Pienituloiset, miten elämäsi muuttuisi, jos tienaisit 4 350 €/kk niin kuin minä?
Käteen jäisi siis n. 2 900 €/kk. Olisiko isommalla palkalla oikeasti mitään merkitystä elämääsi, toisiko se onnea?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
AMK:sta valmistunut kirjoitti:
Käteen jäisi siis n. 2 900 €/kk. Olisiko isommalla palkalla oikeasti mitään merkitystä elämääsi, toisiko se onnea?
Kun olin vielä puoli vuotta sitten töissä, vaativa esimiestehtävä, oli mun bruttopalkka vähän alle 2000€ ja käteen siitä jäi vähän alle 1500€, joten olisi se mulle kaksinkertainen raha, ja helvetin iso muutos, ja todellakin toisi onnen. Ei tarvisi pelätä ja jännittää koko ajan taloudellisesten huolien takia, itkisin onnesta monta päivää jos saisin noin ison palkan.
Ei se haihattelemalla tule, vaan kovalla työllä.
Sinkkumies
Menisin psykoterapiaan. Pienillä kuukausituloilla ei pysty laittamaan terapiaan 1500-2000€/ vuosi. Tällaiset kulut siis jää jos saa terapiaan Kela-korvauksen. Ylitän juuri toimeentulotukirajan, koska teen puolipäivätyötä. Kysymys on kyllä hypoteettinen, koska tuskin pääsen enää normaalikuntoon tehdäkseni täyttä työaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ostaisin isommilla tuloilla isomman asunnon. Sitten olisi enemmän siivousta, pihatöitä jne. Tekisin niitä niska limassa rankan työpäivän jälkeen tai hankkisin siivoojan ja talkkarin palveluksia ja käyttäisin niihin ne loput killingit. Lapsilla olisi äkäinen äiti.
Mieluummin näin leppoisasti hoitovapaalla kolmen alle kouluikäisen kanssa. Kun palaan töihin, saan bruttona melkein tonnin vähemmän kuin sinä. Arvaapa paljonko vähemmän se on nettona.
Taidat asua jossain kuusessa, jos noin pienellä palkalla saa isomman asunnon. PKSeudulta sillä ei kyllä saa yhtään mitään.
Sinkkumies
Olen ollut pitkään työttömänä ja vasta vähän aikaa töissä. Saan nyt nettona jotain 1800-1900€/kk, vaikea sanoa vielä kun olen ollut vasta niin vähän aikaa. Mutta jos tuohon tulisi tonni lisää, niin lähinnä se vaikuttaisi siihen että saisin helpommin kartutettua eläkepäivien säästöjä. Ehkä sortuisin myös maksamaan asuntolainaa pois hieman nopeammassa tahdissa. Kulutuspuolelle tuskin tulisi mitään mainittavaa muutosta.
Tienaan vähän enemmän ja pidän itseäni ja perhettämme pienituloisena. :(
Menettäisin asumistuen ja toimeentulotuen. Loppupelissä käyttörahaa jäisi jonkun satasen enemmän, mutta ei niin paljoa, että viitsisin vaihtaa nykytilanteesta. Lisäksi Kelan raha on varmaa tuloa, palkka ja työsuhde on aina vähän epävarmoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ostaisin isommilla tuloilla isomman asunnon. Sitten olisi enemmän siivousta, pihatöitä jne. Tekisin niitä niska limassa rankan työpäivän jälkeen tai hankkisin siivoojan ja talkkarin palveluksia ja käyttäisin niihin ne loput killingit. Lapsilla olisi äkäinen äiti.
Mieluummin näin leppoisasti hoitovapaalla kolmen alle kouluikäisen kanssa. Kun palaan töihin, saan bruttona melkein tonnin vähemmän kuin sinä. Arvaapa paljonko vähemmän se on nettona.
Taidat asua jossain kuusessa, jos noin pienellä palkalla saa isomman asunnon. PKSeudulta sillä ei kyllä saa yhtään mitään.
Sinkkumies
Hyvä arvaus. Tai sitten taloudessa on toinenkin asuntolainan lyhentäjä.
Pointtini oli, että isommista puitteista on aina enemmän vaivaa.
Jos tuon rahan sais kuuden tunnin työpäivällä niin sithän se ois erittäin jeppis.
Vierailija kirjoitti:
Vielä tähän päälle se, että kun kävin nuorena katsomassa kaksioita, niin semmoinen minkä hintapyynti on nyt 150 000e, oli silloin 55 000 - 65 000e.
Ei käy kateeksi nykynuoria. Lisäksi ne on vielä niistä ajoista 10-15 vuotta vanhentuneet ne kämpät! (hintojen olisi pitänyt laskea, kun käyttöaika asunnoissa vähenee, remontit lähestyvät jne, mutta ehei.. hinnat ovat moninkertaistuneet)
Sinkkumies
Asuntojen hinnat on tosiaan järkyttäviä. Tämä konkretisoitui jotenkin meille kun ostettiin lapselle pieni kaksio. Neliöitä alle 40 ja se maksoi saman verran kuin meidän 16 vuotta aiemmin ostama asunto, jossa oli yli 80 neliötä. Molemmat asunnot uusia, mutta tuo meidän ostama perheasunto oli vähän paremmalla/kalliimmalla alueella ja siinä oli vielä melko hyvä merinäköalakin. Vaikka lapsella on hyvin säästöjä, olen laskeskellut että pari tonnia nettona pitää tienata, että saa sen kämpän suht kivuttomasti maksettua.
