Miksi miehet niin usein ulisevat naisettomuudestaan, vaikka hekin torjuvat osan naisista?
Sekä naisissa että miehissä on ryhmät ei-haluttuja yksilöitä. Tunnen sinkkumiehiä, jotka ovat torjuneet näitä naisia (yksinkertaisuuden, pitkäaikaissairauden, päihdeongelman jne.) takia, mutta jotka ulisevat siitä huolimatta, että ovat vastoin omaa valintaansa sinkkuja. Aivan kuin nuo naiset olisivat ilmaa. Eivätkö he muista, että ovat itsekin oikeasti torjujia?
Sekä naisissa että miehissä on torjujia ja sekä naisissa että miehissä on yleisesti ei-haluttuja yksilöitä. Mutta vain naiset tunnustavat rehellisesti, että ovat torjuneet sopimattomia miehiä. Miehet ovat yhtälailla syyllistyneet torjumiseen, mutta eivät tunnusta sitä.
Kommentit (78)
32 vuotiaana miehenä minun ainoa seurustelusuhde, viisi vuotta, oli naisen kanssa josta en aluksi pitänyt eikä hän ollut lainkaan sellainen jonka olisin kelpuuttanut. Olin siis tämän naisen kanssa vain, koska muuten olisin ollut ilman. Joko tai, piti olla tyytyminen siihen mitä sai. Olin siis ylempitasoinen lähes kaikin puolin tähän naiseen nähden. Mutta hän oli hyvin fiksu, mukava ja kultainen luonne. Nuo asiat ratkaisivat miksi lähdin seurustelemaan hänen kanssaan.
Vuosien mittaan opin rakastamaan tuota naista, hän oli todella hyvä minulle kun tunsi syvemmin hänet. Olisin ollut valmis elämään hänen kanssaan loppuelämäni, mutta suhde päättyi tämän naisen halusta.
Nämä olivat kuitenkin elämäni parhaat viisi vuotta, olen hyvin kiitollinen tälle naiselle kaikesta. Kaikki olisi jäänyt kokematta, jos olisin nirsoillut ja pitänyt riman korkealla.
Lisäyksenä tuohon ylempään viestiin; Naiset odottavat monesti jalat alta reaktiota miehistä. Juuri selailin treffipalstaa, ja pisti silmään kun parikin naista hoki "missä mies joka vie jalat alta" Etsin miestä joka veisin jalat alta hihihi"
Tuollaiset naiset saavat jalat alle. Hehehe. Siis naisia, jotka saavat jalat alle.
Miehet, itseni mukaan lukien, katsovat asioita pidemmän päälle. Jos tavoitteena on elämänpituinen suhde, ei sitä voi perustaa alkuhuumalle. Minulle ei sellainen "kolahdus" tai "jalat alta" reaktio ole vaatimus naiselle.
Nainen joka ei kolahda täysillä ensimmäiseen viiteen minuuttiin, voikin paljastua täydelliseksi kumppaniksi kun tutustuu hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nojaa, en itse koe "ulisevani" naisettomuuttani mutta naiseton olen.
Olen antanut pakit seuraaville naisille:
- 7v vanhempi yksinhuoltaja
- Nainen joka esitti 10min tapaamisen jälkeen poliittisia mielipiteitä joiden kanssa en ollut alkuunkaan samaa mieltä
- ~25v vanhempi naimisissa oleva nainen joka halusi seksiä
En koe olevani naisten suhteen kranttu, mutta en myöskään näe mitään järkeä ruveta tapailemaan ihmistä jonka kanssa homma tulee kaatumaan ennemmin tai myöhemmin. Haluaisiko AP että mies kokee sinut vastenmieliseksi mutta seurustelee silti kanssasi kun muuta ei ole?
Minulle kelpaisi loistavasti ihan vaan tavallinen ikäiseni lapseton lapsia haluava nainen. Kunhan homma toimii niin olisin todella onnellinen hänen kanssaan. En tarvitse mitään fitnesspimua.
