Menen aamulla töihin hyvillä mielin, mutta iltapäivää kohti alkaa tuntua hengenahdistusta ja uupumusta, ja pienikin kritiikki itkettää - mikäköhän auttaisi?
Teen työtä josta tykkään, palaudun työpäivän jälkeen hyvin, minulla on kiva vapaa-aika ja nukunkin hyvin. Aamulla olen pääsääntöisesti hyvällä tuulella.
Mutta kun menen työpaikalle, iltapäivää myöten alan pikku hiljaa väsyä, henkeä ahdistaa, sydän tykyttää. Tämä toistuu lähes joka päivä. Aamupäivä sujuu yleensä ihan hyvällä tsemppimielentilalla. Vaikeinta on, kun iltapäivällä annetaan palautetta jostain työstä, siis ihan tavallista palautetta, ei edes mitään sen suurempaa kritiikkiä. Kun olen iltapäivän mielentilassani, en pysty ottamaan mitään vastaan. Itkettää, tunnen itseni epäonnistuneeksi, vaikka järjellä tiedän ettei siitä ole kyse. Hikoiluttaa, sydän pamppailee, en meinaa saada henkeä.
Olen 26-vuotias, luovalla alalla, ja olen ollut yli vuoden nykyisessä työssäni. Minulla on kiva työporukka ja pomo, saan kiitosta työstäni, mutta minulla on hirmu kovat paineet onnistua ja jonkin verran liikaa töitä.
Mikäköhän tässä auttaisi? En oikein näe, että työpaikan vaihto ratkaisisi mitään.
Kommentit (33)
Mene terapeutille ja lisää liikuntaa sekä hanki joku kiva harrastus. Toinen vaihtoehto on että lopetat työt, haet lääkäriltä kaikki mahdolliset masennuslääkkeet mitä saat ja muutat itsemurhayksiöön elämään toimeentulotuen varassa loppuelämäksesi.
Vierailija kirjoitti:
Mene terapeutille ja lisää liikuntaa sekä hanki joku kiva harrastus. Toinen vaihtoehto on että lopetat työt, haet lääkäriltä kaikki mahdolliset masennuslääkkeet mitä saat ja muutat itsemurhayksiöön elämään toimeentulotuen varassa loppuelämäksesi.
Liikuntaa en enää kyllä pysty lisäämään (nyt juoksen about 50-60 km viikossa ja päälle salit ja uinnit) mutta hengitys- ja rentoutusharjoituksia voisin kokeilla työpäiviin. Terapian aloitin vuodenvaihteessa ja on jo jonkun verran puhuttu jo aiheesta.
Töitä en halua lopettaa. Sieltä on vaikea enää ponnistaa työkykyiseksi jos sen päätöksen tekee.
Ap
Ehdotan seuraavia juttuja:
1) Mindfullness harjoituksia illalla ennen nukkumaan menoa ja työpäivän lomassa voisit tehdä myös parin minuutin rentouttavan hengitysharjoituksen silmät kiinni (rentoutuminen mitään ajattelematta ks. ohjeet mindfullness osastolta)
2) Sinua innostavaa liikuntaa vaikka kerrankin viikossa (esim. sulkapallo, kävelyretki, kuntosali, jooga, uiminen...)
3) Ruokailussa muistat riittävän proteiinien saannin (liha, kala, kananmuna, hapanmaitotuotteet) ja salaatin, itse olen lisännyt jogurtin joukkoon kuivattua nokkosrouhetta, myös marjat ovat hyviä
4) Illalla menet petiin riittävän ajoissa niin, että saat yöunta tarvitsemasi määrän (8-10h)
5) Kerran viikossa ainakin teet jotain tosi kivaa, mistä pidät (voi liittyä liikuntaan, elokuviin, musiikkiin, taiteeseen, ystävien tapaamiseen, askarteluun, pitsalla käyntiin eli mihin vain josta todella nautit)
6) Voit myös suhtautua tunteisiisi sallivasti ja ajatella, että sinulla on oikeus tuntea vaikeitakin tunteita, että nekin ovat arvokkaita -ja sanoa itsellesi, että ei ole mitään hätää - tunteet ovat vain tunteita, ne tulevat ja menevät kuin pilvet - muuttuen päivittäin ja hetkittäin
7) Mikäli hankala olo jatkuu ja vaivaa sinua, käy työterveyshuollossa puhumassa rohkeasti asiasta, siellä voidaan auttaa sinua lisää
Psyyke on alitunnistettu alue vaikka yhä hyväksytympi esim. sisäilmaongelmissa. (Vähän vähennä työ - ym rasitusta?)
Aika mekanistisia ratkaisuja herkälle... Tää aika on tätä .
