Lue keskustelun säännöt.
Kenellä on niin huono kunto, ettei edes uskalla harkita mitään liikuntaa?
12.04.2018 |
Mulla meinaan on. Onko muita? Jos nyt kuitenkin olette aloittaneet liikkumaan jotenkin muuten, kuin sohvalta jääkaapille ja sisältä autoon, niin mitä uskalsitte? Mulle jo pelkkä ajatus kävelylenkistä saa ahdistuksen aikaan, en varmaan jaksaisi yli 500 metriä.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö yhtään pelota tulevaisuus? Mua kauhistuttaisi ajatella että olen liikuntakyvytön, ja täysin toisten avustettava. Liikunta on ehdoton edellytys mahdollisimman mukavaan vanhuuteen.
Tarvitaan steroideja jotta päästäisiin edes yksi askel eteenpäin.
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaa niin pienestä kuin mihin pystyy ja lisää määrää sen verran kuin jaksaa.
Toistaa sitä kunnes kunto on parempi.
Toimii kaikilla ihmisillä, jos ei ole halvaantunut.
Oletko kovin ylipainoinen? Koska se rajoittaa liikuntaa. Uinti tai pyöräily olisi ehkä parhaita kun aloittaa.
Eikö sua ahdista liikkumattomuus? Tuohan olisi kuin vankeustuomio. Olet käytännössä liikuntskyvytön. Sun on päästävä ylös ja ulos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä toinen. Oon viisikymppinen nainen. Koululiikunnassa opettaja haukkui kaikkien luokan tyttöjen edessä mut niin lyttyyn, et ei oo enää kiinnostanut pahemmin. Pari vuotta kävin kuntosalilla joskus, mut sit sekin jäi. Ihan normaalipainoinen olen. Mut liikunta ei vaan kiinnosta, autoa tai fillaria mulla ei oo.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sori, mutta kuulostaa kamalalta. Mitä sä harrastat? Eihän tuolla kunnolla voi tehdä mitään aktiivista, matkustaa tai käydä tapahtumissa tai tutustua paikkoihin tai vaikka tanssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö yhtään pelota tulevaisuus? Mua kauhistuttaisi ajatella että olen liikuntakyvytön, ja täysin toisten avustettava. Liikunta on ehdoton edellytys mahdollisimman mukavaan vanhuuteen.
Jotenkin tääkään ei hirveästi ainakaan minua motivoi, mutta en ole kyllä älyttömän huonokuntoinen ja pystyn kävelemään aivan normaalisti. Liikunta ei vain nappaa juuri ollenkaan, joskus saan jotain innostuspuuskia.
Ehkä sitten kun vähäisellä liikkumisella alkaa selvästi olla vaikutuksia, rupeaa motivaatiota löytymään. Ja kieltämättä en halua samanlaiseksi kuin yksi huonosti liikkumaan kykenevä sukulaiseni, mutta hän on kyllä myös ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sori, mutta kuulostaa kamalalta. Mitä sä harrastat? Eihän tuolla kunnolla voi tehdä mitään aktiivista, matkustaa tai käydä tapahtumissa tai tutustua paikkoihin tai vaikka tanssia.
En harrasta mitään. Miksen voisi käydä tapahtumissa tai matkustaa? Kuten sanoin niin kyllähän mä kävelemään pystyn ja pystyn vaikka pyöräilemäänkin kevyesti jonkunlaisia matkoja vaikka se tuntuukin siltä että kuolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Jännä, mä en kävele tai muuten liiku päivittäin enkä jaksa oikein hölkätä, mutta pystyn pyöräilemään nopeastikin ihan hyvin enkä hengästy useammankaan kerroksen jälkeen. Istumaannousuihin pystyn jonkin verran, punnerruksissa menee selkä notkolle.
Onkohan tässä kunnon lisäksi myös paljon kyse siitä, mitä lihakset sattuvat olemaan vahvimpia?
Lihaskunto kasvaa todella nopeasti ja lihakset hermottuvat, kun vain aloittaa säännöllisesti harrastamisen. Ja mitään kauhean pitkiä lenkkejä tai isoja sessioita ei tarvitse ensialkuun vetää.
Jos aloitat kävelystä, päätä etukäteen, mihin asti kävelet. Seuraavalla kerralla vähän pitemmälle ja sitten taas pitemmälle. Sen pidennyksen ei tarvitse olla iso. Jos tykkäät käydä uimahallissa, niin suosittelen vesijuoksua. Se on tosi matalan kynnyksen laji ja vesi tulee niveliä samalla. Vesi myös hoitaa ja hieroo konkreettisesti, ja jos on yhtään lapsuudesta kivat uimahallimuistot, niin myös hoitaa mieltä. Yleensä ihmiset on aina uimahallissa hyvällä tuulella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö yhtään pelota tulevaisuus? Mua kauhistuttaisi ajatella että olen liikuntakyvytön, ja täysin toisten avustettava. Liikunta on ehdoton edellytys mahdollisimman mukavaan vanhuuteen.