Ihan hyväksyttäviä syitä valkata. Torjuisin itsekin miehen kaikilla noilla kriteereillä. Vaan arvaapa tuleeko kuraa niskaan jos ja kun nainen torjuu itseään 7 v. vanhemman miehen, kun on vielä erikseen toivonut ikärajan vain kahta-kolmea vuotta vanhemmaksi:)? Naisen pitäisi aina huolia vanhempi mies, muuten on "nirso". Yksinhuoltajamies ei haittaisi, itselläni ei ole lapsia - tosin tässä iässä miehellä ei varmaankaan ole enää pieniä lapsia pyörimässä jaloissa. Lauma hirmuteinejä voisi pelottaa mutta siinä tapauksessa asuisin omassa asunnossani. Se, onko tuo toisen lapsettomuus realistinen toive riippuu omasta iästäsi - ja rakkaushan ei lapseen kaadu, eikö?
Ei se 7v vanhempi nainen sinänsä ongelma olisi, muttakun itse olen vajaa kolmekymppinen niin tuo 7v vanhempi on sen n. 35v. Lapset on iso asia ja en rupea niitä tekemään parin kuukauden tuntemisen jälkeen, kun ei ole vielä niin varmaa tullaanko pysymään yhdessä vai ei. Koen että lapselle tekee hyvää ns. ydinperhe, eikä niitä kannata tehdä ennenkuin voi jossain määrin luottaa siihen että sen ydinperheen pystyy toteuttamaan.
En koe että lapsettomuus tässä vajaa kolmekymppisenä on ihan realistinen toive, eikös ensisynnyttäjien keski-ikä nykyään ole yli 30v? Jotain tälläistä olen palstalta lukenut.
En ole koskaan rakastanut ketään (naista romanttisesti), joten en oikein osaa sanoa kaatuuko se rakkaus olemassa olevaan lapseen vai ei. Koen että en anna itseni rakastua naiseen jolla on lapsi koska minä en todellakaan halua toisten lapsia elämääni. Voi olla sinkkuäideille rankkaa kuultavaa, mutta valitettavasti koen asian näin.
Aika erikoinen vaatimus, että ei saisi harmittaa, jos ei löydä sellaista naista joka itselle tuottaa mielihyvää. Että pitäisi sitten ottaa sellainen joka ei tuota.
Vierailija kirjoitti:
Lisäyksenä tuohon ylempään viestiin; Naiset odottavat monesti jalat alta reaktiota miehistä. Juuri selailin treffipalstaa, ja pisti silmään kun parikin naista hoki "missä mies joka vie jalat alta" Etsin miestä joka veisin jalat alta hihihi"
Tuollaiset naiset saavat jalat alle. Hehehe. Siis naisia, jotka saavat jalat alle.
Miehet, itseni mukaan lukien, katsovat asioita pidemmän päälle. Jos tavoitteena on elämänpituinen suhde, ei sitä voi perustaa alkuhuumalle. Minulle ei sellainen "kolahdus" tai "jalat alta" reaktio ole vaatimus naiselle.
Nainen joka ei kolahda täysillä ensimmäiseen viiteen minuuttiin, voikin paljastua täydelliseksi kumppaniksi kun tutustuu hyvin.
Olen nainen ja tutustuisin mielelläni paremmin enkä odota heti huumaa - toki jossain vaiheessa täytyy olla myös vetovoimaa, mutta en halua alkaa heti toisten treffien jälkeen seurustelemaan tuntematta toista. Miehet ihastuvat ulkonäköön eivätkä jaksa odottaa tai tutustua, vaan tuntuu että kuka tahansa käy. Miehet eivät katso siis pidemmän päälle, kuka vaan nätti nainen on ok. Elän mieluummin yksin tai tutustun muuta kautta kuin perinteisillä treffeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nojaa, en itse koe "ulisevani" naisettomuuttani mutta naiseton olen.
