsua (joka kuitenkin on yhtä kuin sattuma, ei henkilön ominaisuus).
Alituisen "huonon tuurin" kohdalla taas täytyy olla niin, että se ikävä sattuma onkin todellisuudessa todennäköinen siksi, että henkilö omilla toimillaan lisää sitä todennäköisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen ei mene esim. lyömään vetoa rahasta heittämällä kolikkoa, koska tietää todennäköisyydet voittaa.. "huonoon" ja "hyvään" tuuriin voi vaikuttaa omilla teoilla.
Toinen kutsuu jotain hyväksi tuuriksi, vaikka jalkapallossa hienoa maalia, kun toinen taas harjoittelun tulokseksi.
No ei. Hieno maali jalkapallossa ei ole hyvää tuuria (kuin joskus erityistapauksessa). Jos se osuu loppuvihellykseen aikaan (no joo, jalkapallossa näin ei käy, mutta sanotaan nyt vaikka vastaava tilanne jääkiekossa tai koripallossa) ja ehtii sisään, niin hyökkäävällä joukkueella kävi hyvä tuuri. Taitoa se ei ollut, vaan olisi voinut käydä niin tai näin.
Kutsut hyväksi tuuriksi tapahtumaa minkä harjoitteluun on käytetty tuhansia tunteja lapsuudesta lähtien?
Jos pelaaja, joka ei ole juurikaan harjoitellut ja onnistuu luomaan maalin omasta päästä jääkiekossa silmät kiinni, sitä voit kutsua hyväksi tuuriksi.
Vaikka tuokaan ei ole sattumaa, vaan vaatii sen, että lähtee yrittämään tuota maalia.
Vierailija kirjoitti:
"Tuuri" riippuu täysin omista valinnoista.
Väitätkö siis, että puhdasta sattumaa ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ap:n avaus on hyvä esimerkki siitä, että kun tieteellinen selitys ei jollekulle ole tarpeeksi selitysvoimainen eli ei ole "kivaa" ajatella, että jokin asia neutraalisti on joko todennäköistä tai ei ilman, että siihen liittyy sen kummemmin mitään suurempaa voimaa, otetaan silloin tuo "tuurin" käsite ja sotketaan siihen asioita, jotka ovat tulkinnanvaraisia siinä, voiko yksilö vaikuttaa asioiden kulkuun vai ei.
Jos ajatellaan, että todennäköisyyksien tarkastelu sopii parhaiten pelaamisen todennäköisyyksien tarkasteluun, siis että kuinka todennäköistä on voittaa tai hävitä, miksi sama logiikka olisi paras lueteltuihin esimerkkeihin, joista ei voi osoittaa selvästi muuttujia?
Jos taas käytetään käsitteenä tuuria, pitäisi määritellä, mitä on onni tai epäonni. Aika nopeasti voi huomata, että se on myös hyvin subjektiivista. Esimerkiksi jos henkilö parkkeeraa auton oikein, toinen kolhaisee sitä, asia tutkitaan ja lopulta vakuutus korvaa koko asian, auton parkkeerannut henkilö ei edes huomaa ajattelevansa, että häntä on kohdannut epäonni tai huono tuuri.
On tietysti tapahtumia, jotka ovat objektiivisestikin ikäviä (sairaus, kuolema, työttömyys jne.), mutta näihinkin liittyy paljon kulttuurista ja yksilön tulkintaa siitä, kuinka ikäviä ne kullekin yksilölle ovat.
Tässä on lueteltu kärjistettyjä negatiivisia ajatusmalleja:
http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/kalterit/viikko_2/ko…
Hyvä esimerkki noista on tuo kohta 6, henkilökohtaistaminen, ajatusvääristymä, että "kaikki tapahtuu juuri minulle".
Ajatusvääristymähän voisi siis olla myös, että "minulla on aina huono tuuri". Eli jälleen jos henkilö A ja B olisivat liikkeellä ja molempien autoa kolhaistaisiin, henkilö A selvittäisi asian ja jatkaisi elämää, henkilö B taas ajattelisi, että "minulla on aina huono tuuri" ja näkisi tapahtuman osana tapahtumasarjaa, joka osoittaa, että "juuri aina hänelle käy niin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tieteen mukaan oikeasti olemassa sellaista asiaa kuin huono/hyvä tuuri?
