Kenellä on niin huono kunto, ettei edes uskalla harkita mitään liikuntaa?
Mulla meinaan on. Onko muita? Jos nyt kuitenkin olette aloittaneet liikkumaan jotenkin muuten, kuin sohvalta jääkaapille ja sisältä autoon, niin mitä uskalsitte? Mulle jo pelkkä ajatus kävelylenkistä saa ahdistuksen aikaan, en varmaan jaksaisi yli 500 metriä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Aloittaa niin pienestä kuin mihin pystyy ja lisää määrää sen verran kuin jaksaa.
Toistaa sitä kunnes kunto on parempi.
Toimii kaikilla ihmisillä, jos ei ole halvaantunut.
Hyvä ohje. Tää on just näin.
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkäät käydä uimahallissa, niin suosittelen vesijuoksua. Se on tosi matalan kynnyksen laji
Minusta uiminen (tai siis uimahalliin meneminen) on jotakuinkin kaikkein korkeimman kynnyksen laji. Ei yhtään innosta liikkua puolialasti ihmisten ilmoilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin huonosti asiat niin pitää aloittaa se liikunta. Ellet sitten halua kivuliasta ja lyhyttä loppuelämää.
Liikkuminen ja urheilu itsessään on kivuliasta. Minusta on parempi elää nyt kivuttomana (ilman liikuntaa) ja vaikka sitten vanhana kärsiä ne kivut kuin toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkäät käydä uimahallissa, niin suosittelen vesijuoksua. Se on tosi matalan kynnyksen laji
Minusta uiminen (tai siis uimahalliin meneminen) on jotakuinkin kaikkein korkeimman kynnyksen laji. Ei yhtään innosta liikkua puolialasti ihmisten ilmoilla.
Mä voisin mennä uimahalliin, jos olis ihan normaalia mennä sinne alasti uimaan :D :D Tuossa ylempänä tästä uimapuvun ahdistusongelmasta kerroinkin.... -ap-
Nyt en ymmärrä. Ap jaksaa ilmeisesti kävellä, ainakin koiran kanssa. Kävely on ihan hyvää liikuntaa. Miksi et vaikka kävele vähän pidemmälle joka viikko? Tai saman matkan, mutta reippaammin? Lihaskunnolla on väliä, joten aloita jostain - vaikka se yksi punnerrus per päivä ja sitten kaksi, kolme... jne. Ei liikunnan aloittaminen ole kivaa, eikä se tunnu välttämättä hyvältä ensialkuun. Ei hampaiden pesukaan ole kamalan kivaa, mutta tarpeellista silti.
oikeesti hiton terveyspaatit miksi PITÄISI ? kuka keksi tälle vuosituhannelle semmoisen taudin kun pitää olla kunnossa. siitä on tehty liika bisnes ja trendi niin vähemmästäkin väsyy ja loikoilee muualle, aikansa kutakin kunnes uudestaan taas jaksaa. Pelotetllaan nyt iltapäivälööpeillä kaikki sotaan
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ymmärrä. Ap jaksaa ilmeisesti kävellä, ainakin koiran kanssa. Kävely on ihan hyvää liikuntaa. Miksi et vaikka kävele vähän pidemmälle joka viikko? Tai saman matkan, mutta reippaammin? Lihaskunnolla on väliä, joten aloita jostain - vaikka se yksi punnerrus per päivä ja sitten kaksi, kolme... jne. Ei liikunnan aloittaminen ole kivaa, eikä se tunnu välttämättä hyvältä ensialkuun. Ei hampaiden pesukaan ole kamalan kivaa, mutta tarpeellista silti.
Ei mulla koiraa oo, se oli joku muu! -ap-
No jaa... Helposti tulee käveltyä vaikka 10 kilometriä, mutta hölkätä en sitten jaksa kuin pari minuuttia kerrallaan.
Ap täällä!
Kiitti kaikista vastauksista, vissiin huonon kunnon lisäksi on huono muistikin kun eilen unohdin, että kyselin tämmösiä...
Mä olen tämän jonkun kuvassa olevan näköinen, pituinen ja painoinen, kun joku tuolla kyseli kuinka läski olen:
http://www.mybodygallery.com/photos-34370-body-shape.htm?StartAt=4#sear…
Menisin uimaan, mutta VIHAAN uimapukua. Se on täysin perseestä ja aiheuttaa pelkkää ahdistusta kun puen sen päälleni. Sitten voisin pyöräillä, mutta perse tulee liian kipeeksi. Ja mihin mä nyt sitten edes menisin... Tuntuu jotenkin täysin turhanpäiväiseltä alkaa ravaamaan ympäriinsä vailla päämäärää.
Yleisesti ottaen koko elämäni aikana kaikki liikunta on aiheuttanut jonkin tason kipua: Jalkoja on alkanut aina särkemään paljon, ja lapsena pisti keuhkoihin/rintaan/johonkin niin paljon esim. liikuntatunnin jälkeen kun oli pakotettu jotain tekemään, etten ole noita kipukokemuksia kaivannut joten en ole tehnyt mitään.
Vanhuudesta murehtiminen ei kyllä anna mitään motivaatiota, koska en halua koskaan olla vanhus, voin vaikka ampua itseni heti sen jälkeen, kun alkaa kuset lorisemaan tahtomatta housuun...