Olen antanut pakit seuraaville naisille:
- 7v vanhempi yksinhuoltaja
- Nainen joka esitti 10min tapaamisen jälkeen poliittisia mielipiteitä joiden kanssa en ollut alkuunkaan samaa mieltä
- ~25v vanhempi naimisissa oleva nainen joka halusi seksiä
En koe olevani naisten suhteen kranttu, mutta en myöskään näe mitään järkeä ruveta tapailemaan ihmistä jonka kanssa homma tulee kaatumaan ennemmin tai myöhemmin. Haluaisiko AP että mies kokee sinut vastenmieliseksi mutta seurustelee silti kanssasi kun muuta ei ole?
Minulle kelpaisi loistavasti ihan vaan tavallinen ikäiseni lapseton lapsia haluava nainen. Kunhan homma toimii niin olisin todella onnellinen hänen kanssaan. En tarvitse mitään fitnesspimua.
Ihan hyväksyttäviä syitä valkata. Torjuisin itsekin miehen kaikilla noilla kriteereillä. Vaan arvaapa tuleeko kuraa niskaan jos ja kun nainen torjuu itseään 7 v. vanhemman miehen, kun on vielä erikseen toivonut ikärajan vain kahta-kolmea vuotta vanhemmaksi:)? Naisen pitäisi aina huolia vanhempi mies, muuten on "nirso". Yksinhuoltajamies ei haittaisi, itselläni ei ole lapsia - tosin tässä iässä miehellä ei varmaankaan ole enää pieniä lapsia pyörimässä jaloissa. Lauma hirmuteinejä voisi pelottaa mutta siinä tapauksessa asuisin omassa asunnossani. Se, onko tuo toisen lapsettomuus realistinen toive riippuu omasta iästäsi - ja rakkaushan ei lapseen kaadu, eikö?
Ei se 7v vanhempi nainen sinänsä ongelma olisi, muttakun itse olen vajaa kolmekymppinen niin tuo 7v vanhempi on sen n. 35v. Lapset on iso asia ja en rupea niitä tekemään parin kuukauden tuntemisen jälkeen, kun ei ole vielä niin varmaa tullaanko pysymään yhdessä vai ei. Koen että lapselle tekee hyvää ns. ydinperhe, eikä niitä kannata tehdä ennenkuin voi jossain määrin luottaa siihen että sen ydinperheen pystyy toteuttamaan.
En koe että lapsettomuus tässä vajaa kolmekymppisenä on ihan [b]epä[/b]realistinen toive, eikös ensisynnyttäjien keski-ikä nykyään ole yli 30v? Jotain tälläistä olen palstalta lukenut.
En ole koskaan rakastanut ketään (naista romanttisesti), joten en oikein osaa sanoa kaatuuko se rakkaus olemassa olevaan lapseen vai ei. Koen että en anna itseni rakastua naiseen jolla on lapsi koska minä en todellakaan halua toisten lapsia elämääni. Voi olla sinkkuäideille rankkaa kuultavaa, mutta valitettavasti koen asian näin.
Olisi pitänyt ehkä lukea viestini ennen sen postaamista.
En siis koe että on epärealistinen toive.
Ja pelkään että 35v naisella rupeaa siis biologinen kello tikittämään niin kovasti lapsien suhteen, että pakottaa minut hankkimaan lapsia ennenkuin olen valmis.
Tilanne on silti epäreilu kyllä naisten vaatimukset on sata kertaa pidempiä kuin miesten. Eli naiset antaa kyllä pakkeja enemmän kuin miehet. Tottakai miehetkin sitä tekee mut ei oo mitään verrattuna naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Sain jo 1978 kaverilta lahjaksi kortin tai seinätaulun tai jonkin, missä oli ikivanha viisaus:
Kaikki saa,
kaikilta saa,
mutta kaikki ei saa kaikilta.
Ei uskoisi, että aikuiset ihmiset päivästä toiseen jankuttavat jostain kriteereistä, kelpaamisesta ja kelpaamattomuudesta. Menkää ulos, tutustukaa ihmisiin ja löytäkää se jonka kanssa herää molemminpuolinen kiinnostus.
Julkihomosteleva osastopäällikköni entisessä elämässäni päivitti tuon muotoon "Kaikki saa, mutta komeimmat ensin ja eniten"
Eipä tarvii torjua kun kukaan ei hyökkää...