Kuulin tuttavalta, että joskus vanhainkodissa joutuvat soittamaan palomiehet nostamaan lattialle kaatuneen muorin, joka on suurin piirtein 120 kg tutisevaa hyytelöä, ei mitään lihaksia. Ei nouse omin eikä hoitajien voimin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Kannattaisi ehkä käydä lääkärissä ja selvittää onko jotain vialla, koska ei tuo ihan normaalilta kuulosta. Voi olla joku anemia, hormonitasapainon häiriö, c-hepatiitti tai ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sori, mutta kuulostaa kamalalta. Mitä sä harrastat? Eihän tuolla kunnolla voi tehdä mitään aktiivista, matkustaa tai käydä tapahtumissa tai tutustua paikkoihin tai vaikka tanssia.
En harrasta mitään. Miksen voisi käydä tapahtumissa tai matkustaa? Kuten sanoin niin kyllähän mä kävelemään pystyn ja pystyn vaikka pyöräilemäänkin kevyesti jonkunlaisia matkoja vaikka se tuntuukin siltä että kuolen.
Joo, autolla oven eteen ja makaamista rantatuolissa loppuaika. Ei sellaista matkustamista mitä mä haluan. Tai tapahtumissa joissa pitää kävellä ja seistä pitkiä aikoja, tutkia aktiivisesti asioita, eikä vaan istua lösöttää baaripöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sori, mutta kuulostaa kamalalta. Mitä sä harrastat? Eihän tuolla kunnolla voi tehdä mitään aktiivista, matkustaa tai käydä tapahtumissa tai tutustua paikkoihin tai vaikka tanssia.
En harrasta mitään. Miksen voisi käydä tapahtumissa tai matkustaa? Kuten sanoin niin kyllähän mä kävelemään pystyn ja pystyn vaikka pyöräilemäänkin kevyesti jonkunlaisia matkoja vaikka se tuntuukin siltä että kuolen.
Joo, autolla oven eteen ja makaamista rantatuolissa loppuaika. Ei sellaista matkustamista mitä mä haluan. Tai tapahtumissa joissa pitää kävellä ja seistä pitkiä aikoja, tutkia aktiivisesti asioita, eikä vaan istua lösöttää baaripöydässä.
No edelleen, pystyn kyllä seisomaan ja kävelemään, vaikka usemman tunnin putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ihan niin huono kunto ole etten kävellä jaksaisi (käyn kyllä päivittäin koiran kanssa kävelylenkeillä ja kävelen kauppaan jne.) mutta kuitenkin hirveän huono kunto varsinkin ottaen huomioon sen että olen ihan normaalipainoinen. Jaksan hölkätä kevyesti ehkä 200 metriä jos oikein yritän, kevyesti pyöräillessä tuntuu että pyörryn ja tukehdun ja jalat on ihan kipeät, en pysty tekemään yhtään naisten punnerrusta tai istumaannousua, portaiden nouseminen tokaan kerrokseen hengästyttää.
Sori, mutta kuulostaa kamalalta. Mitä sä harrastat? Eihän tuolla kunnolla voi tehdä mitään aktiivista, matkustaa tai käydä tapahtumissa tai tutustua paikkoihin tai vaikka tanssia.
En harrasta mitään. Miksen voisi käydä tapahtumissa tai matkustaa? Kuten sanoin niin kyllähän mä kävelemään pystyn ja pystyn vaikka pyöräilemäänkin kevyesti jonkunlaisia matkoja vaikka se tuntuukin siltä että kuolen.
Joo, autolla oven eteen ja makaamista rantatuolissa loppuaika. Ei sellaista matkustamista mitä mä haluan. Tai tapahtumissa joissa pitää kävellä ja seistä pitkiä aikoja, tutkia aktiivisesti asioita, eikä vaan istua lösöttää baaripöydässä.
Ei kaikki halua mitään aktiivilomaa. Eikä seisoskelu tai kuljeskelu vaadi hirveästi kuntoa.
Mulle oli suorastaan voitto, kun pystyin tekemään Youtubesta 10 minuutin kevyen kardion. Seurauksena se, että pari päivää meni toipuessa. Mutta teen sen silti huomenna jälleen. Puolustuksekseni kerron, että olen vakavasti sairas ja on ihan reippaat hoidot menossa. Mutta en voi jäädä makaamaan, joka päivä tehtävä vähän edes jotain, vaikka kotitöitä, jos en muuta keksi.
Jos on noin huonosti asiat niin pitää aloittaa se liikunta. Ellet sitten halua kivuliasta ja lyhyttä loppuelämää. Jos et jaksa kävellä viittäsataa metriä, kävele vaikka 400 ja seuraavana päivänä 10 mwetriä enemmän. Jne. kunnes menee kilometreja.