Ja vielä kun muistan miten kalliilta se meidän ensimmäinen koti tuntui silloin kun oltiin sitä ostamassa! Hirvitti ottaa iso laina vaikka meitä oli kaksi maksamassa. Nykyiset asunnonostajat joutuvat maksamaan pienestä ensiasunnosta perheasunnon hinnan.
Nyt jää käteen 2100e/kk. Säästöön ja matkusteluun jäisi enemmän rahaa. Pitäisi tulot kasvaa tosi paljon että elämä olennaisesti muuttuisi.
No sais tällä hetkellä vähän tilavamman auton ja nopeampaa asuntolainan pois. Mutta ei mitään ihmeempää.
Olisi ihanaa olla noin rikas! Ei tarvitsisi jatkuvasti stressata sitä riittävätkö rahat lääkkeisiin ja ruokaan ja kummasta tällä kertaa joustetaan. Eikä tarvitsisi pelätä sitä että jos tapahtuu jotain ja tulee yllättäviä menoja (sairaalareissu, jotakin menee rikki) eikä ole varaa maksaa niitä. Elämä tuntuisi keveämmältä kun ei tarvitsisi jatkuvasti ajatella rahaa.
Niin ja sitten voisi ehkä jopa harrastaa jotakin! Kansalaisopistoilla on niin kivoja kursseja mutta nekin maksaa liikaa.
/34
Vierailija kirjoitti:
Vielä tähän päälle se, että kun kävin nuorena katsomassa kaksioita, niin semmoinen minkä hintapyynti on nyt 150 000e, oli silloin 55 000 - 65 000e.
Ei käy kateeksi nykynuoria. Lisäksi ne on vielä niistä ajoista 10-15 vuotta vanhentuneet ne kämpät! (hintojen olisi pitänyt laskea, kun käyttöaika asunnoissa vähenee, remontit lähestyvät jne, mutta ehei.. hinnat ovat moninkertaistuneet)
Sinkkumies
Kun kävin katsomassa noin 60 000 euron hintaisia asuntoja, oli suomalaisten keskipalkka (nykyrahaksi muutettuna) noin 1800 e/kk. Nyt samanlainen (samantasoinen) asunto maksaa 150 000 e, mutta keskipalkkakin on jo yli 3000 e/kk. Asuntojen hinnat eivät siis ole kauhistuttavia muualla kuin Helsingin keskustassa.
Saan kaiken tarpeellisen 1700€ kuussa ja rahaa jää säästöön ja lomamatkoihin myös. Jos tulot olisi esim. 10 000€, niin silloin varmaan pohtisin erilaista kotia, autoa jne.
Kun on aina ollut pienituloinen niin noilla tuloillakin pihistelisin vielä sen aikaa että saisin opintolainan maksettua nopeasti pois ahdistamasta, ja vasta sen jälkeen alkaisin miettimään mihin muuhun sitä rahaa voisikaan käyttää.
Saisin itselleni ylimääräistä kuntoutusta. Voisin ostaa itselleni parempaa ruokaa. Minulla olisi varaa teettää itselleni kengät. Ei tarvitsisi koko ajan laskea, mihin pieni eläke riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tienaan vähän enemmän ja pidän itseäni ja perhettämme pienituloisena. :(
Miksi ihmeessä? Onko miehesi pitkäaikaistyötön? Jos keskipalkka miehillä on 3500€ bruttona, ja naisilla taitaa olla vähän alle 3000€ niin totta helkkarissa olet isotuloinen, reilusti yli puolet ihmisistä tienaa vähemmän kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä tähän päälle se, että kun kävin nuorena katsomassa kaksioita, niin semmoinen minkä hintapyynti on nyt 150 000e, oli silloin 55 000 - 65 000e.
Ei käy kateeksi nykynuoria. Lisäksi ne on vielä niistä ajoista 10-15 vuotta vanhentuneet ne kämpät! (hintojen olisi pitänyt laskea, kun käyttöaika asunnoissa vähenee, remontit lähestyvät jne, mutta ehei.. hinnat ovat moninkertaistuneet)
Sinkkumies
Kun kävin katsomassa noin 60 000 euron hintaisia asuntoja, oli suomalaisten keskipalkka (nykyrahaksi muutettuna) noin 1800 e/kk. Nyt samanlainen (samantasoinen) asunto maksaa 150 000 e, mutta keskipalkkakin on jo yli 3000 e/kk. Asuntojen hinnat eivät siis ole kauhistuttavia muualla kuin Helsingin keskustassa.
Sekä sen jälkeen on kaikennäköisten viherhihhuleiden takia keksitty lisää autoverja, sähköveroja ynnä muuta veroa, joka vähentää palkkaa. Lisäksi kun palkat nousevat, niin verojen lohkaisema osuuskin aina kasvaa.
Ainoastaan käteen jäävällä osuudella on merkitystä KAIKKIEN menojen jälkeen. Se kertoo totuuden, mutta taidatkin olla poliitikko?
Sinkkumies
Kyllä noihin palkkoihin pääsee putkimies ja ahtaajakin. Eikä tarvitse paljoa myydä itseään.
Sinkkumies