En tiedä menikö mulla tässä jutun pointti ohi, mutta eikö tässä ollut kyse siitä, että miehet ei edes huomaa torjuvansa tiettyjä naisia, eikä niinkään siitä, ettei niin saisi tehdä?
Mä oon ainakin huomannut, että naiset useammin suoraan sanoo, että eivät löydä kumppania, koska eivät halua sellaista, tälläistä tai tuollaista miestä, mutta miehet taas ovat vilpittömästi sitä mieltä, että heille kelpaisi kuka vaan, vaikka se ei todellakaan ole totta. Itkevät esim. että Tinderissä ei tule mätsejä ja sitten kun alkavat swaippailla "ketä vaan" ja tulee niitä mätsejä, niin ei kuitenkaan haluta olla noihin naisiin yhteydessä, koska kyseessä ei ole se huippuunsa viritetty, hoikka kaunotar. Ja silti ovat sitä mieltä, että kuka vaan kelpais.
Yksi mies kerran asiaa valaisi. Hän sanoi, ettei saa sellaisia naisia, kenen kanssa HÄN olisi kiinnostunut olemaan. Yritti siis tavallaan naida ylöspäin. Kehotin häntä viettämään vähän aikaa sellaisen naisen kanssa, joka olisi hänelle perässävedettävä, niin osaisi samaistua tilanteeseen naisten kannalta, ketä pokailee. Ei ollut kuulemma sellaisiakaan tarjolla, vaikka juuri ennen minua torjui yhden tällaisen tapauksen. Ihan perus säälipisteiden keräilyä siis, nöyrät ja tyytyväiset eivät ulise kohtalostaan.
Vaikka mua sanotaan kauniiksi ja hauskaksi, mulla on ollut miehelle suunnilleen vaatimus, että omat hampaat pitää olla ja miespuolinen. Miehet ovat keksimällä keksineet aina jotain valittamista, asun väärällä seudulla tai menen liian aikaisin nukkumaan tai tykkään kissoista ja ei tästä tule mitään ja takaisin naamoja selailemaan.
Nyt opettelen elämään yksin ja suunnittelen elämääni itsenäisenä ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Säästän omistusasuntoon ja mietin millä seudulla haluan elää, millaisen auton ostaisin.
Taas yksi nainen poistunut miesten valikoimasta. Tämä vaikuttaa nykyään trendiltä. Ja luulen että juuri Tinder on siihen syynä. Kun mies pääsee tapailemaan kaunista naista, jotenkin kusi herahtaa päähän ja luulot itsestä nousevat. No, ihan kaikki näistä treffimiehistäni näyttävät olevan edelleen sinkkuja. Ja jatkavat etsimistä. Itse en jatka vaan aloitan elämisen.
Oon mies 30 vee, ja yhden ainoan kerran olen antanut pakit naiselle, kun nyt sinkkuna ollut kahdeksan kuukautta. Itse olen pitänyt tilastoa naisten antamista pakeista, ja tähän mennessä 56 pakkia, torjuntaa kohdannut sellaisilta naisilta, jotka olisi itse kelpuuttanut ns. jatkoon.
Nämä elämäni ainoat naiselle annetut pakit olivat tällaiselle tapaukselle; Hänellä oli päihdeongelma, tupakoinut 15 vuotta, huonot hampaat ja hygienia tästä syystä. Ei harrastanut liikuntaa missään muodossa, oli huonossa kunnossa, verenpainetauti, moninainen lääkitys ja ikää hänellä 30-vuotta. Elinajan odote aika lyhyt hänellä. Lisäksi hänellä oli rumia tatuointeja, epäsiisti koti, ei mitään taitoja kodinhoitoon, itse kun tykkään pitää kodin suhkot siistinä. Kaiken lisäksi hän oli ruma, mutta kerran kävin harrastamassa seksiä hänen kanssaan. Panetti niin paljon ja kun ilmaiseksi sai, niin mikäs siinä. Ei kuitenkaan ihan nautintoa ollut, melkein viagraa olisi pitänyt olla. Pussailla en olisi välittänyt tuon hygienian ja hajun vuoksi.