Miksi olette alapeukuttaneet jokaista vastaustani? Kerron vain rehellisesti omista kokemuksistani. En koe valittavani. Haluaisin pystyä tekemään työni hyvin ja nauttimaan olostani, ja pohdin mahdollisia syitä. Ilmeisesti sekin sitten on ärsyttävää joidenkin mielestä...
Kiitos kuitenkin vinkkejä antaneille. Alan kehitellä keinoja tauottaa ja rauhoitella itseäni työpäivän aikana ja jos ei sekään auta, alan käydä läpi muita mahdollisia syitä.
Ap
Minä jäin ihmettelemään tuota kun sanoit, ettei voi palautua työkykyiseksi jos lopettaa työt vai tajusinko nyt oikein? Minusta kuulostaa siltä että koet ehkä ahdistusta itse työpaikasta?
Aika herkästi jaellaan alapeukkuja juu. Ensin kannattais yrittää rajata se sisäilmaosuus pois, eli jos on vaikka viikonloppuna mahdollisuus mennä työpaikalle tekemään vaikka jotain omaa juttua ilman minkäänlaista stressiä ym. niin voisi nähdä tuleeko samanlaisia oireita. Jos ei tule niin sitten pitää miettiä mikä siinä työnteossa tai työyhteisössä voisi olla sellaista, joka saa ärtymään.
No jos se ei ole noita sisäilmajuttuja, niin onko sinulla mahdollista päästä työterveyden kautta psykologin juttusille tai terapiaan? Voit olla myös erityisherkkä, jolloin terapia voisi auttaa kestämään paremmin.
Liiallinen kofeiinin saanti. Vähennä kahvin/kofeiinijuomien kulutusta, auttaako, parissa päivässä/max viikossa pitäisi näkyä muutos?
Vierailija kirjoitti:
Minä jäin ihmettelemään tuota kun sanoit, ettei voi palautua työkykyiseksi jos lopettaa työt vai tajusinko nyt oikein? Minusta kuulostaa siltä että koet ehkä ahdistusta itse työpaikasta?
Tarkoitin tuolla kokonaan työelämästä pois jäämistä. Kommentoin vain tuolla yhtä aiempaa viestiä. jossa neuvottiin että hoidat itsesi kuntoon tai sitten haet masennuslääkkeet ja jäät työkyvyttömäksi itsemurhayksiöön tms.
Todell kärjistettyä mutta totta tuosta on se pointti, että mitä pidempään on sairaslomilla ja pois työelämästä, sitä vaikeampaa on toipua takaisin. Tämä on ihan todistettukin. Tarkoitin lähinnä, että ensisijaisesti haluan koettaa hoitaa itseäni työssä ollessani ja vasta viimeisenä oljenkortena työpaikan vaihto/lopettaminen.
Vaikeaa tässä on se, etten oikein osaa erottaa, ahdistaako minua työpaikka, työn luonne vai lastaanko vain itselleni liikaa paineita. Vai kaikki yhdessä. Stressitasoni alenivat kuitenkin huomattavasti kun vaihdoin edellisestä työpaikastani nykyiseen (en vaihtanut itse työn takia, vaan määräaikainen sopimus vain päättyi).
Ap
Kaikelle ei välttämättä aina löydy edes selitystä. Itselläni tulee silloin tällöin muutaman kuukauden kausia, jolloin olen koko ajan pohjattoman väsynyt, eikä mitään syitä löydy, ei verikokeista eikä muutoksia elämäntavoissa. Sitten se menee jossain vaiheessa ohi ja pysyy hereillä myös koko työpäivän ajan. Eivätkä nuo liity stressiin.
Nyt nimittäin olen reilu puolivuotta kokenut stressiä ja tämä on viheliäistä. Työn imu on poissa eikä ajatus juokse kuin aamuisin kunnolla. Iltapäivisin usein ei mitään toivoa, että olisi tuottoisa. Aina ei vika ole edes sisäilmassa vaan ihan siinä ilmastoinnissa. Täällä on toisinaan pirun kylmä ja toisinaan läkähtyy. Ja happi alkaa loppua iltapäivisin.
Jos työpaikan ilmanlaatu on ollut syynissä niin entä ilmastointi? Koska ne on puhdistettu ja kunnostettu? Täällä oli maanantaiaamuisin kellarinhajua, kunnes ilmastoini laitettiin päälle vähän aikaisemmin. Seisonut ilmakin vaikuttaa moneen asiaan. Aivot tarvitsevat happea ja raitista ilmaa tai siitä on seurauksia.
En suutu juuri koskaan. Olen hirveän kiltti ja mukautuva. Piilotan sisälleni, jos loukkaannun. Mieheni tahattomasti tuntuu vähän pelkäävän, vaikka olen sanonut että minulle voi sanoa suoraan. Eli se on haasteena edelleen. Tulee mieleen yksi tuore tutkimus, jossa esitettiin, että hengenahdistus (ja yskä) voi johtua kyvyttömyydestä käsitellä tunteita.
Ap