Sä et voi tosissasi kysyä jotain tällaista. Mitä ihmettä jokin mystinen "tuuri" edes olisi? Sen täytyisi olla jokin älyllinen olento vahtimassa tiettyjä ihmisiä ja tuottamassa niille hyviä tai huonoja tilanteita.
En ole ap, mutta nähdäkseni tuurin ei täytyisi olla älyllinen olento, ainoastaan jokin muuttuja, jota ei ole vielä tunnistettu.
Ei sellaista muuttujaa voi ollakaan. Eihän muuttuja voi tietää, millainen tilanne on huonoa tuuria tai hyvää, ja luoda sitten erinäisiä tilanteita jatkuvasti tiettyä henkilöä varten.
Voi olla. Pelaat noppaa huijarin kanssa. Huijari on painottanut nopan. Se, mikä näyttäytyy sinulle huonona tuurina, onkin painovoiman vaikutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi ensin tieteellisesti määritellä "tuuri".
Koska sille ei ole tieteellistä määritelmää ei tiede ota tuuriin kantaa vaan se on subjektiivinen käsite.
Kun torjutaan tarpeeksi monta kertaa, alkaa takertua käsitykseen tällaista juuri kuuluukin olla.
Kyse on noidankehästä, todellisuudessa ihminen olisi voinut valita positiivisen asenteen aikoja sitten.
Joku ihminen otetaan kohteeksi, ehkä vain leikillään kokeillen, sitten hän pahoittaa mielensä, toisaalta ei jaksa riidellä.
Hyvä tuuri on mahdollista mutta joka luulee, on saatava ihmisten suosio, ei ikinä sitä kautta menesty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos taas jollekulle oikeasti aivan koko ajan pitkälläkin aikavälillä tapahtuu kaikenlaista ikävää aina enemmän kuin muille keskimäärin, on varmasti hänellä jotakin tapoja tai ominaisuuksia, joiden vuoksi nämä jutut tapahtuvat. Ja se ominaisuus ei ole "huono tuuri" vaan esim. se, että hän on koko ajan menossa ja tekemässä kaikenlaista, jolloin on myös todennäköisempää, että hänelle sattuu ja tapahtuu (vrt. henkilö, joka viettää ison osan ajastaan rauhassa kotona eikä häärää mitään erityistä, jolloin on myös epätodennäköisempää, että niin paljon tulisi kaikenlaista sattumusta kohdalle). Eli tällä häärääjällä, jolle koko ajan sattuu ja tapahtuu ei ole huono tuuri, vaan elämäntyylinsä on sellainen, että on yksinkertaisesti todennäköisempää että sattuu ja tapahtuu.
Alituisen "huonon tuurin" kohdalla taas täytyy olla niin, että se ikävä sattuma onkin todellisuudessa todennäköinen siksi, että henkilö omilla toimillaan lisää sitä todennäköisyyttä.
Tämänsuuntaista minäkin mietin.
Eli kolme asiaa:
1) on kyse asioista, joissa on tietyt todennäköisyydet, että jotain ikävää voi tapahtua. Esimerkiksi henkilö harrastaa lajia, jossa on loukkaantumisriski tai hän matkustaa maahan, jossa voi helpommin sairastua vatsatautiin
2) henkilö itse ottaa myös riskejä, ei opi muiden virheistä tai omista virheistä
3) henkilö itse tulkitsee asioita siten, että toisistaan riippumattomat asiat liittyvät siihen, että hänellä on "huono tuuri". Henkilö irtisanotaan töistä, samana päivänä hänen kissansa kuolee ja ulkona on rajuilma niin, että puu kaatuu hänen autonsa päälle. Nämä tapahtumat eivät liity toisiinsa, mutta henkilö uskoo, että kyseessä on jotakin ennalta määrättyä "huonoa tuuria".
Sattuma suosii valmistautunutta.