Ja tämän naisen mielestä oltais oltu hyvä pari ja hän pettyi kun annoin pakit.
Sad but true. Harva mies pääsee valikoimaan ja antamaan niitä pakkeja naisille. Tuo ylempi on ihan tavallinen tarina miesten keskuudessa
Luulisin, että syy on naisten ja miesten erilaisissa luokituksissa. On ne "ketä vaan"-naiset eli normaalipainoiset, lapsettomat ja ok-näköiset tyttelit, joissa ei ole mitään suurempaa vikaa ja joiden elämänhallinta ja henkilökohtainen hygienia on kunnossa. Joillain listaan kuuluu myös tupakoimattomuus. Sen ulkopuolelle putoaa joka tapauksessa yllättävän moni varsinkin vanhempi sinkkunainen, mitä miehet ei varmaankaan ihan tajua. Ne "ketä vaan"-naiset kun yleensä napataan aika äkkiä sinkkumarkkinoilta, jos vaan itse haluavat pariutua.
Naisilla sitten on tarkempia, joskaan ei välttämättä sinänsä tiukempia, kriteereitä, mutta naiset ovat sitä kautta myös tietoisempia niistä ja ovat (yleensä) itselleen tarpeeksi rehellisiä myöntääkseen, että ihan itse ovat torjuneet epäsopiviksi katsomiaan kumppaniehdokkaita.
Vierailija kirjoitti:
32 vuotiaana miehenä minun ainoa seurustelusuhde, viisi vuotta, oli naisen kanssa josta en aluksi pitänyt eikä hän ollut lainkaan sellainen jonka olisin kelpuuttanut. Olin siis tämän naisen kanssa vain, koska muuten olisin ollut ilman. Joko tai, piti olla tyytyminen siihen mitä sai. Olin siis ylempitasoinen lähes kaikin puolin tähän naiseen nähden. Mutta hän oli hyvin fiksu, mukava ja kultainen luonne. Nuo asiat ratkaisivat miksi lähdin seurustelemaan hänen kanssaan.
Vuosien mittaan opin rakastamaan tuota naista, hän oli todella hyvä minulle kun tunsi syvemmin hänet. Olisin ollut valmis elämään hänen kanssaan loppuelämäni, mutta suhde päättyi tämän naisen halusta.
Nämä olivat kuitenkin elämäni parhaat viisi vuotta, olen hyvin kiitollinen tälle naiselle kaikesta. Kaikki olisi jäänyt kokematta, jos olisin nirsoillut ja pitänyt riman korkealla.
Olit ylempitasoinen lähes kaikin puolin tuohon naiseen nähden, mutta silti hän oli ainoa nainen jonka pystyit saamaan? Miten tämä on mahdollista? Miten se oma taso määritellään, jos ei nimenomaan sitä kautta, minkä tasoisia kumppaneita pääosin onnistuu saamaan? Vai voinko mä ihan itse päättää olevani vaikka 8-tasolla, vaikka miehet jotka minusta kiinnostuvat ovat ennemminkin kutosia?
Ihan hyväksyttäviä syitä valkata. Torjuisin itsekin miehen kaikilla noilla kriteereillä. Vaan arvaapa tuleeko kuraa niskaan jos ja kun nainen torjuu itseään 7 v. vanhemman miehen, kun on vielä erikseen toivonut ikärajan vain kahta-kolmea vuotta vanhemmaksi:)? Naisen pitäisi aina huolia vanhempi mies, muuten on "nirso". Yksinhuoltajamies ei haittaisi, itselläni ei ole lapsia - tosin tässä iässä miehellä ei varmaankaan ole enää pieniä lapsia pyörimässä jaloissa. Lauma hirmuteinejä voisi pelottaa mutta siinä tapauksessa asuisin omassa asunnossani. Se, onko tuo toisen lapsettomuus realistinen toive riippuu omasta iästäsi - ja rakkaushan ei lapseen kaadu, eikö?