Miksi mun elämästäni tuli tällainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Esikoisesi adoptiota olet perustellut aina sillä, että elämäntilanteesi muuttui etkä pystynyt enää huolehtimaan hänestä. Ja kysehän ei ollut vauvasta vaan jo isommasta lapsesta. Eikö tämän nuoremman kanssakin toimisi sama juttu, jos et pysty hänestä huolehtimaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Esikoisesi adoptiota olet perustellut aina sillä, että elämäntilanteesi muuttui etkä pystynyt enää huolehtimaan hänestä. Ja kysehän ei ollut vauvasta vaan jo isommasta lapsesta. Eikö tämän nuoremman kanssakin toimisi sama juttu, jos et pysty hänestä huolehtimaan?

Ei toimi vaikka täällä ilkeät palstalaiset toivoisivat mitä vaan. Ap

Voi sua ammattivalittaja.

Kun ei ole hyvä miehen kanssa eikä ole hyvä ilman miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Esikoisesi adoptiota olet perustellut aina sillä, että elämäntilanteesi muuttui etkä pystynyt enää huolehtimaan hänestä. Ja kysehän ei ollut vauvasta vaan jo isommasta lapsesta. Eikö tämän nuoremman kanssakin toimisi sama juttu, jos et pysty hänestä huolehtimaan?

Eli adoptioon vaan, jos lapsi ei saa harrastaa? Siis aloittajalla ihan järkevä syy ja huoli lapsen hyvästä ilman isää ja toiset vaan vittuileee. On täällä hienoa väkeä. Meillä ei ap:n kanssa mitään hävettävää seassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sillehän ei mitään voi. Se lohtu siinä on, että mieskin jää sitten kotiin ja voitte valittaa yhdessä päivät pitkät.  :)

No kuule sitä en kestä että ollaan päivät pitkät yhdessä. Saa sitten mies hommata uuden työn. Se kun pystyy opiskelemaan. Ap

Millä ilveellä se kuolemaa tekevä mies opiskelemaan pystyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Sun elämäsi käänteet on kyllä niin nopeita, ettei tällainen hidas hämäläinen perässä pysy.

Vähän ylempänä ketjussa et vielä pärjäisi millään keinoin kaksin lapsen kanssa, ja nyt pärjäisitkin oikein hyvin. 

Mies taas teki yhdessä hetkessä kuolemaa ja seuraavassa jo virkistyikin opiskelemaan uutta ammattia.

Oliskohan formulat sulle oikea laji?   :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Tuo nyt on ihan normia ammattivalittajalta. Se ehtii joka ketjussa olla monta eri mieltä ja useimmiten eri mieltä myös itsensä kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Mulla se ei olisi taloudellinen syy vaan se etten tuon huimauksen takia pysty lasta kuskailemaan eikä yhteiskuljetuksia ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Sun elämäsi käänteet on kyllä niin nopeita, ettei tällainen hidas hämäläinen perässä pysy.

Vähän ylempänä ketjussa et vielä pärjäisi millään keinoin kaksin lapsen kanssa, ja nyt pärjäisitkin oikein hyvin. 

Mies taas teki yhdessä hetkessä kuolemaa ja seuraavassa jo virkistyikin opiskelemaan uutta ammattia.

Oliskohan formulat sulle oikea laji?   :)

Sitähän ei tiedä mikä noita oireita aiheuttaa kun ei lääkäritkään tiedä

Miehen suvussa tunnutaan kuolevan nuorena joten ei sekään mahdottomuus ole. Toivottavasti on vaan selkä sökönä ja joutuu opiskelemaan uuden ammatin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Sun elämäsi käänteet on kyllä niin nopeita, ettei tällainen hidas hämäläinen perässä pysy.

Vähän ylempänä ketjussa et vielä pärjäisi millään keinoin kaksin lapsen kanssa, ja nyt pärjäisitkin oikein hyvin. 

Mies taas teki yhdessä hetkessä kuolemaa ja seuraavassa jo virkistyikin opiskelemaan uutta ammattia.

Oliskohan formulat sulle oikea laji?   :)

Täällä toinen hämäläinen ihmettelee, että johan on taas ketju:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Mulla se ei olisi taloudellinen syy vaan se etten tuon huimauksen takia pysty lasta kuskailemaan eikä yhteiskuljetuksia ole.

Sitten vaihdatte harrastusta. Ja tuskin sun mies on vielä ihan lähivuosina kuolemassa. Eikös poikakin ole jo noin 9-vuotias? Kolmen vuoden päästä 12? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Mulla se ei olisi taloudellinen syy vaan se etten tuon huimauksen takia pysty lasta kuskailemaan eikä yhteiskuljetuksia ole.

Sitten vaihdatte harrastusta. Ja tuskin sun mies on vielä ihan lähivuosina kuolemassa. Eikös poikakin ole jo noin 9-vuotias? Kolmen vuoden päästä 12? 

Joo, hän vaan tykkää kovasti noista harrastuksista. Ap

Go ammattivalittaja!

Valitetaanpas nyt hyvissä ajoin sitäkin mahdollisuutta, että jos mies sattuu kuolemaan, niin poika ei voi jatkaa sitä harrastusta, josta tykkää.