Itse tulkitsen tämän niin, ettei ole hyvää tai huonoa onnea ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"The more I practise, the luckier I get" (Gary Player ja moni muu)
"if it wasn't for bad luck, I wouldn't have no luck at all" (Albert King ja moni muu)
Pitää erottaa toisistaan tapahtumat ja ihmisen tulkinta tapahtumasta ja sen syistä. Yksittäisille tapahtumille on mahdollista määrittää kohtalaisen tarkat tapahtumistodennäköisyydet (joihin voi joskus vaikuttaa omalla toiminnallaan) mutta ihmisten tulkinta tapahtumasta ja siihen reagointi on subjektiivinen juttu jota ei voi lähestyä (pelkällä) matematiikalla. "Huono tuuri" on subjektiivinen tulkinta tapahtumille tai tapahtumaketjuille joilla voi olla mikä tahansa (mahdollisesti matala) tapahtumistodennäköisyys.
Olen veikannut monta vuotta juuri tällä todennäköisyydellä. Jos esim kärpät-tappara pelaa ja kun katson edellisiä keskinäisiä pelejä, niin jos se on päättynyt 4 edellistä kertaa kotivoittoon niin seuraavassa todennäköisyys vierasvoitolle on erittäin suuri. On toiminut äärettömän hyvin monta vuotta. Veikkaamalla ei jää voitolle pitkässä juoksussa mutta todennäköisyyksillä pelaamalla jää. Kaiken kukkuraksi yksinkertaista matikkaa jos haluaa nähdä vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet arkielämän tilanteet eivät ole täysin satunnaistapahtumia vaan esim auton kohlaistuksi tulemiseen voi vaikuttaa myös parkkeeraustyyli, auton koko jne (esim jos on iso auto tai jättää sen liian ulkonevaksi siihen parkkiruutuun niin voi olla kolhaisu-uhassa enemmän kuin muut autot).
Kuitenkaan tieteellisesti ei ole olemassa "huonolla tuurilla" varustettuja ihmisiä joille sattuma toimisi eri tavoin kuin muille. Sattuma toimii kaikille samoin.
On otettava huomioon että myös hyvin epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu vaikkakin harvoin, silti joku on aina se jolle ne tapahtuu harvinaisuudesta huolimatta niin suuren toistomäärän vuoksi (esim. lottovoittoja tulee aina välillä jollekin koska niin moni ihminen lottoaa).
Ei ole siis mitenkään matemaattisesti erikoista että jossain on myös (sattuman vuoksi) niitä ihmisiä joille tapahtuu useita epätodennäköisiä negatiivisesti koettuja tapahtumia. Lisäksi on taas niitä jotka voittavat lotossa ja isoissa arvonnoissa useammankin kerran elämässään. Toiset lottoavat montakymmentä vuotta voittamatta kertaakaan enempää kuin muutamankymmenen. Kukaan ihminen ei silti ole oikeasti mitenkään "onnettaren hylkäämä" sen enempää kuin muutkaan.
Tässä oli hyvä selostus todennäköisyyksistä. Lisätään jatkoksi hieman psykologiaa.
Ihminen, jolle sattuu tapahtumaan tavanomaista enemmän huonoja asioita jollakin jaksolla, saattaa itse alkaa uskoa olevansa onnettaren hylkäämä. Jos tällaiseen uskomukseen takertuu, se voi alkaa myös toteuttaa itseään. Jos menee vaikkapa työhaastatteluun asenteella, että ei sitä paikkaa kuitenkaan saa, koska onnetar on hylännyt, todennäköisyys saada paikka on pienempi kuin jos asenne olisi kunnossa. Jos kävelee jäisellä jalkakäytävällä ajatellen, että kohta minä kuitenkin kaadun ja loukkaan jalkani, näin tapahtuu todennäköisemmin kuin jos ajattelisi muita asioita. Jne.
Tästä näkökulmasta siis on olemassa ihmisiä, joilla on muita huonompi tuuri. Toisaalta puhtaasta tuurista ei kuitenkaan ole kysymys näissäkään tapauksissa, vaan tällainen henkilö voisi itse asennettaan korjaamalla vaikuttaa omaan tuuriinsa.
Vierailija kirjoitti:
Olen veikannut monta vuotta juuri tällä todennäköisyydellä. Jos esim kärpät-tappara pelaa ja kun katson edellisiä keskinäisiä pelejä, niin jos se on päättynyt 4 edellistä kertaa kotivoittoon niin seuraavassa todennäköisyys vierasvoitolle on erittäin suuri. On toiminut äärettömän hyvin monta vuotta. Veikkaamalla ei jää voitolle pitkässä juoksussa mutta todennäköisyyksillä pelaamalla jää. Kaiken kukkuraksi yksinkertaista matikkaa jos haluaa nähdä vaivaa.
tämä saattaa toimia tuollaisessa joukkuepelissä jossa on iso läjä ihmisiä - peräkkäiset tapahtumat eivät ole riippumattomia. Mutta ÄLÄ pelaa esim. rulettia tällä kaavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen ei mene esim. lyömään vetoa rahasta heittämällä kolikkoa, koska tietää todennäköisyydet voittaa.. "huonoon" ja "hyvään" tuuriin voi vaikuttaa omilla teoilla.
Toinen kutsuu jotain hyväksi tuuriksi, vaikka jalkapallossa hienoa maalia, kun toinen taas harjoittelun tulokseksi.
No ei. Hieno maali jalkapallossa ei ole hyvää tuuria (kuin joskus erityistapauksessa). Jos se osuu loppuvihellykseen aikaan (no joo, jalkapallossa näin ei käy, mutta sanotaan nyt vaikka vastaava tilanne jääkiekossa tai koripallossa) ja ehtii sisään, niin hyökkäävällä joukkueella kävi hyvä tuuri. Taitoa se ei ollut, vaan olisi voinut käydä niin tai näin.
Kutsut hyväksi tuuriksi tapahtumaa minkä harjoitteluun on käytetty tuhansia tunteja lapsuudesta lähtien?
Jos pelaaja, joka ei ole juurikaan harjoitellut ja onnistuu luomaan maalin omasta päästä jääkiekossa silmät kiinni, sitä voit kutsua hyväksi tuuriksi.
Vaikka tuokaan ei ole sattumaa, vaan vaatii sen, että lähtee yrittämään tuota maalia.
Tuossahan on kyse siitä, että tuhansien eri tekijöiden kautta syntyy tilanne, jossa se maali on mahdollista saada aikaa juuri ennen pelin loppua. Eli täydellinen ajoitus on tuurista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen veikannut monta vuotta juuri tällä todennäköisyydellä. Jos esim kärpät-tappara pelaa ja kun katson edellisiä keskinäisiä pelejä, niin jos se on päättynyt 4 edellistä kertaa kotivoittoon niin seuraavassa todennäköisyys vierasvoitolle on erittäin suuri. On toiminut äärettömän hyvin monta vuotta. Veikkaamalla ei jää voitolle pitkässä juoksussa mutta todennäköisyyksillä pelaamalla jää. Kaiken kukkuraksi yksinkertaista matikkaa jos haluaa nähdä vaivaa.
tämä saattaa toimia tuollaisessa joukkuepelissä jossa on iso läjä ihmisiä - peräkkäiset tapahtumat eivät ole riippumattomia. Mutta ÄLÄ pelaa esim. rulettia tällä kaavalla.
Lisäksi matsien tulokset eivät ole satunnaisia vaan joukkueiden osaaminen on erilaista ja erot ovat tilastollisesti merkittäviä. Luulisin myos että "taidollisia" muutoksia pystyy ennustamaan jos käytössä on historiallista dataa. Vaikka yksittäisen matsin lopputulosta on vaikea ennustaa niin suuren määrän otteluita lopputulokset noudattavat ennustettavaa ei-satunnaista jakaumaa. Vedonlyöntifirmat tietenkin mallintavat näitä jakaumia ja todennäköisyyksia aika perusteellisesti ja määrittävät kertoimet mallinnusten perusteella. Mutta jos viitsii harrastaa niin Excelillä niitä saa laskettua aika tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arkielämän tilanteet eivät ole täysin satunnaistapahtumia vaan esim auton kohlaistuksi tulemiseen voi vaikuttaa myös parkkeeraustyyli, auton koko jne (esim jos on iso auto tai jättää sen liian ulkonevaksi siihen parkkiruutuun niin voi olla kolhaisu-uhassa enemmän kuin muut autot).