Ja mieti, mitä kaikkea muuta kurjuutta voi edessä vielä odottaa. Voi pojat, ei sulta aiheet lopu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Mulla se ei olisi taloudellinen syy vaan se etten tuon huimauksen takia pysty lasta kuskailemaan eikä yhteiskuljetuksia ole.

Sitten vaihdatte harrastusta. Ja tuskin sun mies on vielä ihan lähivuosina kuolemassa. Eikös poikakin ole jo noin 9-vuotias? Kolmen vuoden päästä 12? 

Joo, hän vaan tykkää kovasti noista harrastuksista. Ap

Tietenkin, mutta hänen mielensäkin voi vielä muuttua. Ja jos miehesi kuoleekin vasta 5 vuoden päästä, poika on jo sen ikäinen, että pystyy käymään harrastuksissaan ilman vanhempaakin. Varmasti pystyy järjestämään jonkun joukkuetoverinsa kanssa kimppakyydin, jos on kisamatka. Tiedän paljonkin lapsia, joiden vanhemmilla ei ole autoa eikä se silti ole haitannut harrastamista, vaikka kisat ovat olleet eri puolilla Suomea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia kuvitellaan että kaikilla pitäisi olla joku unelma-ammatti? Entäs jos haaveet eivät ole työorientoituneita? Onko silloin täysi kerettiläinen?

Jollakin pitäisi tulla toimeen enkä halua että joudun mieheni kanssa kärsimään koko elämäni. Ap

Haluat siis erota, jos olisi varaa?

Kyllä mutta ei siihen ole ikinä varaa. Onneksi ei tarvitse miehen kanssa mitään puhua eikä se huomaa että mikään on pielessä. Ap

Mikäs sut taas tuohon pessimismiin syöksi? Juuri eilenhän kehuit kerääväsi koko ajan säästöjä niin, että kohta on varaa eroon ja itsenäiseen elämään?

Ei taida tosin mies kauaa elää kun sillä sairauksia. Luultavasti joutuu työtkin lopettamaan. Ap

Vitsi mä rakastan sun pettämätöntä linjaa, ammattivalittaja. Aina kun luulee, että kurjemmaksi ei voi sulla enää mennä, niin kylläpä voi...  :D

Kurjemmaksi? Eikö se kuolema kuulosta toivotulle?

Ei se lapsen puolesta toivottua ole. Joutuisi mun sairauksien takia lopettamaan molemmat liikuntaharrastukset, en pysty luistelemaan, en pyöräilemään yms eli todella suppeaksi menisi lapsen elämä. Ap

Lapsi saisi eläkettä, sinä saisit lesken eläkettä, lisäksi saisit työttömyyskorvausta, mahdollisesti asumistukeakin. Mörskäähän on nyt remontoitu, joten senkin voisit myydä ja muuttaa vuokralle jonnekin kerrostaloon, kuten olet aina haaveillut. Lapsihan on jo sen ikäinen, että ei sun tarvitse luistimet jalassa jäällä olla ja pyöräilläkin voisi hyvin kavereidensa kanssa. 

Niin ei siinä muu muuttuisi kun ohjatut liikuntaharrastukset ryhmässä jäisivät. Paljon kilpamatkoja, harjoittelupaikat kauempana yms. Muuten tiedän että pärjättäisiin. Ap

Aika monella työttömällä  tai pienipalkkaisella yksinhuoltajalla on tuollainen tilanne. 

Mulla se ei olisi taloudellinen syy vaan se etten tuon huimauksen takia pysty lasta kuskailemaan eikä yhteiskuljetuksia ole.

Sitten vaihdatte harrastusta. Ja tuskin sun mies on vielä ihan lähivuosina kuolemassa. Eikös poikakin ole jo noin 9-vuotias? Kolmen vuoden päästä 12? 

Joo, hän vaan tykkää kovasti noista harrastuksista. Ap

Tietenkin, mutta hänen mielensäkin voi vielä muuttua. Ja jos miehesi kuoleekin vasta 5 vuoden päästä, poika on jo sen ikäinen, että pystyy käymään harrastuksissaan ilman vanhempaakin. Varmasti pystyy järjestämään jonkun joukkuetoverinsa kanssa kimppakyydin, jos on kisamatka. Tiedän paljonkin lapsia, joiden vanhemmilla ei ole autoa eikä se silti ole haitannut harrastamista, vaikka kisat ovat olleet eri puolilla Suomea. 

Niin ja kannattaisiko sun yrittää lämmittää suhdettasi esikoiseesi? Jos hyvin käy, hänhän saattaisi jopa haluta kuskata pikkuveljeään. 

No ei kai se nyt niin hirveätä ole jos ei ole elättämässä itseään. Mäkin lopetin itseni elättämisen kun laskeskelin että ilman raatamista saan saman kun raataen. No, elämä on. Ei ehkä ole rahaa mutta on kaikkea muuta. Puhun siis itsestäni. Sinulla ap varmaan vähän eri tilanne. Olen kyllä huomannut että jos ei tilanne häiritse itseään niin muita näyttää häiritsevän sitäkin enemmän.