Kuitenkaan tieteellisesti ei ole olemassa "huonolla tuurilla" varustettuja ihmisiä joille sattuma toimisi eri tavoin kuin muille. Sattuma toimii kaikille samoin.
On otettava huomioon että myös hyvin epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu vaikkakin harvoin, silti joku on aina se jolle ne tapahtuu harvinaisuudesta huolimatta niin suuren toistomäärän vuoksi (esim. lottovoittoja tulee aina välillä jollekin koska niin moni ihminen lottoaa).
Ei ole siis mitenkään matemaattisesti erikoista että jossain on myös (sattuman vuoksi) niitä ihmisiä joille tapahtuu useita epätodennäköisiä negatiivisesti koettuja tapahtumia. Lisäksi on taas niitä jotka voittavat lotossa ja isoissa arvonnoissa useammankin kerran elämässään. Toiset lottoavat montakymmentä vuotta voittamatta kertaakaan enempää kuin muutamankymmenen. Kukaan ihminen ei silti ole oikeasti mitenkään "onnettaren hylkäämä" sen enempää kuin muutkaan.
Tässä oli hyvä selostus todennäköisyyksistä. Lisätään jatkoksi hieman psykologiaa.
Ihminen, jolle sattuu tapahtumaan tavanomaista enemmän huonoja asioita jollakin jaksolla, saattaa itse alkaa uskoa olevansa onnettaren hylkäämä. Jos tällaiseen uskomukseen takertuu, se voi alkaa myös toteuttaa itseään. Jos menee vaikkapa työhaastatteluun asenteella, että ei sitä paikkaa kuitenkaan saa, koska onnetar on hylännyt, todennäköisyys saada paikka on pienempi kuin jos asenne olisi kunnossa. Jos kävelee jäisellä jalkakäytävällä ajatellen, että kohta minä kuitenkin kaadun ja loukkaan jalkani, näin tapahtuu todennäköisemmin kuin jos ajattelisi muita asioita. Jne.
Tästä näkökulmasta siis on olemassa ihmisiä, joilla on muita huonompi tuuri. Toisaalta puhtaasta tuurista ei kuitenkaan ole kysymys näissäkään tapauksissa, vaan tällainen henkilö voisi itse asennettaan korjaamalla vaikuttaa omaan tuuriinsa.
Totta, puhutaan Matteus-vaikutuksesta, kun joillekin alkaa kasaantua hyväosaisuus ja toisille huono-osaisuus. Voi syntyä joko positiivinen tai negatiivinen kierre siinä, kuinka ihminen alkaa nähdä asiat hyvinä tai huonoina tai itsensä pärjäävänä.
Ei rulettia missään nimessä. Joukkueita valitessa kannattaakin ottaa huomioon joukkueiden tasoerot. Aikaisempia tilastoja kun tutkii ja löytää todennäköisyyksiä useista eri näkökulmista (esim. kaikki pelit-kotipelit-vieraspelit-ja molempien joukkueiden osalta tietysti) ja jos ne tukee toisia sitten vaan panostamaan. Mutta ennen isommilla panoksilla pelaamista kannattaa pelata vaikka yks kausi paperilla ja jos tulos on hyvä, seuraava kaus pienellä ja siitä kasvattaen. Potentiaali on valtava jos on kärsivällisyyttä harjoitella ja oppia virheistä. Vaikeinta on se että tappio tuntuu sata kertaa pahemmalta kuin voitto. Sen tunteen hallinta ja luottaminen järjestelmään huonoina aikoina ratkaisee menestyykö vai ei.
"Tuuri" riippuu täysin omista valinnoista.